«Qazaqstan — 2030» Strategiyasigä 15 jil: keläçäk bügündin başlinidu

0
1 106 ret oqıldı

Biyil Prezident N.Ä. Nazarbaevniŋ täşäbbusi bilän alğa sürülgän «Qazaqstan — 2030» Strategiyasiniŋ qobul qilinğiniğa 15 jil boldi.

Öz vaqtida, yäni 1997-jili, Prezident mundaq degän edi: «Biz nemä quruş keräkligimizni, bizniŋ täräqqiyatimizniŋ yoli, yšnilişi qandaq boluşi keräkligini eniq bilişimiz vä çüşinişimiz keräk. Muhim yšnilişlärni toğra eniqlap, çidamliq vä iradilikligimizni kšrsitip, biz šzimizni ägir-toqay yolda täntiräp ketiştin, quvät, vaqit vä resurslarni boşqa särip qiliştin saqlap qelişimiz şärt. Küçlük strategiya vä alğa intiliş bolsa, biz šzimizniŋ yolida turğan härqandaq tosalğuluqni yeŋişni bilimiz».

Därhäqiqät, şundaq boldi. Moşu jillar mabaynida Qazaqstan hälqi Dšlät rähbiriniŋ dana säyasiti tüpäyli, šz dšlitiniŋ şäkilliniş vä täräqqiyat yolini eniq bälgüläşni bildi. Uniŋğa Prezident Nursultan Nazarbaevniŋ umumiy šyümizdä teçliq bilän razimänlikni saqlaşqa, җämiyitimiz hayatiniŋ hämmä sahalirida qolğa elinğan islahatlarniŋ nätiҗidarliq boluşiğa qaritilğan säyasiti asasiy säväp bolğanliğini bügün duniya җamaätçiligi bir eğizdin etirap qilivatidu.

«Qazaqstan — 2030» Strategiyasidä alğa sürülgän baş yšnilişlär Qazaqstan җämiyitini täräqqiy ätküzüşniŋ muhim amili boldi —  elimizniŋ bügün häm ihtisatta, häm iҗtimaiy-säyasiy täräqqiyatta qol yätküzgän utuqliri, häqiqätänmu, tilğa alarliqtur. Mundaq däp kesip eytişimizğa ispat-dälillär helila nurğun. Mäsilän, 2000-jilliri Qazaqstan ämälgä aşuruvatqan islahatlarniŋ mäzmun-mahiyiti boyiçä duniyaniŋ helila nurğun dšlätliriniŋ aldida boldi. Ekspertlarniŋ pikriçä, Qazaqstan hälqiniŋ tšrttin üç bšligi (70 — 80 payizi) šzlirini iҗtimaiy җähättin toluq täminlängän däp hesaplaydu vä bir jildin keyin turmuşiniŋ tehimu paravän bolidiğanliğiğa işinidu. Selişturuş üçün eytsaq, mundaq optimistik kšzqaraştiki rossiyaliklär ikki hässä az.

Bügün Qazaqstan šz täräqqiyatiniŋ tarihiy dävrini baştin käçürüvatidu. Ötkän jigirmä jilniŋ kütülgändikidinmu utuqluq boluşi aldimizdiki jigirmä jilda elimiz mustäqilligini tehimu mustähkämläpla qoymay, şundaqla Qazaqstanni duniyaniŋ täräqqiy ätkän dšlätliri qatariğa qoşuşniŋ puhta asasini saldi vä mustähkäm zäminini yaratti.  Demäk, «Qazaqstan — 2030» Strategiyasi nätiҗisidä elimiz küçlük, güllängän, ahaliniŋ turmuş käçürüş şaraiti šskiläŋ dšlätkä aylanğanliğiniŋ etirap qilinişi täsadipi ämäsligi eniq.

«Qazaqstan — 2030» strategiyasidä  kšrsitilginidäk, aldimizdiki on jilda tšvändiki monu bäş yšniliş dšlät paaliyitiniŋ asasini täşkil qilidu: infraqurulumni täräqqiy ätküzüş vä industriyaläştürüş arqiliq ihtisadiy täräqqiyatniŋ turaqliğini täminläş; keläçäkkä investitsiya; turaqliq ihtisadiy täräqqiyatni qolğa kältürüş arqiliq adäm kapitaliniŋ riqabätkä qabilliğini aşuruş; ahalini süpätlik iҗtimaiy vä turuşluq šy-kommunalliq hizmätlär bilän täminläş; millätlär ara razimänlikni, behätärlikni vä häliqara munasivätlärdiki turaqliqni tehimu mustähkämläş.

Şundaqla moşu qäräl içidä adäm kapitalini süpätlik yahşilaşni täminläş üçün juquri kvalifikatsiyalik ilmiy vä injener kadrlarni täyyarlaşqa, elimizni industriyaläştürüşkä, işläpçiqirişni tehnologiyalik җäriyanlar bilän nätiҗidarliq täminläşkä asasiy diqqät bšlünmäkçi. Ahirqi nätiҗidä ahaliniŋ turmuş şaraitini ottura evropiliq däriҗä bilän täŋläştürüşkä mümkinçilik yaritilidiğanliği kütülmäktä.

İvrayim BARATOV.

 

Bälüşüş

Javap qalduruŋ