Mäşräp — mänaviyat mäktivi

0
749 ret oqıldı

Päm-parasät, intizam, ädäp-ählaq vä inaqliq mäktivi bolğan mäşräp qaidiliri äҗdatlirimizdin miras bolup kelivatqan päqät hälqimizgila mänsüp urpi-adätlirimizniŋ biri ekänligini heç kim inkar qilmisa keräk.

Ahirqi vaqitlarda moşu mäşräplirimizniŋ dairisi käŋiyip, nahiyä, vilayät hätta җumhuriyät miqiyasida uyuşturuluvatidu. Äŋ ävzili, uniŋğa yaşlirimiz paal qatnaşmaqta.

Yeqinda Qaraturuq yezisidiki «Varis» kafesida štküzülgän mäşräpkä päqät vilayät dairisidinla ämäs, şundaqla hoşna Qirğizstan Җumhuriyitidinmu bir top mehmanlar iştrak qildi. İlgärki A.Sattarov namidiki sovhozniŋ bšlümçisi bolup hesaplanğan Dostluq mähällisiniŋ ottuz oğul mäşrivi asas bolğan bu çoŋ mäşräpkä çoŋlar vä yaşlar bolup 200gä yeqin adäm qatnaşti. Һazirqi mäşräplär päqät saz-näğmä, huş çaqçaqlar bilän kšŋül kštiriş üçünla ämäs, bälki mälum bir mähsätkä beğişlinidiğanliği bilän päriqlinidu. Җümlidin bu qetimqi mäşräp elimiz mustäqilliginiŋ 20 jilliğiğa, şundaqla grajdanlar uruşiniŋ vä Uluq Vätän uruşiniŋ veterani, egilik ihtisadini mustähkämläşkä munasip hässä qoşqan jut pähri Äysa Һoşursopi oğli Һoşurovniŋ yarqin hatirisigä beğişlandi. Ändi äynä şundaq çoŋ hšrmätkä egä bolğan adäm häqqidä ikki eğiz sšz.

Äysa Һoşurov 1893-jili Qaraturuq yezisida duniyağa kälgän. U Çeläktiki uyğur mäktivini tamamliğan jili oktyabr' šzgirişi yüz beridu. 1917 — 1923-jillar ariliğida Muzäppär Yarullabekov rähbärligidiki polk tärkividä basmiçilarğa qarşi җäŋ qilip, 1923-jilniŋ ahirida aman-esän jutiğa qaytip kelidu. 1923 — 1941-jilliri egilik işliriğa arilişip, terilğu brigadisini başquridu.

Lekin teçliq hayat uzunğa sozulmidi. Gitler basqunçiliri elimizğa besip kirip, 6 aydin keyin yäni 1942-jilniŋ yanvar' eyida sabiq җäŋçi yänä uruşqa atlinidu.

1945-jili ğalibiyät bilän tuğulğan yezisiğa qaytip kälgän u yänä ilgärki işiğa yäŋ türüp kirişidu. Ailisiniŋ mäzmut tüvrügi, jut atisi Äysa Һoşurov 1993-jili top-toğra 100 yeşida alämdin štti. Җäŋçiniŋ käynidä 4 pärzänt, 21 nävrä, 75 çävrä qaldi. Moşu mäşräpniŋ täşäbbuskari vä uyuşturğuçiliriniŋ biri bolğan Sabirҗan Seytahun oğli Manaşov Äysa Һoşurovniŋ çävrisidur.

Mäşräp begi, Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ äzasi Bähtiyar İsmayilov mäşräpni başlaşqa iҗazät bärgändin keyin, «Diyar» topi sän°ätkarliriniŋ orunlişida yeqimliq nahşa-sazlar orunlandi. Andin sšzgä çiqqan Qaraturuq yeza okruginiŋ hakimi Ermek Samsıbekov, «Dostluq» yezisiniŋ jigit beşi Alimҗan İliev bilän moşu jutniŋ mäşräp begi Mäsimҗan Sadirov vä mäzkür qurlarniŋ muällipi jiğilğanlarni sämimiy täbrikläp, mäşräpniŋ muvappäqiyätlik štüşigä tiläkdaşliq bildürdi.

Mäşräp başliniştin ilgiri kšpçilikkä Äysa Һoşurovniŋ tärҗimä hali vä ämgäk paaliyiti qisqiçä tonuşturuldi. Şundaqla bügünki kündä 75 yaşliğini nişanlaş aldida turğan Äysa bovayniŋ oğli Säydullam Һoşurovqa jutdaşliri täripidin çapan kiygüzüldi.

Qisqisi, mäşräp, räsim qaidilärgä toluq riayä qilinğan halda, nahayiti kšŋüllük štti. Paşşap bägliri Muhidin Rozahunov bilän Batur Ğapparovlar šzliriniŋ hazirҗavapliği, başquruş talanti bilän kšpçilikni qayil qilsa, Talğir nahiyäsi Qizil Tuğ yezisidin kälgän Äbäydullam Qämäev vä yarkäntlik Äziz İslamov qatarliq çaqçaqçilar štkür häzilliri bilän heç kimgä sšz bärmidi, desimu bolidu.

Äŋ muhimi, başta täkitlänginidäk, mäşräp yaşlarni dostluqqa, ädäp-ählaqqa tärbiyiläş süpiti arqiliq šziniŋ häqiqiy hayat mäktivi ekänligini namayiş qildi.

Mähämätҗan ҺAPİZOV.

Ämgäkçiqazaq nahiyäsi.

SÜRÄTTÄ: Säydullam Һoşurovqa çapan yepivatqan päyt.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ