Qazaqstan hälqi Assambleyasi başqa dšlätlär üçün ülgä-ibrättur

0
1 039 ret oqıldı

Prezident N. Nazarbaevniŋ 1995-jili qurulğan Qazaqstan hälqi Assambleyasini täşkil qiliş toğriliq ideyasini alğa sürginigä biyil top-toğra 20 jil boldi.

Prezident N. Nazarbaev duniyada millätlär ara razimänlikniŋ saqlinişiğa alahidä ähmiyät berip kelivatqan Dšlät rähbiridur. Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ ahirqi sessiyasidä u mundaq dedi: «Män elimizniŋ җay-җaylirida, qaysi millätkä täälluq ekänligidin qät°iy näzär, dšlät tilida ärkin sšzlävatqan yaş qazaqstanliqlarni kšrgändä hoşal bolup ketimän. Bolmisa, Qazaqstanda barliq häliqlär šzliriniŋ tilini, mädäniyitini saqlap qelişi üçün moҗut bolğan şärt-şaraitlarniŋ hämmisi yaritilğan».

Mälumki, Qazaqstan hälqi Assambleyasi, millätlär ara razimänlikniŋ asasiy instituti süpitidä, Dšlät rähbiriniŋ täşäbbusi bilän 1995-jili 1-martta quruldi. Bu Qazaqstanniŋ yeŋi tarihidiki muhim vaqiä bolup qaldi.

Qazaqstan Rähbiriniŋ bu täşäbbusi häliqara mäydanda birdinla qollap-quvätläşkä egä boldi. Öz mäzgilidä BMTniŋ sabiq  Baş kativi Kofi Annan «Qazaqstan härhil millät väkilliri bir mähsät-muddia ätrapiğa birläşkän dšlätniŋ ülgisi bolalaydu. Bu äldä milliy härhilliq päqät gülliniş üçün hizmät qilidu» degän edi.

Duniyağa mälum Margaret Tetçer bolsa: «Mustäqillikniŋ däsläpki jilliridila jiraqni kšzligän säyasätniŋ boluşi Qazaqstanni ärkinlikkä yätküzidiğan yolğa elip çiqti. Pessimistlar oylansun, ular milliy vä diniy härhilliq toqunuşlarğa elip kelidu vä Qazaqstanni aҗizlaşturidu degän tähminni alğa sürgän edi. Biraq hämmä närsä äksiçä boldi. Qazaqstan šziniŋ härhilliği tüpäyli jildin-jilğa güllänmäktä. Yaş Qazaqstan Җumhuriyiti başqilar üçün ülgidur» däp täkitligänligi Dšlät rähbiriniŋ içki säyasitidä heçqandaq nuqsanniŋ yoqluğini kšrsitidu.

2008-jili 20-oktyabr' küni Prezident Qazaqstan hälqi Assambleyasi toğriliq Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Pärmanini imzalidi vä җumhuriyätniŋ säyasiy sistemisidiki Assambleyaniŋ roli vä väzipilirini konkretlaşturdi. Şundaq qilip, Assambleyaniŋ asasiy mähsiti — dšlätlik milliy säyasätni işläp çiqiş vä ämälgä aşuruşqa yardämlişiş boldi.

Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ duniya miqiyasida abroy-şäniniŋ šsüşigä türtkä bolğan asasiy säväplärniŋ biri, sšz yoq, Qazaqstan Prezidenti Nursultan Nazarbaev uniŋ Räisi bolup hesaplinidiğanliğida. Qanunğa muvapiq, Räis Assambleyani şäkilländüridu vä başqidin quridu, uniŋ paaliyitiniŋ yšnilişini bälgüläydu vä umumiy rähbärlikni ämälgä aşuridu, uniŋ rähbiriy lavazimliq şähslirini tayinlaydu vä ornidin alidu, Assambleyaniŋ sessiyalirini çaqiridu, uniŋ kativatini şäkilländüridu, šziniŋ vakalätlikliriniŋ mälum qismini ämälgä aşuruşqa hoquqluq bolğan orunbasarlirini tayinlaydu, turaqliq paaliyät elip baridiğan organ — Assambleya Keŋişini şäkilländüridu vä rähbärlik qilidu, Assambleyaniŋ programmiliq hšҗҗätlirini bäkitidu vä ularni ämälgä aşuruş boyiçä tapşurmilarni beridu.

Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ duniyadiki moşundaq institutlardin pärqi şuki, uniŋ tšvänki täşkilatliri bolup hesaplinidiğan vilayätlik, Astana vä Almuta şähärlik Qazaqstan hälqi Assambleyaliri moҗut. Mundaq qurulum häqiqiy demokratik җämiyätlik täşkilatni quruşqa, häliq hakimiyitiniŋ «tšvändin» printsipini ämälgä aşuruşqa toluq mümkinçilik yaratti.

Umumän, Millät Lideriniŋ täşäbbusi bilän qurulğan vä uniŋ šzi Räisi bolğan Qazaqstan hälqi Assambleyasi Qazaqstan hälqiniŋ birpütün kšphilliğini täminläp kelivatqan onliğan etnomädäniy birläşmilärniŋ hayat-näpäsini Prezidentqiçä yätküzidiğan häqiqiy häliq hakimiyiti instituti bolup hesaplinidu.

İvrayim BARATOV.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ