Yeŋilinişniŋ yeŋi yoli

0
676 ret oqıldı

Җumhuriyät Prezidenti Nursultan Nazarbaevniŋ bu qetimqi «İҗtimaiy-ihtisadiy yeŋiliniş — Qazaqstan täräqqiyatiniŋ asasiy yšnilişi» namliq Mäktübidä җämiyät hayatiniŋ barliq sahaliri äkis etip, här bir qazaqstanliqniŋ bügünki küni vä keläçigi kšzdä tutulğan. Bu programmiliq hšҗҗättä adämlärniŋ barliq arzu-armanliri häm ümüt-işänçiliri šz ipadisini tapqan. Prezident uniŋda «iҗtimaiy-ihtisadiy yeŋilinişniŋ on yšnilişi boyiçä väzipilärni orunlap, ihtisadimizni küçäytimiz, җämiyitimizni turaqlaşturimiz, hälqimizniŋ paravänligini aşurimiz» däp yeŋilinişniŋ yeŋi yolini kšrsitip bärdi.

Mäktüptä häliqniŋ iҗtimaiy himayä qilinişiğa alahidä ähmiyät berilgän. Ändi iş bilän täminläş, turuşluq šy, ahaliğa qilinidiğan dšlät hizmitiniŋ süpitini aşuruş, insan kapitaliniŋ süpätlik šsüşi, bilim beriş sistemisini yeŋilaş, meditsina hizmitidin paydilinişni vä uniŋ süpitini aşuruş vä pensiya sistemisini mukämmälläştürüş toğriliqmu eniq pikirlärniŋ eytilğanliği kšpçilikniŋ kšŋlidin çiqti, däp oylaymän.

İş bilän täminläş Mäktüptiki on yšnilişniŋ içidä alahidä bšlünüp tilğa elinidu. Mälumki, Prezidentniŋ bevasitä tapşuruği bilän iş bilän täminläşniŋ yeŋi programmisi tästiqlinip, uni җariy qiliş qolğa elindi. Mäktüptä alahidä sšz bolğinidäk, mäzkür programmida oqutuşniŋ nätiҗidarliq sistemisini vuҗutqa kältürüş vä işqa orunlişişqa yardämlişiş, yezida tiҗarätçilikni täräqqiy ätküzüşkä yardämlişiş vä ämgäk resursliriniŋ härikätçanliğini aşuruş ohşaş üç muhim väzipä alğa sürülgän. Şu närsä diqqätkä sazavärki, uşbu programminiŋ ämälgä aşuruluşi 1,5 million adämni iş bilän täminläydu.

Dšlät rähbiri Qazaqstanda insan kapitaliniŋ süpätlik šsüşigä ätrapliq tohtilip štti. Һäqiqätänmu insan kapitaliniŋ süpät җähättin šsüşi ihtisatni, iҗtimaiy vä säyasiy sahalarni yeŋilaş boyiçä dšlät täripidin kšrülüvatqan çarilärniŋ kütülüvatqan asasiy nätiҗisi boluşi keräk.

Prezident biyilqi Mäktübidä şundaqla yeza egiligi sahasiğimu ätrapliq tohtilip:

«Biz hususiy investitsiyalärniŋ yeza egiligi işläp çiqirişiğa bolğan tavakälçiliklirini tšvänlitiş üçün kapalätländürüş vä zaemlarni ğämsizländürüş boyiçä dšlät sistemisini işläp çiqişimiz häm җariy qilişimiz keräk. Fermerlarniŋ mäbläğdin paydilinişini käŋäytişniŋ al'ternativiliq yollirini tepiş zšrür» däp alahidä qäyt  qildi.

Qazaqstanda keyinki jillarda Dšlät rähbiriniŋ täşäbbusi bilän 2003 — 2015-jillarğa molҗalanğan industrial-innovatsiyalik täräqqiyat plani utuqluq ämälgä aşuruluvatidu. Prezident qayta-qayta täkitläp štkinidäk, här qandaq programma äŋ aldi bilän adämlärgä hizmät qilişi keräk. Keläçäktä moşu yšniliş boyiçä eniq işlarniŋ ämälgä aşurulidiğanliği Mäktüptä oçuq vä eniq izhar qilindi. Umumän, industrial-innovatsiyalik täräqqiyat dairisidiki layihilärniŋ iҗtimaiy ähmiyiti nahayiti juquri. Mäzkür programma, Prezident täkitläp štkinidäk, häqiqätänmu ihtisatni yeŋilaşniŋ asasiy nişani bolup qalidu. Mäktüptä alahidä atap štülginidäk, elimizda päqät štkän jilila bahasi 970 milliard täŋgidin eşip ketidiğan 288 layihä paydilinişqa berilgän, 30 miŋdin oşuq turaqliq süpätlik iş orni vuҗutqa kältürülgän.

Dšlät rähbiri šz Mäktübidä şundaqla ihtisadimizniŋ ilğar klasterlirini şäkilländürüşni vä täräqqiy ätküzüşni häm uni davamlaşturuşni hškümätkä tapşurdi. Bu mäsiligä ätrapliq tohtalğan halda: «Bizgä layihilärni ämälgä aşuruşqa Milliy fondtin nesiyä elişqa toğra kelidu. Bu ahçini šz ihtisadimizğa häşläymiz.

Moşu barliq layihilär ihtisadimizniŋ, mämlikitimizniŋ ähvalini tamamän šzgärtidu. Juqurida eytilğanlarniŋ hämmisi bizniŋ duniyada orun elişi mümkin bolğan bohranğa bärgän җavavimizdur. Biz pütkül Qazaqstanni çoŋ quruluş mäydaniğa aylandurimiz vä on miŋliğan iş orunlirini vuҗutqa kältürimiz. Turuşluq šy quruluşi, çoŋ karhanilar quruluşiniŋ ätrapida quruluş industriyasi, metallurgiya, mähsulatni qayta işläş sanaiti täräqqiy etidiğan bolidu», däp alahidä qäyt qildi. Prezident Qazaqstanniŋ qudritini aşuruş üçün regionlarni täräqqiy ätküzüş keräk ekänligini tilğa elip, zavodlar bilän fabrikilarni kšpläp selip, yeŋi iş orunlirini eçip, iҗtimaiy infraqurulumni sür°ätlik täräqqiy ätküzüşniŋ haҗätligini häm hškümät monoşähärlärni täräqqiy ätküzüşniŋ bir pütün programmisini işläp çiqidiğanliğini eniq misallar bilän eytip štti.

Prezident Mäktübi ihtisat bilän iҗtimaiy täräqqiyatnila ämäs, älniŋ säyasiy yeŋilinişinimu šz içigä alidu. Mäktüptiki «Qazaqstanniŋ taşqi säyasiy täklipliri duniya birläşmisiniŋ qollap-quvätlişigä egä boldi. Ularda bizniŋ aldiki onliğan jillardiki taşqi säyasiy strategiyamizniŋ mäzmun-mahiyiti äkis ätkän. Biz päqät Ğärip bilänla ämäs, bälki Aziya dšlätliri bilänmu šz ara härikät qilip, täŋpuŋ taşqi säyasitimizni davamlaşturimiz» degän ibarilärniŋmu mäzmuni çoŋqur häm ähmiyätlik.

Җämläp eytqanda, Dšlät rähbiriniŋ bu qetimqi Mäktübi җämiyitimizniŋ iҗtimaiy-ihtisadiy, mädäniy-säyasiy vä başqa sahalirini toluq šz içigä alğan. Uniŋda milliti, tili, diniy etiqatidin qät°iy näzär, җämiyätniŋ här bir äzasiniŋ umumiy vä milliy mähsät-muddialiri, ularni häl qiliş häm rivaҗlanduruşniŋ şärt-şaraitliri toğriliq eniq vä toğra yol kšrsitilgän.

Gülҗahan ҺAҖİEVA,

R.Süleymenov namidiki Şäriqşunasliq institutiniŋ yetäkçi ilmiy hadimi, ihtisat pänliriniŋ namziti,

professor.

 

 

Bälüşüş

Javap qalduruŋ