Qazaqstanniŋ yeŋi dävriniŋ däsläpki küni

0
1 494 ret oqıldı

Nursultan NAZARBAEV, Millät Lideri

1-dekabr'da Qazaqstan hälqi yeŋi dšlät mäyrimini — Tunҗa Prezident Künini nişanlaydu.

Buniŋdin bir jil ilgiri bir top qazaqstanliq parlamentariylar bu sänäni umumdšlät miqiyasidiki mäyrämlik kün däp elan qiliş täşäbbusini kštärdi.

Qazaqstan Mustäqilliginiŋ vuҗutqa kelişiniŋ uluq hronikisi birqatar tarihiy sähipilärni šz içigä alidu: 1990-jili aprel'da — җumhuriyät Prezidentiniŋ lavazimini täsis qiliş, 1990-jili oktyabr'da — Qazaqstanniŋ Suvereniteti toğriliq deklaratsiyasini qobul qiliş, 1991-jili avgustta — Şämäy yadro sinaq poligonini yepiş vä җumhuriyätniŋ mustäqil altun-valyuta fondini quruş, 1991-jili dekabr'da däsläpki umumhäliq prezident saylimi, dšlitimizniŋ yeŋi nami toğriliq qarar qobul qiliş, 16-dekabr'da — «Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Dšlät mustäqilligi toğriliq» Konstitutsiyalik qanunni qobul qiliş, 1993-jili 15-noyabr'da — šzimizniŋ milliy valyutisini vä maliyä sistemisini җariy qiliş.

Şähsän meniŋ üçün şu җoşqun vaqitniŋ härbir küni ästin çiqmaydu.

Hälqimizni uzaqtin kütkän ärkinlikkä qädämmu-qädäm yeqinlaşturğan şu muräkkäp vaqiälär toğriliq äslimilär hatirämdä šçmäs iz qaldurdi. 

Şundaq bolsimu, Mustäqillikkä bolğan yolimizniŋ jilnamisida män Qazaqstan hälqi şu täğdiranä dävirdä besip štkän üç asasiy tarihiy pällini alahidä muhim vä ähmiyätlik däp hesaplaymän.

Birinçi — mämlikitimizniŋ däsläpki mutlaq suveren dšlät hšҗҗitini — Şämäy poligonini yepiş toğriliq Pärmanni imzalaş.

U şu päyttin tartip Qazaqstanniŋ pütkül territoriyasidä päqät birla yurisdiktsiya — qazaqstanliqlarniŋ šziniŋ vä vuҗutqa kelivatqan suveren Qazaqstan dšlitiniŋ iradisiniŋ küçkä egä bolğanliğini bildüridu.

Uniŋ üstigä Şämäy sinaq poligoniniŋ yepilişi päqät umummilliyla ämäs, bälki alämşumul ähmiyätkä egä.

Һazir 29-avgust küni BMTniŋ qarariğa benaän här jili Häliqara yadro sinaqlirini tohtitiş üçün küräş küni süpitidä nişanlinivatidu.

Qazaqstanliqlar üçün bu kün — Mustäqillikniŋ Uluq hronikisi Kiriş sšziniŋ birinçi misrasiniŋ analogi.

İkkinçi pällä — bu 1991-jili 1-dekabr'da hälqimizniŋ pütkül tarihida däsläpki qetim štkän umumyüzlük Qazaqstan Prezidenti saylimi.

Bu vaqiäniŋ tarihiy ähmiyiti vä vätänpärvärlik qimmiti roşän häm talaş tuğdurmaydu.

Bu küni Qazaqstan hälqi šziniŋ hakimiyätniŋ häqiqiy mänbäsi boluş, hakimiyätni şäkilländürüş häm uniŋ säyasitini bälgüläş boyiçä suveren hoquqini däsläpki qetim ämälgä aşurdi.

Birinçi Prezident saylimiğa 8 778 726 sayliğuçi yaki grajdanlarniŋ umumiy saniniŋ 88,23 payizi qatnaşti.

Bu şu vaqittiki on millionğa yeqin adämdin ibarät Qazaqstanniŋ pütkül çoŋ ahalisiniŋ besim kšpçiligi.

Bu saylamda qazaqstanliqlar šzlirini mämlikätniŋ tarihiy täğdirini häl qilip, däsläpki qetim umumiy Vätän — bizniŋ Qazaqstan üçün tarihiy җavapkärlik jükini qät°iy šz zimmisigä elişqa täyyar vä qabil bolğan GRAJDANLARNİҢ BİRPÜTÜN SUVEREN BİRLİGİ süpitidä kšrsätti.

Şuŋlaşqimu däsläpki umumhäliq Prezident saylimi — bu UMUM QAZAQSTAN BİRLİGİNİҢ muhim tarihiy akti.

1991-jilniŋ 1-dekabri — bu Qazaqstan hälqi dšlitimizni başquruş şäkli toğriliq mäsilä boyiçä TARİHİY ҺÖKÜM çiqarğan kün.

Bu küçlük Prezident hakimiyitigä egä җumhuriyät paydisiğa tallavelinğan yol boldi.

Moşu muräkkäp vaqitta hayat mäntiqisiniŋ šzi päqät pütkül iҗraiy hakimiyät üçünla ämäs, bälki muräkkäp štkünçi dävirni baştin käçürgän pütkül җämiyät üçün җipsilaşturğuçi başlanmini täläp qildi.

İlgärki totalitarliq sistema štmüşkä kätti, başquruşniŋ yeŋi institutliri vuҗutqa kelişkä başlidi. Närq islahatlirini keçiktürmäy jürgüzüş, ozuq-tülük, iş bilän täminläş, şähär vä yezilardiki hayat behätärligi ohşaş addiy mäsililärdimu adämlärniŋ turmuşini yahşilaş väzipisi boy kštärdi.

Moşundaq şaraitta җumhuriyät Prezidenti lavazimini җariy qiliş mämlikät täräqqiyatiniŋ muhim turaqlaşturğuçi amili boldi.

Prezidentniŋ umumhäliq täripidin saylinişi häliq vä dšlät hakimiyitiniŋ birligini küçäytti, keyiniräk bolsa, Qazaqstan Mustäqilliginiŋ şäkilliniş vä mustähkämlinişiniŋ barliq җäriyanidiki izçilliqni häm sistemiliqni täminlidi.

Ämäliyatta 1991-jil 1-dekabr'diki saylam bir vaqitta başquruş şäkli, birlik, Qazaqstanniŋ suvereniteti vä Mustäqilligi toğriliq UMUMHÄLİQ REFERENDUMİ boldi.

Mundaq bahaniŋ ob°ektivliğini eniq tarihiy faktlar yarqin tästiqläydu.

1991-jili küzdä SSSRniŋ parçiliniş җäriyani ahirqi basquçiğa kšçti.

Avgust isiyani ämäliyatta İttipaqni җumhuriyätlärniŋ täŋ hoquqluq federatsiyasi süpitidä yeŋilaşqa bolğan ümütni «däpin qilivätti». Şu vaqitta җumhuriyätlärniŋ kšpçiligi šz mustäqilligini elan qilip ülgärdi. İttipaq märkizidin qalğanlar җansizliq halätkä qarap birätola petişqa başlidi.

Andin keyin bolsa, härqandaq hakimiyätniŋ yoqluğidin toluq qalaymiqançiliq vä anarhiya hšküm sürdi.

Män mundaq ähvalğa yol qoyalmidim, çünki bu päqät birla närsini — җämiyättiki millätlär ara vä iҗtimaiy toqunuşlarni, ihtisadiy bohranniŋ çoŋqurlişişini bildürgän edi.

Çoŋ ävlat här bir adäm tirik qeliş girvigigä kelip taqalğan şu vaqitni, şu väziyätni yahşi bilidu.

Andin, birnäççä jil štkändin keyin mutähässislär egilik alaqiliriniŋ üzülüşiniŋ җumhuriyätkä umumiy içki mähsulatniŋ ottuz payizğa yeqin tšvänlişişini elip kälgänligini hesaplap çiqiridu. Qazaqstanliqlarniŋ tähminän 3,1 qismi bir vaqitta namratçiliq girvigidä qaldi, qolida bariğa qanaät qilişqa mäҗbur boldi.

Üçinçi pällä — «Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Dšlät mustäqilligi toğriliq» Konstitutsiyalik qanunni qobul qiliş.

Bu hälqimiz üçün asasiy tarihiy, ästin çiqmas vaqiä boldi. Biz barliq äҗdatlirimizniŋ arzu-arminini ämälgä aşurduq.

Qazaqstanliqlarniŋ umumiy ämgigi bilän bizgä ilgiri duniya häritisidä bolmiğan yeŋi uluq mämlikätni quruşqa toğra käldi.

Bizniŋ tarihiy väzipimiz HHİ äsirdä diyarimizda ihtisadiy šrläş meviliri grajdanlarniŋ mutlaq kšpçiligigä täälluq bolğan nadir, җipsilaşqan vä җoşqun sotsiumni quruştin ibarät boldi. Uniŋda qanun vä hoquq-tärtipniŋ üstünlügi täminlinişi keräk. Uniŋda häliq än°äniliri vä qädriyätlär innovatsiyalik täräqqiyat, Qazaqstanniŋ alämşumul häm regional integratsiyasigä qoşuluşi bilän uyğun birlişidu.

Bu ikki-üç jilniŋ, bir-ikki on jilliqniŋ väzipisi ämäs. Bizniŋ aldimizda qazaqstanliqlarniŋ hazirqi vä kälgüsi ävladiniŋ uluq väzipisi turdi.

Şuni işäşlik eytalaymänki, ägär häliq çidamliq kšrsätmigän häm birpütün mähsätkä җipsilaşmiğan bolsa, ägär dšlitimiz mähsiti härbir ailiniŋ vä umumän mämlikätniŋ paravänligi bolğan islahat yolini halimiğan bolsa, ihtisadiy-iҗtimaiy ğulaşniŋ aqivätliri, tehimu sezilärlik vä hätärlik bolar edi. 

Näq şuŋlaşqimu 1991-jilniŋ küz aylirida ämäliyatta här küni degidäk ihtisat sahaliri, karhanilar, infrastruktura, taşqi ihtisadiy paaliyät üstidin Qazaqstanniŋ suverenitetini qanuniy räsmiyläştürüşkä qaritilğan yeŋi qanunlar vä pärmanlar qobul qilindi. Şundaq qilip, biz halakät şaraitida Mustäqillikni vuҗutqa kältürduq.

Män җumhuriyät Prezidenti süpitidä taşqi säyasiy paaliyätniŋ yeŋi yšnilişini aktiv täräqqiy ätküzdüm.

AQŞ dšlät kativi Dj Beyker, Büyük Britaniya prem'er-ministri Dj Meydjor, Avstriya kantsleri F.Vranitskiy, germaniyalik säyasätçilär — vitse-kantsler, taşqi işlar ministri G.-D.Genşer vä maliyä ministri T.Vaygel', Avstraliya vä İran taşqi säyasät idariliriniŋ rähbärliri G.Evans vä A.Velayati, Singapurniŋ çoŋ ministri Li Kuan Yu, şundaqla AQŞ, Büyük Britaniya, Hitay, Bolğariya, Meksika vä başqa birqatar mämlikätlärniŋ Moskvada tirkälgän älçiliri, çätäl biznesiniŋ väkilliri bilän uçraştim.

Män Türkiya vä Büyük Britaniyagä däsläpki räsmiy säpärlirimni ämälgä aşurdum.

Ämäliyatta moşu barliq vaqiälär šz Mustäqilligigä qarap yol tutqan Qazaqstanni häliqara mäydanda tonuşturuş märasimiğa aylandi.

Umumän, bu Qazaqstanniŋ pütkül ihtisadiy, içki vä taşqi säyasiy käŋligini suverenlaşturuşniŋ sür°ätlik җäriyani boldi.

Biraq җumhuriyätlärniŋ başqa birqatar rähbärliridin päriq qilğan halda, biz җavapkärsiz täläplärni alğa sürmiduq, häliqni täşvişkä salmiduq. Biz buniŋ qan tšküşkä, qerindaşlarni šltürüşkä, üzül-kesil ihtisadiy vä iҗtimaiy aҗizlişişqa elip kelidiğanliğini oçuq täsävvur qilduq vä kšrduq.

Uniŋ üstigä biz «tarap kätkän» ittipaqdaş җumhuriyätlär otturisidiki mustähkäm ihtisadiy alaqilarni saqlap qelişqa bolğan ümütnimu yoqatmiduq, parçilinivatqan İttipaq ornida häqiqiy täŋ hoquqluq umumiy ihtisadiy käŋlikni vuҗutqa kältürüş üstidä iş elip barduq.

Şuniŋ bilän bir vaqitta Qazaqstanniŋ toluq suverenitetqa egä boluş yoli qaytilanmas vä şübhisiz boldi.

Män pütkül häliqniŋ qollap-quvätlişisiz bu säyasätniŋ utuqluq boluşiniŋ mümkin ämäs ekänligini çüşändim vä şuŋlaşqimu 1991-jili oktyabr'da Dšlät rähbiriniŋ barliq sayliğuçilarniŋ umumyüzlük avaz berişi bilän saylinişi toğriliq normilarni kirgüzüp, «Prezident saylimi toğriliq» yeŋi Qanunni qobul qiliş täklivini otturiğa qoydum.

Bu täklip şu çağdiki Parlamentniŋ tegişlik qarari bilän räsmiyläştürüldi.

Umumyüzlük saylam 1991-jil dekabr' eyiniŋ birinçi künigä bälgüländi.

Yeŋidin tästiqlängän yeŋi qanunğa muvapiq parlamentariylar Prezident lavazimiğa meniŋ namzitimni kšrsätti.

1991-jili noyabr'da bolup štkän däsläpki umumhäliq saylam kampaniyasini äskä elip oltirip, şuni eytimänki, meniŋ «räqiplirim» nahayiti küçlük boldi.

Ular eniq säyasätçilär däriҗisigiçä kštirilgänlärdin ämäs edi. Bu, oçuqluqtin sirt, şu vaqittiki muräkkäp väziyättä moҗut bolğan nahayiti sezilärlik ähval edi.

Birinçidin, «qayta quruş» islahatliri nätiҗiliriniŋ yoq boluşi adämlärniŋ bir qismini rohiy çüşkünlükkä, «säyasät vä säyasätçilärgä» işänmäslikkä iştärdi.

Oçuq eytimänki, qazaqstanliqlarniŋ bir qismi šsüvatqan iҗtimaiy problemilarniŋ äŋ bolmiğanda bir qismini häl qilişqa dšlätniŋ qabiliyätlik ekänligigä işänmäy, «šzini taşlavätti», šzliriniŋ şähsiy küçigä, ularniŋ avaziniŋ aŋlinidiğanliğiğa işänmidi.

İkkinçidin, ägär esimizğa alsaq, şu vaqitta parçilinivatqan İttipaqniŋ başqa җumhuriyätliridiki toqunuşlar täsiridin, kšpmillätlik Qazaqstandiki teçliq vä hatirҗämlik kšŋligä qonmaydiğan «orakullar» päyda boldi.

Män härqaçan «Täŋqit qilsaŋ — qolayliq yol täklip qil» printsipiğa ämäl qilip kelimän. U çağlardiki täŋqit bolsa, kšp ähvallarda «Kim äyiplik?» degän mäŋgü mavzu ätrapidiki keŋäş dävriniŋ «äpqaçti gäplirini» äskä çüşirätti. Män härqaçan «nemä qiliş keräk?» degän eniq häm mavzuluq soallarğa җavap berip käldim.

Moşuniŋ hämmisi yeŋi mämlikitimizniŋ vuҗutqa kelişidiki qiyinçiliq edi.

Bir ay içidä män Qazaqstanniŋ barliq degidäk regionlirini arilap çiqtim.

Qarağanda, Jezqazğan, Öskämän kançiliri vä metallurgliri, Maŋğıstav vä Җambul vilayätliriniŋ turğunliri bilän uçraştim.

Män yeŋi, şu çağda ändila šzläştürülüvatqan Teŋiz kaniniŋ yeŋi ob°ektlirini ziyarät qildim, ularniŋ işçiliri bilän üz kšrüştüm, Priural'e vä Almuta vilayitiniŋ yezilirida boldum.

Şämäy, Kurçatov vä Pavlodar turğunliri bilän uçraştim. Aşliq kanlirimiz — Şimaliy Qazaqstan, Aqmola vä Qostanay vilayätlirini ziyarät qildim. Mädäniyät vä sän°ät ärbapliri, alimlar vä iҗadiy ziyalilar bilän didarlaştim.

Qazaqstanliqlar bilän bolğan moşundaq bevasitä sšhbätlärdä män häliqniŋ käŋ qollap-quvätlişigä egä boldum, uniŋ tarihniŋ härqandaq täläp-sinaqliriğa hämkarliqta vä munasip җavap berişkä bolğan umumiy hahişini çüşändim, bizniŋ kšpmillätlik Qazaqstanda razimänlik vä teçliqni saqlaş, umumiy Vätinimizniŋ güllinişi üçün işläş yolidiki intilişiğa kšz yätküzdüm.

Äynä şu birinçi saylamdiki işäşlik väkillirimdin minnätdarmän. Ular meniŋ sämimiy säpdaşlirim vä mäsläkdaşlirim boldi.

Äynä şu maŋa käskin vä aldin-ala tähmin qilişqa bolmaydiğan kšpligän җavapkärlik tarihiy vaqiälärdä maŋa küç vä ğäyrät bärdi.

Avaz beriş yäkünlirini qançilik hayaҗan-täşviş içidä kütkänligim yadimda. Ätigänligi saylamniŋ aldin-ala yäkünliri elan qilinğanda päqät äynä şu täşviş-hayaҗan küçiyişkä başlidi.

Meniŋ namzitimni 8 681 276 sayliğuçi, yaki barliq grajdanlarniŋ  98,78 payizi yaqlap avaz bärdi.

Bu mutlaq ğalibiyät boldi!

Bu pütkül häliqniŋ ğalibiyiti boldi! Birlikniŋ talaş-tartiş hovupiniŋ aldidiki ğalibiyiti boldi!

Bu suveren Qazaqstanniŋ yeŋi ğalibiyiti boldi!

Biraq saylamniŋ däsläpki nätiҗiliri elan qilinğan şu päyttä bari-yoqi ikki häptidin keyin Qazaqstanniŋ toluq mustäqil dšlät bolidiğanliğini heç kimniŋ täsävvurmu qilmiğini eniq.

1991-jili 10-dekabr'da meniŋ mämlikät Prezidenti lavazimiğa kirişişimniŋ räsmiy märasimi bolup štti. 

Män Qazaqstan hälqigä sadiq boluş qäsämyadini qildim. Märasimda sšzgä çiqqanda, meniŋ dšlät beşida turuşumğa işänçä bildürgän vä maŋa tarihiy җavapkärlikni jükligän barliq qazaqstanliqlarğa minnätdarliq bildürdüm.

Män 1991-jili 1-dekabr'da bolup štkän saylamniŋ qazaqlarniŋ, ruslarniŋ, ukrainlarniŋ, koreylarniŋ, nemislarniŋ, uyğurlarniŋ vä başqa millätlärniŋ — «birpütün komanda bolup hazirqi muräkkäp yol arqiliq šzigä җumhuriyitimizniŋ sağlam keläçigi üçün yol açqan hämmisiniŋ» qerindaşliq birläşmisiniŋ şäkillinişigä asas salğanliğini täkitlidim.

Maŋa aldiki barliq mäsililärni ändi pütkül häliqniŋ mutlaq qollap-quvätlişigä tayanğan halda qät°iy härikät qilip häl qilişqa bolidu.

Şu küni meniŋ täklivim boyiçä, dšlitimizni yeŋiçä — Qazaqstan Җumhuriyiti däp ataş toğriliq qarar qobul qilindi.

Yänä altä kündin keyin bolsa, pütkül häliqniŋ hahiş-iradisigä tayinip «Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Dšlät mustäqilligi toğriliq» Qanun qobul qilindi. Bu tarihta hälqimizniŋ yultuzi yanğan kün bolup qalidu.

Bizniŋ Vätinimiz azat boldi!

Bügünki taŋda şuni oçuq eytişqa boliduki, dekabr'niŋ birinçi küni, mubaliğisiz, Qazaqstanniŋ Mustäqillikkä bolğan yolidiki häl qilğuçi sänä boldi.

Uniŋdin keyin 21 jil štsimu, hämmä närsä päqät tünügünla yüz bärgändäk bilinidu.

Moşu jigirmä jil miqiyasliq ihtisadiy vä säyasiy islahatlarni ämälgä aşuruş, yeŋi dšlätni — uniŋ yeŋi fundamental institutlirini quruş, häliqniŋ birligini küçäytiş, duniyaniŋ başqa älliri bilän täŋpuŋ munasivätlärni tüzüş boyiçä nurğun vä muräkkäp işni šz içigä alğan җoşqun dävir boldi.

Qazaqstan misli kšrülmigän utuq-muvappäqiyätlärni qolğa kältürdi.

Biz parçilanğan keŋäş imperiyasiniŋ artta qalğan çättiki šlkisidin ihtisadiy šsüşniŋ җoşqunluği boyiçä MDҺda, Evraziyadä vä pütkül duniyada aldinqi orunni egilävatqan mämlikätkä aylanduq.

Mana on jildin oşuq vaqittin bu yan Qazaqstanniŋ umumiy içki mähsulati här jili ottura hesapta 6-7 payiz šsüvatidu vä ekspertlarniŋ kšpçiligi alämşumul ihtisadiy bohranğimu qarimay, moşu tendentsiyaniŋ saqlinip qalidiğanliğini tähmin qilivatidu.

İslahatlar nätiҗisidä mämlikättä mülük egiliritiҗarätçilärniŋ yeŋi sinipi vuҗutqa kelip, ayiğiğa turğuzuldi. Kiçik vä ottura tiҗarät sektorida hazirniŋ šzidila pütkül milliy bayliqniŋ bäştin bir qismi çiqirilivatidu, uniŋ bilän 2 milliondin oşuq adäm bänt boluvatidu.

Biz duniyaniŋ riqabätkä qabil ällik mämlikitiniŋ qatariğa kiriş ohşaş muhim vä çoŋ väzipiniŋ ämälgä aşuruluşini qolğa kältürüş harpisida turimiz. 2011-jilniŋ yäküni boyiçä Qazaqstan riqabätkä qabilliqniŋ alämşumul reytingida 51-orunni egilidi.

Şuŋlaşqimu yeqinqi vaqitta biz päqät duniyaniŋ riqabätkä qabil 50 mämlikitiniŋ qatariğa kiripla qalmay, bälki dšlätlärniŋ moşu topidin puhta orunni egilişimiz vä alğa ilgirilişimiz keräk.

Üç jil ilgiri Qazaqstanniŋ sür°ätlik industrial-innovatsiyalik täräqqiyat yoli elan qilindi. Moşu vaqit içidä 500din oşuq yeŋi işläpçiqiriş orunliri selindi. Ularniŋ yerimi 50 payizdin oşuq jüklimä bilän işlävatidu vä ikki jilda 1,1 trillion täŋgilik mähsulat işläp çiqardi.

Sanaättiki tehnologiyalik innovatsiyalärgä bolğan hiraҗät 8 hässigä kšpäydi. Һazir u tähminän 200 milliard täŋgini täşkil qilmaqta. Uniŋda innovatsiyalik mähsulatni işläpçiqiriş üç hässidin oşuq šsti.

Agrar sektordimu miqiyasliq šzgirişlär yüz berivatidu. Bizniŋ fermerlar hazirniŋ šzidila štmüş dävirniŋ nurğunliğan rekordlirini yeŋilidi. Һazir Qazaqstan üçtin ikki hässä miqdarida süpätlik ozuq-tülük vä ham äşiya bilän  täminlinivatidu.  

Qazaqstan mähsulatini duniya bazarliriğa çiqiriş tähminän 90 milliard dollarni täşkil qildi. Uniŋ çaräk qismidin oşuği ham äşiya ämäs tovarlar.

Päqät biyilla mämlikitimizniŋ ihtisadiğa 18 milliard dollar uttur çät äl investitsiyasi җälip qilindi. Bu — täräqqiyatimizniŋ süpät bälgüsi, bu alämşumul investorlarniŋ Qazaqstanğa bolğan çoŋ işänçisi.

Milliy bankniŋ vä Milliy fondniŋ umumiy maliyä kapitali 85 milliard dollardin oşuq mäbläğni šz içigä alidu. 21 jil içidä u barliği bolup 114 hässidin oşuq šsti.

Bu yärdä bizniŋ barliq çät ällik investorlirimizğa alahidä minnätdarliq bildürmäkçimän. Ular 21 jil içidä Qazaqstanğa tähminän 160 milliard dollar uttur investitsiya bšldi. Bular bizniŋ Rossiyadiki, AQŞtiki, Hitaydiki, Evropa İttipaqidiki, MDҺdiki, Şärqiy-Җänubiy Aziyadiki, Jiraq vä Yeqin Şäriqtiki işäşlik şeriklirimiz. Pütkül duniya Qazaqstanniŋ bärpakarliq ihtidariğa işändi. Һazir bizniŋ mämlikitimiz šz muvappäqiyätliri bilän duniya birläşmisiniŋ moşu işänçisini päqätla küçäytivatidu.

Qazaqstanliqlarniŋ paravänligi šsmäktä. Päqät HHİ äsirniŋ birinçi on jilliğidila Qazaqstanda namratçiliq girvigidä yaşavatqan ahaliniŋ ülüşi 6 hässigä — 32 payizdin 5,3 payizğiçä qisqardi.

Bizniŋ hälqimiz ottura Evropa mämlikätliriniŋ iҗtimaiy täräqqiyat däriҗisigä yetip, sšzniŋ häqiqiy mänasida, namratçiliqtin çiqti. Һazir umumiy içki mähsulat kšläminiŋ kšrsätküçi ahaliniŋ җan beşiğa çeqip hesapliğanda, 13 miŋ dollarni täşkil qilidu. Bu ilgärki pütkül keŋäş käŋligidiki äŋ yahşi kšrsätküçlärniŋ biri.

Һazir Qazaqstanda iҗtimaiy yeŋilinişniŋ miqiyasliq җäriyani qanat yeyivatidu.

Bizniŋ qedimiy ziminimizda  qazaqstanliqlarniŋ turmuşi üçün heçqaçan bolmiğan süpätlik şarait yaritiş — uniŋ asasiy mähsiti bolup hesaplinidu.

Һärbir qazaqstanliq, härbir qazaqstanliq ailä paravänliginiŋ, pütkül Qazaqstanniŋ güllinişiniŋ asasiy mänbäsi süpitidä Umumğa Ortaq Ämgäk Җämiyitini vuҗutqa kältürüş boyiçä eniq väzipilär bälgüländi.

Bu ideyani mutlaq qollap-quvätläş — uluq hälqimizgä munasip bolğan uluq mähsätni qolğa kältürüşniŋ asasi. Moşu vaqit içidä biz kšpmillätlik hälqimizniŋ birligini kšzimizniŋ qariçuğidäk saqliduq vä buniŋdin keyinmu saqlaymiz.

Qazaqstan hälqi Assambleyasi — Qazaqstan җämiyitidiki teçliq vä razimänlikniŋ asasiy mehanizmi — quruldi vä paaliyät elip berivatidu.

Umumhäliq referendumida qobul qilinğan 1995-jilqi Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Konstitutsiyasi Prezident hakimiyitini küçäytip, Prezidentni grajdanlarniŋ hoquqliri bilän vä ärkinliklirini saqlaşniŋ, dšlät hakimiyitiniŋ barliq tarmaqliri vä institutliriniŋ nätiҗidarliq häm kelişilgän paaliyitiniŋ kapaliti däp bälgülidi.

Qazaqstanliqlarniŋ arisida Prezident instituti abroyiniŋ juquriliği 1999, 2005, 2011-jillarda štküzülgän al'ternativiliq umumyüzlük Prezident saylamlirini štküzüş davamida yarqin tästiqländi.

Şuŋlaşqimu män häliqniŋ çoŋ işänçisi vä meniŋ säyasitimni qollap-quvätlişiniŋ kšrünüşi bolğan qayta saylinişim üçün avaz bärgän barliq qazaqstanliqlardin minnätdarmän.

Biz barliq qazaqstanliqlarniŋ pährigä vä yeŋi Qazaqstanniŋ yarqin rämzigä aylanğan yeŋi paytäht — Astanani bärpa qilduq. Bizniŋ paytäht häliqara säyasätniŋ alämşumul märkäzliriniŋ birigä aylinivatidu.

Astana hazir bizniŋ Mustäqilligimizni küçäytivatidu vä täräqqiy ätküzüvatidu. Ägär Almuta Mustäqillik bšşügi bolğan bolsa, Astana — Keläçäkniŋ bšşügi. Biz Astana arqiliq Qazaqstanni alämşumul duniyağa tonuttuq.

Bu yärdä Duniyaviy vä än°äniviy dinlar rähbärliriniŋ qurultayliri, çoŋ duniyaviy änҗumanlar štküzülüvatidu. EBҺT mämlikätliri dšlätlär vä hškümätlär rähbärliriniŋ Sammiti Astanada näq 2010-jili 1-dekabr'da bolup štti.

Astanada Häliqara EXPO-2017 kšrgäzmisini štküzüş toğriliq qararniŋ qobul qilinişi moşu sammitqa qariğanda çoŋ vaqiä boldi. Biz hazirçä moşu ğalibiyitimizniŋ çoŋ ähmiyitini çüşänmiduq. Pütkül duniya degidäk moşu kšrgäzmä štidiğan mämlikätni tallidi. Qazaqstan işäşlik ğalibiyät qazandi. Bu pütkül säyyariniŋ etirap qilişi vä işänçisi. Biz dšlät mäyrimi harpisida šzimizgä munasip soğa qilduq.

Moşu jillar mabaynida biz duniyadiki munasip millätkä aylanduq.

Biz nätiҗidarliq ikki palatiliq Parlamentni qurduq, uniŋda 2012-jili Mäҗliskä štküzülgän saylam nätiҗiliri boyiçä üç fraktsiya täşkil qilindi.

Qazaqstan duniyaniŋ 140tin oşuq dšliti bilän munasivätlärni ornatti vä täräqqiy ätküzüvatidu.

Qazaqstan täräqqiyat sür°iti, ihtisadiy qudriti, insan ihtidari boyiçä Märkiziy Aziyadä vä MDҺda aldinqi orunni egilidi. Bizniŋ täҗribimizni türlük mämlikätlärdä zor qiziqiş ilkidä üginivatidu.

Һazir bizniŋ Evraziya integratsiyasi toğriliq ideyamiz ämälgä aşuruluvatidu. Qazaqstan Rossiya vä Belarus' bilän billä Birpütün ihtisadiy käŋlikni täräqqiy ätküzüvatidu. Biz Evraziya ihtisadiy ittipaqini şäkilländürüş yolida billä ketip barimiz.

Biz AQŞ, Hitay, Evropa İttipaqi bilän strategiyalik şeriklik munasivätlärni täräqqiy ätküzüvatimiz.   

Qazaqstan EBҺT, İҺT, ŞҺT ohşaş çoŋ häliqara täşkilatlarğa räislik qildi. Bizniŋ Aziyadiki Öz ara härikät vä işänçä çariliri boyiçä keŋäşmä toğriliq ideyamiz utuqluq ämälgä aşuruluvatidu.

Tarihta heçqaçan birmu dšlät ikki on jilliqta mundaq häliqara abroy däriҗisigä yätmigän.

Moşuniŋ hämmisi Qazaqstan hälqi buniŋdin top-toğra 21 jil ilgiri tallavalğan täğdiranä, tarihiy yolniŋ nätiҗisi.

Qazaqstan umumyüzlük saylam davamida Tunҗa Prezidentni saylap, aliy hakimiyätni uyuşturuşniŋ vä uniŋ işlişiniŋ alämşumul täҗribisini qobul qildi.

Biz uni җämiyitimizniŋ milliy hususiyitini, än°äniliri bilän alahiliklirini hesapqa alğan halda ämälgä aşurduq.

Biyil biz «Qazaqstan — 2030» Strategiyasiniŋ 15 jilliğini nişanlaymiz.

Moşu jillar mabaynida heçqandaq tosalğuluqlar bizni yolumizdin çiqiralmidi, asasiy närsigä — utuqluq, mustäqil täräqqiyatqa egä boluşimizğa tosalğu bolalmidi.

Biz štkän äsirniŋ 90-jilliriniŋ ahiridiki «Aziya bohrini» zärbisi aldida tiz pükmiduq.

2007 — 2009-jillardiki duniyaviy ihtisatniŋ äŋ eğir bohriniğa biz utuqluq Bohranğa qarşi programmimiz bilän җavap bärduq.

U biz üçün bohrandin çiqiş açquçi boldi.

Biz päqät bohranğa җiddiy qarşi turupla qalmay, bälki uni regional vä alämşumul miqiyaslarda yeŋiş boyiçä birqatar täşäbbuslarni otturiğa qoyduq. Kšrnäklik alimlar, säyasiy ärbaplar vä tiҗarät sahasiniŋ väkilliri jiğilğan Astana ihtisadiy forumi äynä şundaq ideyani ilgirilitiş vä muhakimä qiliş mäydanliriniŋ biri boldi.

Kšpligän täräqqiy ätkän mämlikätlär iҗtimaiy hiraҗätlärni qisqartişqa, işläpçiqiriş orunlirini yepişqa mäҗbur boldi.

Qazaqstanda bolsa, biz hätta alämşumul bohran jillirida pensiyalär bilän byudjet hadimliriniŋ iş häqqini 2 hässigä kšpäyttuq, işsizliq qisqartildi.

Biz ahalini iş bilän täminläşniŋ yeŋi strategiyasini qobul qilduq vä orunlavatimiz. 

Mämlikättä innovatsiyalik işläpçiqiriş orunliri eçilivatidu, zamaniviy avtobanlar vä tšmüryolliri, truboprovodlar vä elektr ävätiş liniyaliri selinivatidu.

Yüz miŋliğan grajdan munasip işqa egä boldi, yeŋi mutähässisliklärni egiläş üçün qayta oqudi.

20 jilda Qazaqstan yoli yeŋi mustäqil mämlikätlär üçün munasip ülgigä aylandi.

Bizniŋ yolumizniŋ asasiy formulisi — tšzümlük arqiliq turaqliq, liberallaşturuş arqiliq yeŋiliniş.

Äynä şundaq qilip, Mustäqillik jillirida dšlitimiz vä җämiyitimiz šzgirişlärniŋ ULUQ YOLİNİ besip štti.

Һazir Qazaqstan җür°ätlik šzgirişlärniŋ yeŋi basquçiğa qädäm taşlidi.

Däsläpki jigirmä jil — bu päqät Vätinimizniŋ uluq istiqbalini yorutidiğan Sübhidäm.

Birinçidin,  biz qazaqstanliqlarniŋ umumiy küç çiqirişi bilän tarihimizda heçqaçan bolmiğan yeŋi dšlätniŋ uluq benasini hulidin tartip selip çiqtuq.

Bu vaqiä šziniŋ ähmiyiti boyiçä selişturuşqa bolmaydiğanliği šz aldiğa, u äҗdatlirimizniŋ barliq uluq muvappäqiyätliridinmu eşip ketidu.

Tarih eqimi hälqimizgä bir näççä qetim kšpligän äsirlärgä küçlük vä utuqluq dšlät quruş imkaniyitini bärgän. Biraq bizla moşu uluq väzipini ämälgä aşuraliduq.

İkkinçidin, Mustäqillik jillirida biz barliq grajdanlirimizniŋ paydisiğa işläydiğan nätiҗidarliq ihtisat asasini vuҗutqa kältürduq. 1993-jildin tartip mämlikitimizniŋ ihtisadi sür°ätlik täräqqiy etip, 16 hässä šsti.

Näq bizniŋ ihtisadiy mšҗüzimiz tüpäyli Qazaqstan duniyağa tonuldi. Mämlikitimizniŋ Astanada EXPO-2017 Duniyaviy kšrgäzmisini štküzüş hoquqi üçün küräştä mutlaq ğalip çiqişi Qazaqstanniŋ ihtisadiy qudritini alämşumul däriҗidä etirap qilip boldi.

1851-jil Londonda štkän däsläpki kšrgäzmidin başlap, bu çoŋ forumni AQŞ, Frantsiya, Germaniya, Yaponiya, Braziliya, Kanada, Büyük Britaniya, Hitay ohşaş ihtisadiy җähättin küçlük mämlikätlär qobul qilip käldi.

Ändi bu abroyluq tizimğa bizniŋ mämlikitimizmu kirivatidu.

Üçinçidin, Qazaqstan HHİ äsirdä šziniŋ pütkül tarihida äŋ juquri häliqara märtivigä egä bolup, barliq qit°älärdä etirap qilindi vä duniyaniŋ çoŋ häliqara täşkilatliriğa rähbärlik qildi.

56 dšlätni birläştüridiğan EBҺTqa räislik qiliş, 1,5 milliardtin oşuq ahalisi bar barliq qatnaşquçi 57 mämlikätniŋ qollap-quvätlişigä egä bolup, İҺTqa räislik qiliş äynä şundaq alämşumul ğalibiyätlirimiz җümlisidindur.

Häliqara kšrgäzmilär byurosiğa äza 157 mämlikätniŋ avaz berişi nätiҗisidä Qazaqstan EXPO-2017 kšrgäzmisini uyuşturğuçi mämlikät boldi.

Uniŋdin taşqiri, biz MDҺ, ŞҺT, Bajhana ittipaqi ohşaş çoŋ regional täşkilatlar quruluşiniŋ asasini salduq.

Qazaqstan behätärlikniŋ Evraziya platformisini vuҗutqa kältürüş, pütkül duniya boyiçä integratsiya vä yadrosiz zona quruş җavapkärligini šz zimmisigä aldi. Biz šzimizniŋ teçliqpärvär printsiplirimizğa eniq ämäl qilivatimiz vä bärpakarliq  yolumizniŋ adalätlik ekänligigä kamil işinimiz.

Män bizniŋ Qazaqstanniŋ qazaqstanliqlarniŋ här bir yeŋi ävladi bilän šsüp-güllinidiğanliğiğa işinimän.

Mälumki, däsläpki qetim Prezident instituti AQŞta täsis qilindi. Biyil moşu juquri lavazimni җariy qilğan Amerika Konstitutsiyasiniŋ qobul qilinğiniğa 225 jil toldi.  

Moşu jillar җäriyanida Prezident lavazimi başquruşniŋ җumhuriyätlik şäkligä egä dšlätlärniŋ besim kšpçiligidä җariy qilindi, bu päqät uniŋ nadirliğini vä institutsional-säyasiy җähättin mukämmälligini kšrsitidu.

1880-jildin başlap, mana 130 jildin oşuq vaqittin bu yan AQŞ här jili AQŞniŋ däsläpki Prezidenti Djordj Vaşingtonğa beğişlanğan Prezident künini nişanlap kelivatidu.

Şu närsä rämzlikki, 1789-jili 30-aprel'da AQŞniŋ asasini salğuçi atisi šziniŋ däsläpki lavazimğa kirişkän vaqtidiki nutqida adil häm dilkäş säyasät vä güllinişniŋ mol meviliri häm җämiyätniŋ paravänligi toğriliq eytqan edi.

Moşu aliyҗanap intilişlar bügünki taŋdimu päqät Amerika Prezidentliri üçünla ämäs, bälki barliq degidäk mämlikätlärniŋ Prezidentliri üçün paaliyätniŋ asasiy šlçimi bolup hesaplinidu.

Qazaqstanliqlar paravänligini aşuruşni, Qazaqstan ihtisadi vä behätärligini küçäytişni män härqaçan šzämniŋ asasiy prezidentliq qärzim uttur prezidentliq mäҗburiyitim däp bilimän.

Män onliğan jillar mabaynida meni qät°iy qollap-quvätligän, şuniŋ arqiliq adämlärniŋ bähit-saaditi, Vätinimizniŋ paravänligi üçün pidakaranä ämgäk qilişta küç-ğäyrät berip kälgän vätändaşlardin minnätdarmän. Män barliq qazaqstanliqlarni yeŋi dšlät mäyrimi — Tunҗa Prezident Küni, tarihimizğa qazaqstanliqlarniŋ Umumhäliq Tallişiniŋ Birligi küni süpitidä kirgän kün bilän täbrikläymän.

Һämmiŋlarğa teçliq, izgülük, paravänlik vä molçiliq, yeŋi ämgäk ğalibiyätliri, bizniŋ Qazaqstan üçün gülliniş tiläymän.

«Egemen Qazaqstan», 1-dekabr' 2012-jil.

 

 

 

 

Bälüşüş

Javap qalduruŋ