Alimniŋ hatirisigä beğişlandi

0
575 ret oqıldı

Kšrnäklik hoquqşunas alim, heli märhum Änvär Һaҗiev pütkül hayatini, šz täbiri bilän eytqanda, millät istiqbali — milliy maaripqa vä ilim-pängä beğişlidi. Bu toğriliq 12-dekabr' küni Q.Ğoҗamiyarov namidiki җumhuriyätlik dšlät Uyğur muzıkiliq komediya teatrida җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ uyuşturuşi bilän kšrnäklik җämiyät ärbabi, ädliyä pänliriniŋ doktori, professor Änvär Һaҗievniŋ tuğulğininiŋ 55 jilliğiğa beğişlanğan hatirä käç җäriyanida sšzgä çiqqan җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ räisi Şahimärdan Nurumov, säyasätşunasliq pänliriniŋ doktori Ädil Junusov, ҖUEMniŋ iҗraiy mudiri Rabik İsmayilov, säyasätşunas Qähriman Ğoҗambärdiev, ädliyä pänliriniŋ doktori Esil Rahmetov, sinipdişi Gülbanum Bavdinova, filologiya pänliriniŋ doktori Alimҗan Tilivaldi, qazaq şairi Rätbek Sağid-Uahas tävrinip tilğa aldi. Änvär Һaҗievniŋ Qazaqstan ilim-pänigä qoşqan çoŋ hässisini, šlmäs ilmiy ämgäklär yaratqanliğini vä uniŋ ilmiy näzäriyäviy häm ämäliy ihtidarini etirap qilişti.

Alimҗan Tilivaldi şundaqla hatirä käçni uyuşturğuçilarğa minnätdarliğini bildürüp, «Uyğur mäktivini qollaş» fondi namidin Änvär Һaҗievniŋ oğli İmiräligä fond namidin soğa tapşurdi vä Uyğur nahiyäsiniŋ Çonҗa yezisidiki 5-uyğur mäktivigä Änvär Һaҗievniŋ ismini beriş täklivini otturiğa qoydi.

Därhäqiqät, Änvär Һaҗiev ohşaş insanniŋ rohiğa baş egip, qälb sšzlirini izhar qiliş, sšzsiz, boluşqa tegişlik närsä. U insançiliqniŋ adättiki taşqi kšrünüşi. Keläçäktä Änvärniŋ hatirisigä beğişlinip buniŋdinmu çoŋ märasimlar štär. İsmi äbädiyläştürülüp, birär koçiğa namimu berilär, sähnilik qoyulumlarmu kšrsitilär, jüräk tšridin çiqqan talay yadnamilar yezilar. Lekin, meniŋ täsävvurumda Änvär ohşaş märipät mäş°iligä nisbätän äŋ yüksäk hatirä — uniŋ işlirini, armanlirini davamlaşturuş. Muhimi, Änvär Һaҗiev pütkül hayatini beğişliğan milliy maaripqa sadaqätlik kšrsitiş. Ahirida şu närsini qoşumçä qilmaqçimänki, alim namida yaş, talantliq alimlarniŋ äŋ yahşi ilmiy işliri üçün birär mukapat, studentlar bilän oquğuçilarğa stipendiya täsis qilinsa, demäkçimän. Uniŋ üçün, birinçi novättä, ziyalilirimiz, җämiyätlik täşkilatlirimiz paaliyätçanliq kšrsitip, karvan beşi rolini oynisa, işänçim kamilki, hälqimizniŋ märt-märdanä oğlanliri maddiy җähättin yardäm qilidu.

Şämşidin AYuPOV.

 

Änvärniŋ äqilanä sšzliri

…Zamanğa maslişiş — u šz tiliŋni untup, millitiŋdin vaz keçiş ämäs.

***

…Ana tilimizni sodiğa selivatqanlar kšp. Biraq tilimiz üçün eniq hizmät qilivatqanlar yoq.

***

…İlgiri qizlarğa šz ihtiyari bilän turmuş quruş qançilik qiyin bolsa, hazir neka quruş vä uni buzuş şunçilik asan bolup qaldi.

***

Konstitutsiyagä benaän härbir adäm räsmiy türdä šz millitigä täälluq bolup jürüş hoquqiğa egä. Bu hoquqni buzğan çoŋ җinayät, çünki adäm balisi üçün biriniŋ äyividin, mäҗburän başqa millät bolup jürüştin artuq milliy ğururni haqarätläş, rohiy azap bolmisa keräk.

***

Bäzi bir rus tilliq mäktäplärdä oquğuçi balilar bu yaqta tursun, hätta ayrim muällimlär rus tilini täläpkä layiq bilmäydu. Äynä şundaqlar šz pärzäntlirini ana tilida ämäs, rus tilida oqutuşqa humar. Puhta bilimniŋ äŋ ävzäl, dağdam yoli — u šz ana tilida bilim eliş.

***

Balilirimiz päqät yahşi bilim elipla qalmastin, bälki şuniŋ bilän billä šz hälqiniŋ pärzändi ekänligini çoŋqur his qilip šsüşi lazim. Bu җähättinmu ana tilida oqumiğanlarniŋ ähvali täşvişländüridu. Undaq boluşi, ular uyğur ädäbiy tilidin, yeziğidin, ädäbiyatidin, tarihidin behävär qalğan.

***

Hälqimiz bähitlik bolsun desäk, uluq mutäpäkkür äҗdatlirimizdin ülgä alayli, ana tilimizğa dayim vapadar bolup qalayli. Uni iş-ämäliyatimizda kšrsitäyli.

***

Bizniŋ hälqimizdä jut-mähällä җamaätçiligi birlişip, mäslihätlişip šlüm uzitiş, qäbirstanliqlarni kütüş vä başqimu muhim işlarni štküzüş ohşaş yahşi än°änä bar. Amma, nemişkidu, jut-җamaätçilikniŋ çoŋ mümkinçiliklirini ana tiliğa ğämhorluq qilişqa ohşaş işta paydilanmay kälduq. Yaş ävlat üçün ülgä kšrsitişniŋ, mäslihätniŋ, šmlükniŋ, yardämniŋ, çoŋ ävlatniŋ äqilanä sšziniŋ lazim ekänligini degändäk çüşänmiduq häm uniŋğa etivar bärmiduq.

***

Ayrim kişilär mädäniyät märkäzliriniŋ, җamaätçilikniŋ küç selişi bilän boluvatqan işlarni heç bir äymänmästin, üginip qalğan adät boyiçä, «uluq ğämhorluqniŋ», «güllängän mädäniyätniŋ», «bähtiyar vä ärkin hayatniŋ» ispati süpitidä täripläp, «güldüri qattiq, amma yamğuri yoq» yäni bizniŋ hayat ämäliyatimizni ipadiläp berişi mümkin ämäs jaraŋliq epitetlarni paydilinip jüridu. Ular häliqniŋ vakalitisiz, ihtiyarisiz härtürlük mädhiyä, itaät, qanaät sšzlirini tšküp taşlaşqa häväs bağliğan.

***

Häliq hayatiniŋ aççiq häqiqitini eytalmiğan täğdirdimu, heç bolmiğanda sahtiliqtin, hoşamätçiliktin, qulluq hissiyatliridin hali boluşimiz lazim.

***

Äslidä, gezit härbir ailidä boluş ämäs, bälki här bir ailä, härbir adäm täripidin oquluşi lazim. Undaq bolmaydekän, gezit çiqiriş vä muştiri toplaş addiy aq qäğäzni qimmät bahağa tarqitişqa aylinip qalidu.

***

Uyğurluq tuğumizni çüşärmäy, tarih yolida maŋimiz desäk, ana tilimizni qädirläp, millitimizniŋ täräqqiyatiğa här birimiz bir kişilik şähsiy hässimizni qoşuşimiz lazim.

 

Bälüşüş

Javap qalduruŋ