«Qazaqstan — 2050» strategiyasi — qeliplaşqan dšlätniŋ yeŋi säyasiy yoli

0
1 394 ret oqıldı

Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Prezidenti — Millät Lideri

N.Ä. Nazarbaevniŋ Qazaqstan hälqigä Mäktübi

14-dekabr' küni paytähttiki yeŋi «Astana-Opera» opera vä balet dšlät teatrida Mustäqillik Künigä beğişlanğan täntänilik jiğinda Dšlät rähbiri Nursultan Nazarbaev «Qazaqstan — 2030» Strategiyasini ämälgä aşuruşniŋ asasiy yäkünlirini çiqardi vä җumhuriyät hälqigä «Qazaqstan — 2050» Strategiyasi: qeliplaşqan dšlätniŋ yeŋi säyasiy yoli» Mäktübi bilän muraҗiät qildi.

—   Bügünki taŋda 2030-Strategiyasini birqatar yšnilişlär boyiçä qärälidin ilgiri orunliduq, däp eytişqa toluq asas bar, — däp bildürdi Nursultan Nazarbaev. — 15 jilda dšlitimiz duniyaniŋ äŋ җoşqun täräqqiy etivatqan bäş mämlikitiniŋ qatariğa kirdi. Nätiҗidä biz 2012-jilniŋ yäküni boyiçä umumiy içki mähsulat җähättin säyyariniŋ 50 çoŋ ihtisadiniŋ qatariğa kirimiz.

Ändi җumhuriyät aldida yeŋi väzipä turuvatidu. Bizniŋ ändiki mähsitimiz — suverenitet jillirida qolğa kältürülgän hämmä närsini saqlap qelip, HHİ äsirdä turaqliq täräqqiyatni davamlaşturuş. Asasiy mähsät — 2050-jilğa qädär küçlük dšlät, täräqqiy ätkän ihtisat vä Umumğa Ortaq Ämgäk asasida bärikätlik җämiyät quruş, — däp täkitlidi Nursultan Nazarbaev vä barliq qazaqstanliqlarni Mustäqillik Küni bilän täbrikläp, buniŋdin keyinki täräqqiyatniŋ asasiy yšnilişlirigä täpsiliy tohtaldi.

Andin keyin dšlät opera vä balet teatrida ataqliq qazaqstanliq vä çät ällik artistlarniŋ qatnişişi bilän Mustäqillik Künigä beğişlanğan mäyrämlik kontsert bolup štti. Uniŋğa Dšlät rähbiri Nursultan Nazarbaev qatnaşti.

Һšrmätlik qazaqstanliqlar!

Qimmätlik vätändaşlar!

Biz bügün Mustäqillik Küni harpisida jiğilduq.

Mana 20 jildin oşuq vaqittin bu yan biz moşu uluq mäyrämni pähirliniş ilkidä nişanlavatimiz.

1991-jili 16-dekabr'da biz, Qazaqstan hälqi, suverenitetni, ärkinlikni, duniyağa oçuqluqni tallavalduq. Bügünki taŋda moşu qädriyätlär bizniŋ kündilik turmuş-hayatimizniŋ aҗralmas qismiğa aylandi.

Şu çağda, yolniŋ beşida, hämmä närsä başqiçä edi. Ändi bolsa, umumiy küç çiqirişimiz tüpäyli, mämlikät šzgärdi, uni tonup-biliş qiyin.

Bügünki taŋda biz — šziniŋ qiyapitigä, šz alahidiliklirigä vä šz mävqäsigä egä utuqluq dšlät.

Däsläpki pällini egiläş bizgä qimmätkä tohtidi.

Mämlikät 20 jildin oşuq suverenitetni vä säyasiy salmiğini küçäytiş üçün işlidi. 20 jil štkändin keyin bu mähsät qolğa kältürüldi. Şäkilliniş dävri utuqluq ayaqlaşti.

HHİ äsirniŋ beşidiki Qazaqstan mustäqil vä šzigä işäşlik.

Uzaqqa sozulğan alämşumul bohran täsiri astida duniyada yüz berivatqan šzgirişlär bizni çšçütälmäydu. Biz uniŋğa täyyar. Bizniŋ ändiki mähsitimiz — suverenitet jillirida qolğa kältürülgän hämmä närsini saqlap qelip, HHİ äsirdä turaqliq täräqqiyatni davamlaşturuş.

Bizniŋ asasiy mähsitimiz — 2050-jilğa qädär küçlük dšlät, täräqqiy ätkän ihtisat vä Umumğa Ortaq Ämgäk imkaniyätliriniŋ asasida bärikätlik Җämiyätni quruş.

Küçlük dšlät sür°ätlik ihtisadiy šsüş şaraitini täminläş üçün alahidä muhim.

Küçlük dšlät aman qeliş säyasiti bilän ämäs, bälki planlaş, uzaq muddätlik täräqqiyat vä ihtisadiy šrläş säyasiti bilän şuğullinidu.

Şuŋlaşqimu näq bügün, Mustäqillik Künini nişanlaş harpisida, män silärgä, qimmätlik vätändaşlirim, yeŋi Mäktüp bilän muraҗiät qilivatimän.

Bu meniŋ mämlikitimiz täräqqiyatiniŋ istiqbalini täsävvur qilişim.

Bu — yeŋi säyasiy yol

 

İ. Qeliplaşqan Qazaqstan — dšlätçiligimizniŋ, milliy ihtisatniŋ, grajdanliq җämiyätniŋ, җämiyätlik razimänlikniŋ, regional liderliqniŋ vä häliqara abroyumizniŋ bohranda sinilişi

Buniŋdin top-toğra 15 jil ilgiri biz Qazaqstan täräqqiyatiniŋ 2030-jilğiçä bälgülängän Strategiyasini qobul qilduq.

Bu 1997-jil edi — keŋäş dävridin keyinki qalaymiqançiliq üzül-kesil birtäräp qilinmiğan häm bohran Şärqiy-Җänubiy Aziyani vä başqa bazarlarni җansizlandurğan edi. Bizgimu nahayiti qiyin boldi.

Moşu barliq jillarda bizniŋ strategiyamiz mäş°äl ohşaş yolumizni yorutup, asasiy mähsättin çätnimäy, alğa ilgiriläş imkaniyitini bärdi.

1997-jil yadiŋlardimu?

Meniŋ Parlamentta sšzgä çiqişimdin keyin hoduquş, särsançiliq orun alğan edi.

Һämmisi «Bu nemä — tärğibatmu? Yaki asmandin çüşkän närsimu?» degän soallarni qoyuşqa başlidi.

Şu çağda qoyulğan väzipilär şunçilik uluğvar edi.

Biraq kšz qorqqaq, qol batur däydiğu.

Bizniŋ aldimizda alämşumul väzipä — vaqiälärniŋ meŋişini šzgärtiş väzipisi turdi. Yeŋi mämlikätni quruş väzipisi turdi.

Uni häl qiliş üçün bizgä birdäk üç yeŋilinişni: dšlätni quruşni vä närq ihtisadiğa ilgiriläşni ämälgä aşuruş, iҗtimaiy dšlät asaslirini vuҗutqa kältürüş, җämiyätlik aŋ-sezimni qayta quruş keräk boldi. Bizgä šz yolumizni bälgüläş lazim boldi. Äynä şu yol «Qazaqstan — 2030» Strategiyasidä bälgüländi. Bu hšҗҗät bizniŋ strategiyalik mähsätlirimiz bilän väzipilirimizni kšrsätti, muhim duniyaviy kšzqaraştiki ilgiriläş boldi.

Häliq danaliğida «Maqsat — jetistiktiŋ jelkeni» degän ibarä bar. Päqät toğra qoyulğan mähsätlarla utuq elip kelidu.

Bügün meniŋ üçün toğra yolni tallavalğinimiz häqqidä bildürüş çoŋ şäräp. Buni 2008 — 2009-jillardiki alämşumul bohranmu tästiqlidi.

Qazaqstan bärdaşliq berälidi. Bohran bizniŋ utuqlirimizni yoqitalmidi vä bizgä yänimu küç-quvät bärdi.

Biz tallavalğan mämlikätniŋ säyasiy, iҗtimaiy-ihtisadiy vä taşqi säyasät ülgisi šziniŋ nätiҗidarliğini ispatlidi. 

 

1. Küçlük utuqluq dšlät

 

Bizniŋ asasiy bayliğimiz — biz mustäqil Qazaqstanni qurduq.

Biz šz çegarilirimizni yuridik җähättin räsmiyläştürduq. Mämlikätniŋ integratsiyalängän ihtisadiy käŋligini şäkilländürduq. Mämlikättä işläpçiqiriş alaqilirini qaytidin yolğa qoyduq vä küçäyttuq. Һazir barliq regionlar bir-biri bilän ziç alaqida işlävatidu.

Һakimiyät tarmaqlirini tähsim qilişqa asaslanğan dšlät başquruşniŋ zamaniviy sistemisini vuҗutqa kältürgän tarihiy muhim konstitutsiyalik vä säyasiy islahatlarni ämälgä aşurduq.

Mämlikätniŋ yeŋi paytähti — Astanani bärpa qilduq. Bu bizniŋ rämzimizgä vä pährimizgä aylanğan zamaniviy şähär. Biz paytähtniŋ iqtidarini duniyağa mämlikitimizniŋ imkaniyätlirini namayiş qiliş üçün paydilinaliduq. Näq şuŋlaşqimu häliqara birläşmä Qazaqstanni EXPO-2017 Duniyaviy kšrgäzmisi štidiğan җay süpitidä tallavaldi. Ägär Astana bolmiğinida, undaq bolmas edi. Һämmisila mundaq şäräpkä sazavär bolivärmäydu. Bizniŋ mämlikitimiz ilgärki keŋäş käŋligidä birinçi bolup EBҺTqa räislik qilğanliğini, moşu täşkilatniŋ sammitini štküzgänligini vä säyyarä miqiyasiğa baravär çarä-tädbir — EXPO-2017 kšrgäzmisini štküzidiğanliğini tilğa alsaq kupayä.

 

2. Demokratiyaläştürüşniŋ vä liberallaşturuşniŋ turaqliq җäriyani

 

Biz eniq formula boyiçä härikät qilivatimiz: «Däsläp — ihtisat, andin säyasät». Säyasiy islahatlarniŋ här bir basquçi ihtisat täräqqiyatiniŋ däriҗisi bilän bağlaşturulidu. Şuŋlaşqimu biz säyasiy liberallaşturuş yoli boyiçä izçil ketip barimiz. Päqät şundaq qilğandila, mämlikätni yeŋilaşqa vä uni riqabätkä qabil qilişqa bolidu.

Җämiyitimiz demokratiyaläştürüş vä insan hoquqi sahasida äŋ juquri ülgilärgä qädämmu-qädäm yeqinlişivatidu.

Biz mämlikät Konstitutsiyasidä fundamental hoquq vä ärkinliklärni bäkittuq. Bügünki taŋda Qazaqstanniŋ barliq grajdanliri täŋ hoquq vä imkaniyätlärgä egä.

 

3. Türlük iҗtimaiy, milliy häm diniy toplarniŋ razimänligi vä inaqliği    

      

Biz qazaq hälqigä, mädäniyitimizgä vä tilimizğa nisbätän tarihiy adalätlikni äsligä kältürduq.

Milliy, mädäniy vä diniy kšphilliqqa qarimay, biz mämlikättä teçliq vä säyasiy turaqliqni saqlap qalduq.

Qazaqstan 140 millät vä 17 konfessiya väkilliri üçün šz šyigä aylandi.

Grajdanliq teçliq vä millätlär ara razimänlik — bizniŋ asasiy bayliğimiz. Bizniŋ kšpmillätlik mämlikitimizdiki teçliq vä razimänlik, mädäniyätlär vä dinlar dialogi duniyaviy etalon süpitidä adalätlik etirap qilindi.

Qazaqstan hälqi Assambleyasi mädäniyätlär dialoginiŋ nadir evraziyalik ülgisi boldi.

Qazaqstan alämşumul konfessiyalär ara dialog märkizigä aylandi.

 

4. Milliy ihtisat. Bizniŋ häliqara ämgäkni tähsim qiliştiki rolimiz

 

Biz Mustäqil Dšlätlär Һämdostluğida birinçilärdin bolup hususiy mülükkä, ärkin riqabätçilikkä vä oçuqluq printsipliriğa asaslanğan närq ihtisadiniŋ zamaniviy ülgisini vuҗutqa kältürduq. Bizniŋ ülgimiz dšlätniŋ çät äl investitsiyalirini җälip qiliştiki aktiv roliğa asaslinidu.

Biz mämlikätkä 160 milliard dollardin kšp çät äl investitsiyasini җälip qilduq.

Tiҗarätçilik paaliyät üçün asasliq şarait vä zamaniviy seliq sistemisi şäkilländi.     

Biz milliy ihtisatni planliq halda diversifikatsiyalävatimiz. Sür°ätlik industriyaläştürüş programmisida män ikki bäş jilliqta ihtisadimizniŋ ähvalini šzgärtiş, uni ham äşiyağa bolğan duniyaviy bahalarniŋ šzgirişidin mustäqil qiliş väzipisini qoydum.

2030 Strategiyasini qobul qilğan päyttin tartip štkän 15 jilda dšlitimiz duniyaniŋ äŋ җoşqun täräqqiy etivatqan bäş mämlikitiniŋ qatariğa kirdi.

Nätiҗidä 2012-jilniŋ yäküni boyiçä biz umumiy içki mähsulatniŋ kšlämi җähättin säyyariniŋ äŋ çoŋ 50 ihtisadiniŋ qatariğa kirimiz.

Duniyaniŋ barliq mämlikätliri šz täräqqiyatini selişturidiğan etirap qilinğan reytinglar bar. Buniŋdin altä jil ilgiri män duniyaniŋ riqabätkä qabil ällik mämlikitiniŋ qatariğa kiriş boyiçä umummilliy väzipini qoydum. Duniyaviy ihtisadiy forumniŋ reytingida Qazaqstan hazirniŋ šzidila 51-orunni egilävatidu. Bizniŋ mähsitimizgä yetişimizgä bir qädäm qaldi.

 

5. ҖÄMİYÄTLİK TURAQLİQNİ VÄ RAZİMÄNLİKNİ TÄMİNLİGÄN KÜÇLÜK İҖTİMAİY SÄYaSÄT

 

Häliqniŋ turmuş däriҗisi meniŋ üçün härqaçan asasiy šlçäm bolğan vä şundaq bolup qalidu.

15 jilda qazaqstanliqlarniŋ kirimi 16 hässä šsti.

Äŋ tšvän yaşaş minimumi kirimigä egä grajdanlarniŋ sani yättä hässä azaydi, işsizlarniŋ sani ikki hässä tšvänlidi.

Biz iҗtimaiy nişan qilinğan dšlät asaslirini yarattuq.

Biz millät salamätligini yahşilaş җähättin sezilärlik ilgiriläşni qolğa kältüräliduq.

Salamätlikni saqlaş sahasiniŋ nätiҗidarliğini aşuruş üçün uni uyuşturuş, başquruş vä mäbläğ bilän täminläş sistemisi islahat qilindi.

Keyinki bäş jilda anilar šlümi 3 hässä degidäk tšvänläp, bala tuğuluşi bir yerim hässä šsti.

Bilim eliş üçün ohşaş imkaniyätlär yaritilivatidu.

Keyinki 15 jilda bilim berişkä bšlüngän hiraҗät 9,5 hässä šsti. Bilim berişni täräqqiy ätküzüşniŋ dšlät programmisi ämälgä aşuruluvatidu, u mäktäp yeşiğiçä bilim beriştin tartip aliy bilim berişkiçä bolğan bilim berişniŋ barliq däriҗilirini tüp-asasidin yeŋilaşqa qaritilğan.

Bizniŋ insan ihtidarini täräqqiy ätküzüşkä uzaq muddätlik mäbläğ bšlüş säyasitimiz tüpäyli yaşlarniŋ hazirqi talantliq ävladini şäkilländürduq.

 

6. Duniya birläşmisi etirap qilğan mämlikät

 

Duniya säyasitidä bizniŋ mämlikitimiz — talaş tuğdurmaydiğan häliqara abroyğa egä җavapkär vä işäşlik şerik.

Biz alämşumul behätärlikni mustähkämläş işida muhim rol' oynavatimiz, häliqara terrorizmğa, ekstremizmğa vä narkotiklarniŋ qanunsiz aylinimiğa qarşi kürişiştä duniya birläşmisini qollap-quvätlävatimiz.

Biz häliqara dialog mäydanida bizniŋ behätärligimiz üçün muhim bolğan Aziyadiki šz ara härikät vä işänçä çariliri keŋäşmisini çaqirtiş täşäbbusini kštärduq. Bügünki taŋda AÖҺİÇK ahalisi 3 milliard adämdin oşuq bolğan 24 mämlikätni birläştüridu.

Keyinki 2-3 jilda Qazaqstan Җumhuriyiti Evropidiki Behätärlik vä hämkarliq täşkilatida, Şanhay Һämkarliq Täşkilatida, İslam Һämkarliq Täşkilatida vä Kollektivliq behätärlik toğriliq şärtnamä täşkilatida räislik qildi.

Astana İhtisadiy forumida biz dialogniŋ yeŋi şäklini — G-Globalni täklip qilduq. Bu täşäbbusniŋ mahiyiti adalätlik vä behätärlik duniya tärtivini vuҗutqa kältürüş işida hämminiŋ küç-quvitini birläştürüştin ibarät.

Biz alämşumul energetika vä ozuq-tülük behätärligini täminläşkä munasip hässä qoşuvatimiz.

 

7. Bizniŋ Yadro quralini tarqatmasliq tärtivini ilgirilitiştiki aktiv rolimiz

 

Bizniŋ yadro quralini tarqatmasliq tärtivini küçäytiş boyiçä täşäbbuslirimiz — bu duniyaviy turaqliqqa, tärtipkä vä behätärlikkä qoşulğan şäk-şübhisiz hässimiz.

Biz Şämäy yadro poligonini duniyada birinçi bolup yepiş atom quralidin vaz keçiş arqiliq AQŞ, Rossiya, Büyük Britaniya, Frantsiya vä HHҖ qatarliq yetäkçi yadroluq dšlätlärdin behätärlik җähättin puhta häliqara kapalätlikkä egä bolduq.

Biz Märkiziy Aziyadä yadro quralidin azat zonini vuҗutqa kältürüştä muhim rol' oyniduq vä säyyariniŋ başqa regionlirida, hämmidin aval Yeqin Şäriqtä şundaq zonilarniŋ vuҗutqa kältürülüşini aktiv qollap-quvätlävatimiz.

Biz duniya birläşmisiniŋ yadroliq terrorizm hovupiğa qarşi kürişiş boyiçä küç-quvitini qollap-quvätlävatimiz.

Һazir biz yadro hovupini yoqitiş boyiçä buniŋdin keyinki qät°iy çarilärni kšrüşniŋ zšrür ekänligi toğriliq җiddiy gäp qilivatimiz. Yadro quralini tarqatmasliq toğriliq şärtnamä uni tarqatmasliq tärtividä muhim rol' oyniğan vä şundaq bolup qalidu, däp hesaplaymiz.

Yadro sinaqlirini umumyüzlük män°iy qiliş toğriliq şärtnaminiŋ çapsaniraq küçigä kirişi yadro quralini tarqatmasliq tärtivini küçäytiştä muhim härikätkä kältürgüçi küç boluşi keräk.

Buniŋdin üç jil ilgiri BMT Baş Assambleyasi meniŋ 29-avgustni Häliqara yadro sinaqliriğa qarşi härikät küni däp elan qiliş toğriliq täklivimni qollap-quvätlidi.

Moşuniŋ hämmisi bizniŋ alämşumul säyasättiki rolimizniŋ etirap qilinişi.

Äynä şundaq җavapkärlik säyasät tüpäyli Qazaqstan häqiqiy räviştä yadro quralini tarqatmasliq tärtiviniŋ lideri, başqa dšlätlär üçün ülgä däp etirap qilindi.

 

8. «Qazaqstan — 2030» Strategiyasi. Asasiy yäkünlär

 

«Qazaqstan — 2030» Strategiyasidä biz mämlikitimizniŋ utuq-muvappäqiyätlirini planliğan.

Biz qoyulğan mähsätlärgä izçil vä qät°iy ilgiriliduq. Һätta alämşumul bohran küçäygän 2008 — 2009-jillarda milliy ihtisat šsüşni davamlaşturdi.

Şuŋlaşqimu bügün 2030 Strategiyasini ämälgä aşuruşniŋ yäkünlirini çiqiriş meniŋ üçün çoŋ şäräp, uniŋ birqatar kšrsätküçlirini biz qärälidin ilgiri orunlaliduq.

(1) MİLLİY BEHÄTÄRLİK. Bizniŋ aldimizda territoriyalik pütünlükni saqlap qalğan halda Qazaqstanni täräqqiy ätküzüş väzipisi turdi. Biz planliğinimizdin oşuğiraq işlarni  ämälgä aşuraliduq.

Tarihta däsläpki qetim dšlitimiz eniq, häliqara etirap qilinğan çegarilarğa egä boldi. Dšlät çegarisi bälgüländi — bu 14 miŋ kilometr.

Qazaqstan Kaspiy deŋizdiki šz akvatoriyasidiki väziyätni puhta nazarät qilivatidu.

Buniŋdin keyin keläçäktä härqandaq territoriyalik davalarniŋ päyda boluş hovupiniŋ aldi elindi. Biz ävlatlirimiz üçün hoşnilar bilän talaş tuğduridiğan territoriyalärni qaldurmiduq.

Biz şähsniŋ, җämiyätniŋ vä dšlätniŋ behätärligini täminlävatqan küçlük, zamaniviy, mudapiägä qabil armiyani, nätiҗidarliq hoquq qoğdaş sistemisini vuҗutqa kältürduq.

(2) Biz 140 millätniŋ vä 17 konfessiyaniŋ väkilliri yaşavatqan mämlikättä İÇKİ SÄYaSİY TURAQLİQNİ VÄ MİLLİY BİRLİKNİ saqlap qalduq vä küçäyttuq. Bizniŋ säyasitimiz utuqluq boldi.

Biz täräqqiyatniŋ demokratik ülgisi asasida grajdanliq җämiyät institutlirini izçil şäkilländürüvatimiz. İnsan hoquqi boyiçä ombudsmen instituti täsis qilindi.

Ägär ilgiri bizdä heçqaçan kšppartiyalik bolmiğan bolsa, hazir mämlikättä pütkül säyasiy yšnilişkä vakalätlik qilidiğan partiyalär paaliyät elip berivatidu. Bizdä kšp partiyalik Parlament, parlamentliq besimliq Һškümät moҗut.

Grajdanliq җämiyät täräqqiy etivatidu, mustäqil ammiviy ähbarat vasitiliri işlävatidu. Türlük yšniliştiki 18 miŋdin oşuq hškümätlik ämäs täşkilat paaliyät elip berivatidu. 2,5 miŋğa yeqin ammiviy ähbarat vasitisi näşir qilinivatidu. Ularniŋ 90 payizğa yeqini şähsiy ammiviy ähbarat vasitiliri.

Һazir Qazaqstan mädäniyätlär ara vä konfessiyalär ara dialogniŋ muhim häliqara märkizi bolup hesaplinidu.

Näq bizniŋ yerimizdä duniyaviy vä än°äniviy dinlar rähbärliriniŋ däsläpki tšrt qurultiyi bolup štti.

HHİ äsirdä Qazaqstan Şäriq vä Ğäripniŋ dialogi häm šz ara härikät qilişi üçün kšrük boluşi keräk.

(3) ÇÄT ÄL İNVESTİTsİYaLİRİNİҢ VÄ İÇKİ MÄBLÄĞNİҢ JUQURİ DÄRİҖİSİGÄ EGÄ OÇUQ NÄRQ İHTİSADİĞA ASASLANĞAN İHTİSADİY ÖSÜŞ. Biz täräqqiyatniŋ real, turaqliq vä šsüvatqan sür°ätlirini qolğa kältürüş väzipisini qoyduq. Bizgä tarihiy šlçäm boyiçä qisqa qäräldä moşu väzipini häl qiliş mümkin boldi.

Näq «Qazaqstan — 2030» Strategiyasidä ihtisadiy šsüşkä asasiy diqqät bšlündi.

Nätiҗidä 15 jil içidä milliy ihtisatniŋ kšlämi 1997-jildiki 1,7 trillion täŋgidin 2011-jili 28 trillion täŋgigä yätti.

Mämlikätniŋ içki umumiy mähsulati 16 hässidin oşuq šsti. 1999-jildin başlap Qazaqstan umumiy içki mähsulatiniŋ jilliq šsüşi 7,6 payizni täşkil qildi vä täräqqiy etivatqan ilğar mämlikätlärdin štüp kätti.

Umumiy içki mähsulat ahaliniŋ җan beşiğa çeqip hesapliğanda, 7 hässidin oşuq — 1998-jildiki 1 500 AQŞ dolliridin 2012-jili 12 miŋ AQŞ dollarğiçä šsti.

Qazaqstan äŋ baştin tartipla ahaliniŋ җan beşiğa çeqip hesapliğanda, җälip qilinğan uttur çät äl investitsiyalärniŋ kšlämi boyiçä MDҺda lideri boldi. Һazir bu 9 200 AQŞ dolliri.

Biz taşqi sodiniŋ 12 hässä işläp çiqirilğan sanaät mähsulati kšläminiŋ 20 hässä šsüşini qolğa kältürduq.

Moşu jillarda neft' çiqiriş 3 hässä, täbiiy gaz — 5 hässä kšpäydi. Ham äşiya resursliridin çüşkän kirimni biz Milliy fondqa ävättuq.

Bu — bizniŋ ehtimal ihtisadiy vä maliyäviy silqinişlärdin qoğdaydiğan işäşlik qalqinimiz. Bu — hazirqi vä kälgüsi ävlat üçün behätärlik kapaliti.

Sür°ätlik industriallaşturuş programmisi dairisidä 2010-jildin başlap umumiy bahasi 1 797 milliard täŋgä bolğan 397 investitsiyalik layihä ämälgä aşuruldi vä 44 miŋdin oşuq iş orni vuҗutqa kältürüldi.

«Tiҗarätniŋ yol häritisi — 2020» programmisi ämälgä aşurulğan ikki jilda nesiyälärniŋ umumiy miqdari 1,2 milliard täŋgä bolğan 225 layihä maqullandi.

Һazir biz — ahalisiniŋ kirimi ottura däriҗidä vä ihtisadi җoşqun šsüvatqan җoşqun mämlikät.

(4) QAZAQSTAN GRAJDANLİRİNİҢ SALAMÄTLİGİ, BİLİMİ VÄ PARAVÄNLİGİ. Adämlärniŋ ähvalini tüp-asasidin šzgärtiş, turmuş şaraitini yahşilaş hayatiy muhim boldi. Ämälgä aşurulğan işniŋ nätiҗiliri oçuq kšrünüvatidu.

Ottura ayliq iş häqqi 9,3 hässä šsti. Pensiya tšlämliriniŋ ottura miqdari 10 hässä kšpäydi.

Ahaliniŋ nominal ahça kirimi 16 hässä šsti.

Salamätlikni saqlaş sahasiğa bšlüngän mäbläğ miqdari här jili kšpiyivatidu. Ägär 1999-jili mäbläğ bilän täminläş 46 milliard täŋgini täşkil qilğan bolsa, 2011-jili u 631 milliard täŋgä boldi.

Tärkivigä bäş innovatsiyalik salamätlikni saqlaş ob°ekti: balilarniŋ äsligä kältürüş, anilar vä balilar neyrohirurgiya, keçiktürüp bolmaydiğan meditsiniliq yardäm märkäzliri vä kardiologiya märkizi kiridiğan meditsiniliq klaster vuҗutqa kältürüldi.

Mämlikätniŋ barliq regionlirida süpätlik meditsiniliq hizmättin paydiliniş üçün zšrür şärt-şarait yaritilivatidu.

Mämlikitimizniŋ äŋ jiraq rayonlirini meditsiniliq hizmät bilän täminlinivatqan transport meditsinisi iştik sür°ätlär bilän täräqqiy etivatidu.

Milliy skriningliq sistema ağriqlarni däsläpki basquçida eniqlaş vä aldini eliş imkaniyitini yaritidu.

Һäqsiz vä imtiyazliq dora-därmäklär bilän täminläş җariy qilindi.

Keyinki 15 jilda ahaliniŋ sani 14 milliondin 17 million adämgiçä kšpäydi.

Һayat davamliği 70 yaşqiçä šsti.

Biz süpätlik bilim berişni täräqqiy ätküzüş yolini izçil jürgüzüvatimiz.

«Balapan» programmisini ämälgä aşuruş bizgä balilarni mäktäp yeşiğiçä bilim elişqa җälip qilişni 65,4 payizğiçä kšpäytiş imkaniyitini bärdi.

Mäҗburiy mäktäp aldi täyyarliği җariy qilindi, hazir u mäktäp yeşiğiçä bolğan balilarniŋ 94,7 payizini šz içigä alidu.

1997-jildin bu yan pütkül җumhuriyät boyiçä 942 mäktäp, şundaqla 758 ağriqhana vä başqa salamätlikni saqlaş ob°ekti selindi. 

Biz duniyaviy däriҗidiki äqliy mäktäplär vä käspiy-tehnikiliq kolledjlar tarmiğini täräqqiy ätküzüvatimiz.

Keyinki 12 jilda aliy bilim eliş üçün grantlar sani 182 payiz kšpäydi.

1993-jili biz nadir «Bolaşaq» programmisini qobul qilduq, uniŋ tüpäyli 8 miŋ talantliq yaşlar duniyaniŋ äŋ yahşi universitetlirida mukämmäl bilim aldi.

Astanada häliqara ülgilär boyiçä işläydiğan zamaniviy ilmiy tätqiqat universiteti eçildi.

(5) ENERGETİKA RESURSLİRİ. Qazaqstanniŋ neft'-gaz kompleksi pütkül ihtisat üçün yetäkçi saha bolup hesaplinidu vä başqa sahalarniŋ täräqqiy etişigä yardäm qilivatidu.

Biz ihtisatniŋ zamaniviy, nätiҗidarliq neft'-gaz vä tağ-kan sahalirini vuҗutqa kältürüşimiz keräk edi. Bu väzipini orunliduq. Һazir keläçäkniŋ yeŋi ihtisadini vuҗutqa kältürüş üçün ham äşiya sektoriniŋ kirimini paydilinivatimiz. 

Mämlikätniŋ umumiy içki mähsulatida neft'-gaz sahasi ülüşiniŋ turaqliq җoşqun šsüşi bayqilivatidu, u 1997-jilqi 3,7 payizdin 2006-jili 14,7 payizğiçä vä 2011-jili 25,8 payizğiçä šsti.

Biz mähsulat bazirini diversifikatsiyaläş vä šz ornimizni puhta mustähkämläp, şuniŋ arqiliq mähsulatimizni setişniŋ bir yšnilişigä mänpiyätdarliğini tšvänlättuq.

(6) İNFRASTRUKTURA, BOLUPMU TRANSPORT VÄ ALAQÄ. Biz aldimizğa infrastrukturini täräqqiy ätküzüş väzipisini qoyduq. Bu bizgä mümkin boldi. Ötkän jillarda sanaät, transport infrastrukturisiniŋ vä hayat-paaliyät infrastrukturisiniŋ nurğunliğan çoŋ strategiyalik ob°ektliri paydilinişqa berildi. Avtomobil' vä tšmür yol magistral'liri, truba provodliri logistikiliq märkäzlär, terminallar, aeroportlar, vokzallar, portlar vä hakazilar äynä şular җümlisidindur.

Moşuniŋ hämmisi kšpligän qazaqstanliqlarni iş bilän täminlidi, bizni regional vä alämşumul egilik alaqiliri sistemisiğa kirgüzdi.

Telekommunikatsiya sahasi istimalçiliriniŋ sani jildin-jilğa šsüvatidu. Bu häm statsionar telefonlarğa, häm mobil'liq alaqiğa, häm İnternetqa munasivätlik.

«Elektronluq hškümät» grajdanlarniŋ dšlät bilän šz ara härikitini sezilärlik halda yenikläştürdi.

Keyinki 11 jilda avtomobil' yolliri sahasini täräqqiy ätküzüşkä 1 263,1 milliard täŋgä bšlündi. Moşu jillar mabaynida umumiy paydiliniştiki 48 miŋ kilometr yol, şundaqla 1 100 kilometr tšmür yoli selindi vä rekonstruktsiya qilindi.

Һazirqi vaqitta biz Yeŋi İpäk yolini tikläp, Ğärbiy Evropa — Ğärbiy Hitay magistral' transport dälizini selivatimiz.

Biz Özen — Türkmänstan çegarisi tšmür yol liniyasini selip, Pars qoltuği vä Çoŋ Şäriq mämlikätlirigä yol açtuq. Qorğas — Jetigen yolini selip, şärqiy därvazini käŋ açtuq, Hitay vä pütkül Aziya subqit°äsiniŋ bazarliriğa yol açtuq. Biz Jezqazğan — Beynev tšmür yoliniŋ quruluşini başliduq.

(7) KÄSPİY DÖLÄT. Biz mämuriy-komandiliq sisteminiŋ başquruş än°äniliridin üzül-kesil qutuluşimiz vä başqurğuçilarniŋ zamaniviy häm nätiҗidarliq korpusini vuҗutqa kältürüşimiz keräk edi. Biz vuҗutqa kältürgän barliq grajdanlar täŋ hoquqqa vä ohşaş imkaniyätkä egä bolidiğan kadrlarni tallaş vä ilgirilitiş sistemisi dšlät apparati paaliyitiniŋ yetärlik halda juquri käspiylik häm oçuqluq däriҗisini täminlidi.

Bizgä dšlät başquruşida šzigä has inqilapni ämälgä aşuruş vä uni ahaliğa kšrsitilidiğan dšlät hizmitiniŋ süpitini aşuruşqa qayta nişan qiliş mümkin boldi.

Äynä şundaq qilip, 2030-Strategiyasidä qoyulğan asasiy väzipilär orunlandi, başqiliri orunlinivatidu.

***

Bügün bizniŋ här birimiz «2030-Strategiyasi işqa qoşuldi, zamaniviy Qazaqstan şäkilländi. Bu bizniŋ birlişişimizniŋ, qät°iy, pidakarliq ämgigimizniŋ nätiҗisi, intilişlirimiz bilän ümütlirimizniŋ җanliq äksiyati», däp eytalaydu.

Biz hämmimiz šz muvappäqiyätlirimizdin pähirliniş tuyğulirini baştin käçürüvatimiz.

Duniyaviy bohran bizniŋ dšlät vä җämiyät süpitidä şäkillängänligimizni tästiqlidi. Bizniŋ çegarilirimiz, säyasiy sistemimiz, ihtisadiy ülgimiz buniŋdin keyin yä mämlikät šzidä, yä uniŋ taşqirisida җiddiy ihtilaplar vä munazarilär mavzusi bolup hesaplanmaydu.

Ändi bizniŋ aldimizda yeŋi väzipä turuvatidu. Biz dšlitimizniŋ uzaq muddätlik dävirgä buniŋdin keyin täräqqiy etiş yšnilişini küçäytişimiz keräk.

 

 İİ. HHİ ÄSİRNİҢ ON ALÄMŞUMUL SİNAQ-HOVUPİ

Һazirqi vaqitta insaniyät yeŋi alämşumul sinaq-hovuplarğa duç kelivatidu.

Bizniŋ mämlikitimiz vä regionimiz üçün män on asasiy sinaq-hovupni bšlüp kšrsitimän. Biz ägär šz täräqqiyatimizda buniŋdin keyinmu yeŋi utuqlarni qolğa kältürüşni planlaydekänmiz, ularniŋ här birini hesapqa elişimiz şärt. 

 

Birinçi sinaq-hovup — tarihiy vaqitniŋ çapsanlişişi

Tarihiy vaqit sür°ätlik çapsanlidi. Duniya çapsan šzgirivatidu vä yüz berivatqan šzgirişlärniŋ ildamliği häyran qalduridu.

Keyinki 60 jilda yär yüzi ahalisiniŋ sani üç hässä šsti vä 2050-jilğa qädär 9 milliard adämgä yetidu. Şu vaqitniŋ içidä duniyaviy umumiy içki mähsulat 11 hässä šsti.

Duniyaviy tarihiy җäriyaniniŋ çapsanlişişi härqaçan dšlätlär aldida yeŋi çäksiz imkaniyätlärni açidu vä män bizniŋ şuniŋdin toluq paydilanğanliğimiz bilän pähirlinimän.

20 jildin oşuğiraq vaqit içidä biz җämiyät hayatiniŋ barliq sahalirini nahayiti juquri sür°ättä yeŋilaşni ämälgä aşurduq. Şundaqla buni biz kšpligän dšlätlär üçün 100, hätta 150 jil täläp qilinivatqanda ämälgä aşurduq.

Biraq bizdä moşu kämgiçä umumiy yeŋilaş җäriyaniğa qoşulmiğan iҗtimaiy toplar bar. Buniŋ ob°ektiv säväpliri moҗut. Җämiyättä tehiçila adämlärniŋ ählaqiy ähvaliğa vä җämiyätlik kütüşlärgä täsir qilivatqan bäzi bir täŋpuŋsizliq orun elivatidu.

Biz moşu täŋpuŋsizliqni yoqitişimiz vä җämiyätniŋ barliq qatlamliriğa yeŋilaş җäriyaniğa qoşuluş, җämiyättä šziniŋ munasip ornini tepiş, yeŋi säyasiy yol berivatqan mümkinçiliklärdin toluq paydiliniş imkaniyitini tuğduruşimiz keräk.

 

İkkinçi hovup-sinaq — alämşumul demografiyalik täŋpuŋsizliq 

Alämşumul demografiyalik täŋpuŋsizliq kündin-küngä küçiyivatidu.

Umumduniyaviy trend — insaniyätniŋ qerişi. 40 jildin keyin atmiş yaştin çoŋ adämlärniŋ sani 15 yaştin tšvändikilärniŋ sanidin eşip ketidu. Kšpligän mämlikätlärdä bala tuğuluşiniŋ tšvänligi vä insaniyätniŋ qerişi muqärrär ämgäk bazirida problemilarni, җümlidin ämgäk resursliriniŋ yetişmäsligini päyda qilidu.

Ösüvatqan demografiyalik täŋpuŋsizliq yeŋi migratsiya dolqunini vuҗutqa kältürüvatidu vä pütkül duniya boyiçä iҗtimaiy käskinlikni küçäytivatidu.

Biz, Qazaqstan, mämlikätniŋ ayrim regionlirida migratsiya qismiğa uçravatimiz, ularda qanunsiz ämgäk migrantliri yärlik ämgäk bazirini turaqsizlanduruvatidu.

Biz şundaqla yeqin keläçäktä äksi җäriyan — mämlikitimizniŋ sirtiğa ämgäk immigratsiyasigä duç kelişimizniŋ toluq mümkin ekänligini çüşinişimiz lazim.

Biz — yaş millät. Mämlikitimizdä ottura yaş 35 jilni täşkil qilidu. Bu bizgä insan ihtidarimizni saqlap qelişniŋ vä šzimizni duniyada toğra kšrsitişimizniŋ çoŋ imkaniyitini beridu. Şundaqla bizdä hazir alğa ilgiriläş üçün yahşi asas bar.

Bizniŋ mämlikitimizdä iş bar vä här bir haliğuçi uni tapalaydu. Uniŋdin taşqiri, bizdä här kim šz işini šzi vuҗutqa kältürüş, šzigä šzi ğämhorliq qiliş imkaniyitigä egä. Bu bizniŋ çoŋ bayliğimiz.

Män silärni Umumğa Ortaq Ämgäk Җämiyitigä başlap ketip barimän, uniŋda işsizlar päqät yardäm pulini elipla qoymay, bälki yeŋi käsiplärni šzläştüridu, uniŋda imkaniyiti çäklängän adämlär bärpakarliq paaliyät bilän aktiv şuğullinalaydu, korporatsiyalär vä şirkätlär bolsa, ularğa ämgäk üçün munasip şarait yaritalaydu.

Bizniŋ yaşlirimiz yeŋi bilim egiläşkä, yeŋi maharätkä egä boluşqa, kündilik hayatta bilim vä tehnologiyalärni mahirliq häm ünümlük paydilinişqa üginişi keräk. Biz buniŋ üçün barliq imkaniyätlärni yaritişimiz, äŋ yahşi şaraitni täminlişimiz lazim.

 

Üçinçi sinaq-hovup — alämşumul ozuq-tülük behätärligigä tuğulidiğan hovup

Duniya ahalisi šsüşiniŋ juquri sür°ätliri ozuq-tülük problemisini käskin küçäytidu.

Һazirniŋ šzi duniyada on millionliğan adäm açarçiliqni baştin käçürüvatidu, milliardqa yeqin adäm tamaqniŋ yetişmäsligini turaqliq baştin käçürüvatidu.

Ozuq-tülükni yetiştürüştiki inqilaviy šzgirişlärsiz bu qorqunuşliq räqämlär päqät šsidu.

Biz üçün moşu sinaq-hovupta çoŋ imkaniyätlär bar.

Biz hazirniŋ šzidä danliq ziraätlärni çoŋ eksportqa çiqarğuçilar qatariğa kirimiz. Biz çoŋ ekologiyalik җähättin taza territoriyagä egä vä ekologiyalik taza ozuq-tülük mähsulatlirini yetiştüräläymiz.

Yeza yegiligi işläpçiqirişida süpätlik ilgiriläşni ämälgä aşuruş bizniŋ qolumizdin kelidu. Buniŋ üçün bizgä yeŋi tiptiki dšlät täpäkküri täläp qilinidu.

 

TÖrtinçi sinaq-hovup — suniŋ käskin tapçilliği

Duniyaviy su resurslirimu çoŋ qisim astida boluvatidu.

Keyinki 60 jilda säyyaridä içidiğan suni istimal qiliş 8 hässä šsti. Äsirniŋ otturisiğa qädär kšpligän mämlikätlär suni çättin kältürüşkä mäҗbur bolidu.

Su — nahayiti çäklängän resurs vä bulaqlarğa egä boluş üçün küräş hazirniŋ šzidila geosäyasätniŋ muhim amiliğa aylinip, säyyaridiki käskinlik vä toqunuş säväpliriniŋ biri bolup hesaplanmaqta.

Su bilän täminläş problemisi bizniŋ mämlikitimizdimu käskin turuvatidu. Bizgä süpätlik içidiğan su yetişmäyvatidu. Pütünsürük regionlar uniŋğa bolğan käskin ehtiyaҗni baştin käçürmäktä.

Mäzkür probleminiŋ geosäyasiy täripimu bar. Һazirniŋ šzidila biz çegarilar ara җäriyanlarniŋ su resursliridin paydilinişniŋ җiddiy mäsilisigä duç kälduq. Bu mäsilä qançilik muräkkäp bolmisun, biz uniŋ säyasätlişişigä yol qoymasliğimiz şärt.

 

Bäşinçi sinaq-hovup — alämşumul energetika behätärligi

Täräqqiy ätkän barliq mämlikätlär al'ternativiliq vä «yeşil» energetikiliq tehnologiyalärgä bšlünidiğan investitsiyalärni kšpäytmäktä.

2050-jilğa qädär ularni qolliniş barliq istimal qilinivatqan energiyaniŋ 50 payiziğiçä işläpçiqiriş imkaniyitini beridu.

Ätimalim, uglevodorod ihtisadiniŋ dävri päydin-päy šziniŋ pällisigä yeqinlişivatsa keräk. İnsanniŋ hayat-paaliyiti päqät neft' vä gazğila ämäs, bälki energiyaniŋ qayta çiqirilidiğan mänbälirigä asaslinidiğan yeŋi dävir kelivatidu.

Qazaqstan alämşumul energetika behätärliginiŋ asasiy elementliriniŋ biri bolup hesaplinidu.

Duniyaviy däriҗidiki neft' vä gazniŋ çoŋ zapasliriğa egä bolğan bizniŋ mämlikitimiz energetika sahasidiki šziniŋ işäşlik strategiyalik şeriklik vä šz ara paydiliq häliqara hämkarliq säyasitidin bir qädämmu çekinmäydu.

 

Altinçi sinaq-hovup — täbiät resursliriniŋ tügişi

Yär yüzi täbiät resursliriniŋ çäklikligi, tügäydiğanliği şaraitida insaniyät tarihidiki misli kšrülmigän istimal qilişniŋ šsüşi türlük yšniliştiki häm sälbiy, häm iҗabiy җäriyanlarni küçäytidu.

Bizniŋ mämlikitimiz uniŋda birqatar ävzälliklärgä egä. Yaratquçi bizgä nurğun täbiät bayliqlirini bärdi. Başqa mämlikätlär bilän häliqlärgä bizniŋ resurslirimiz keräk.

Bizgä šzimizniŋ täbiät bayliqliriğa bolğan munasivitimizni qayta çüşiniş printsip җähättin muhim. Biz ulardin setiştin çüşkän paydini ğäznimizgä toplap, ularni toğra başquruşni vä äŋ muhimi — mämlikitimizniŋ täbiät bayliqlirini turaqliq ihtisadiy šsüşkä toluq däriҗidä nätiҗidarliq šzgärtişni üginişimiz keräk.

 

Yättinçi sinaq-hovup — Üçinçi industrial inqilavi

İnsaniyät üçinçi industrial inqilap bosuğisida turidu, u işläpçiqiriş çüşänçisiniŋ šzini šzgärtivatidu. Tehnologiyalik yeŋiliqlar duniya bazarliriniŋ strukturisini vä ehtiyaҗini tüp-asasidin šzgärtmäktä. Biz hazir ilgärkigä qariğanda, tamamän başqa tehnologiyalik realliqta yaşavatimiz.

Räqämlik vä nanotehnologiyalär, robototehnika, regenerativliq meditsina vä ilim-pänniŋ başqa nurğunliğan muvappäqiyätliri adättiki realliqqa aylinip, päqät ätrap muhitnila ämäs, bälki adämniŋ šzini šzgärtidu.

Biz moşu җäriyanlarniŋ paal qatnaşquçiliridin boluşimiz keräk.

 

Säkkizinçi sinaq-hovup — küçiyivatqan iҗtimaiy turaqsizliq

Һazirqi vaqitta äŋ çoŋ duniyaviy problemilarniŋ biri — käskinlişivatqan iҗtimaiy turaqsizliq. Uniŋ asasiy sävävi — iҗtimaiy täŋsizlik.

Һazir duniyada ikki yüz millionğa yeqin adäm iş tapalmayvatidu. Һätta Evropa İttipaqida işsizliq keyinki on jilliqta äŋ juquri däriҗidä turuvatidu vä nurğunliğan ammiviy tärtipsizliqlärniŋ sävävi bolmaqta.

Etirap qiliş keräkki, mundaq ähvalda Qazaqstandiki väziyät helä yahşi kšrünidu. Һazir biz pütkül yeŋi tarihimizda işsizliqniŋ äŋ tšvän däriҗisigä egä boluvatimiz. Bu, sšzsizki, çoŋ utuq. Şuniŋğa qarimay, biz bškimizni asmanğa atmasliğimiz keräk.

İҗtimaiy-säyasiy bohranğa štidiğan alämşumul ihtisadiy bohranniŋ Qazaqstanğa qisim kšrsitişi, bizniŋ mustähkämligimizni täkşürüşi muqärrär.

Şuŋlaşqimu iҗtimaiy behätärlik vä iҗtimaiy turaqliq mäsilisi kün tärtivigä qoyuluvatidu. Biz üçün muhim väzipä — җämiyitimizdiki iҗtimaiy turaqliqni küçäytiş.

 

Toqquzinçi sinaq-hovup — tsivilizatsiyamiz qädriyätliriniŋ hovupi

Җahan käskin duniyaviy kšzqaraştiki vä qädriyät bohrinini baştin käçürüvatidu. Pat-patla tsivilizatsiyalärniŋ qarimu-qarşiliği, tarihniŋ tügävatqanliği, mul'tikul'turalizmniŋ väyran boluvatqanliği toğriliq hävärländüridiğan avazlar yaŋrimaqta.

Bizgä šzimizniŋ jillar siniğidin štkän qädriyätlirimizni saqliğan halda, moşu äksi kšzqaraşqa qoşulmasliq printsip җähättin muhimdur. Biz šz täҗribimizdin bilimizki, bizniŋ aҗiz yerimiz däp atiğan kšp millätlikligimizni vä kšp konfessiyalikligimizni  šzimizniŋ ävzälligimizgä aylandurduq.

Biz mädäniyätlär bilän dinlarniŋ qatar yaşişida hayat käçürüşni üginişimiz keräk. Biz mädäniyätlär vä tsivilizatsiyalär dialoginiŋ täräpdari boluşimiz lazim.

Päqät başqa millätlär bilän dialog bolğandila mämlikät utuqqa vä keläçäktiki täsirgä qol yätküzäläydu. HHİ äsirdä Qazaqstan šziniŋ regional lider pozitsiyasini küçäytişi vä Şäriq häm Ğäripniŋ dialogi vä šz ara härikiti üçün kšrük boluşi keräk.

 

Oninçi sinaq-hovup — yeŋi duniyaviy turaqsizlişiş hovupi 

Һazir duniyada nemilärniŋ yüz berivatqanliğini hämmimiz kšrüp-bilivatimiz. Bu bohranniŋ yeŋi dolquni ämäs, bälki duniya ihtisadi tehi çiqalmiğan 2007 — 2009-jillar bohrininiŋ davami.

Alämşumul ihtisadiy sistema 2013 — 2014-jillardila җiddiy çüşkünlükkä uçrişi, җümlidin ham äşiyağa bolğan duniyaviy bahalarniŋ çüşüp ketişi mümkin. Mundaq ähval biz üçün ançila yahşi ämäs.

Evropa İttipaqidiki vä AQŞtiki orun elişi mümkin bolğan retsessiya täräqqiy ätkän mämlikätlärniŋ ham äşiya resursliriğa bolğan ehtiyaҗiniŋ tšvänlişişigä elip kelişi mümkin.

Evrozoniniŋ, äŋ bolmiğanda, bir dšlitidiki defolt «domino täsirini» päyda qilip, häliqara rezervlirimizniŋ saqlinişiğa vä çättin mähsulat kältürüşimizniŋ turaqliqliğiğa hovup tuğduruşi mümkin.

Valyuta rezervliriniŋ qisqirişi valyuta kursliriniŋ vä inflyatsiyaniŋ qisimini küçäytidu, bu bolsa, yänila iҗtimaiy-ihtisadiy ähvalğa sälbiy täsir qilişi mümkin.

Äynä şuniŋğa bağliq häliqara väziyät täräqqiyatiniŋ härqandaq stsenariyiğa täyyar boluş üçün biz hakimiyätniŋ barliq tarmaqliriniŋ, dšlätniŋ vä җämiyätniŋ oylaşturulğan, kelişilgän vä uyğunlaşturulğan yolini işläp çiqişimiz keräk.

 

İİİ. «Qazaqstan — 2050» Strategiyasi — çapsan Özgirivatqan tarihiy şaraitta yeŋi Qazaqstan üçün yeŋi säyasiy yol

1. Biz häl qilişimiz keräk bolğan väzipilär paradigmisi süpät җähättin šzgärdi

Yeŋi sinaq-hovuplarni munasip qobul qiliş üçün 2030-Strategiyasiniŋ dairisi yetärlik ämäs. Bizgä planlaş upuqlirini käŋäytiş vä 15 jil ilgärkidäk, novättiki duniyaviy kšzqaraşliq ilgiriläşni ämälgä aşuruş lazim.

Birinçidin, Qazaqstan — zamaniviy dšlät. Bizniŋ җämiyitimiz yetildi. Şuŋlaşqimu hazirqi kün tärtivi bizdä dšlät şäkillängän basquçtikidin päriqlinidu.

Duniyada yüz berivatqan šzgirişlärniŋ harakteri vä çoŋqurluği, alämşumul šz ara mänpiyätdarliq  uzaq muddätlik turaqliq täräqqiyatni täläp qilidu. Kšpligän mämlikätlär hazirniŋ šzidila 2030 — 2050-jillarğa kšz taşlavatidu. «Başqurulidiğan tähminläş» hazirqi turaqsiz vaqitta dšlät täräqqiyatiniŋ muhim quraliğa aylanmaqta.

İkkinçidin, «Qazaqstan — 2030» Strategiyasi dšlätçiligimiz şäkillängän dävir üçün vuҗutqa kältürülgän edi. Öziniŋ asasliq kšrsätküçliri boyiçä u orunlandi.

Üçinçidin, biz yeŋi realliq päyda qilğan sinaqlar vä hovuplarğa duç kelivatimiz. Ular umumyüzlük harakterğa egä vä barliq mämlikätlär bilän regionlarni šz içigä elivatidu.

Biz «Qazaqstan — 2030» Strategiyasini işläp çiqqanda, šziniŋ miqiyasi boyiçä misli kšrülmigän duniyaviy maliyä-ihtisadiy bohranniŋ yüz beridiğanliğini, uniŋ aqivitidä yeŋi, tamamän kütülmigän ihtisadiy vä geosäyasiy ähvalniŋ päyda bolidiğanliğini heç kim päräz qilmiğan.

2030-Strategiyasi 1997-jili oçuq hšҗҗät süpitidä barliqqa käldi. Däsläptä biz uniŋğa tüzitişlärniŋ kirgüzülüşini päräz qilduq.

Duniyadiki väziyätniŋ šzgiridiğanliğini vä hayatniŋ šz tüzitişlirini kirgüzidiğanliğini çüşinip, meniŋ tapşurmam boyiçä yeŋi şaraitlardiki ähvalimizni vä bizniŋ ehtimal strategiyamizni çüşiniş üstidä işläydiğan iş topi quruldi.

Uni işläp çiqişni hesapqa elip, män millätniŋ 2050-jilğiçä bolğan yeŋi säyasiy yolini tüzüşni täklip qilimän, uniŋ dairisidä 2030-Strategiyasiniŋ väzipilirini ämälgä aşuruş davamlişidu. Biz vaqit vä şaraitniŋ, «Qazaqstan — 2030» programmisi bilän yüz bärgändäk, planlirimizğa šz tüzitişlirini kirgüzidiğanliğini eniq çüşinişimiz keräk.

2050-jil — bu päqät rämizlik sänä ämäs.

Bu hazir duniya birläşmisi nişan qilivatqan real qäräl.

BMTta tsivilizatsiyalärniŋ 2050-jilğiçä bolğan täräqqiyatiniŋ Alämşumul tähmini işländi.

2050-jilğiçä bolğan tähmin dokladi Duniyaviy ozuq-tülük täşkilati täripidin elan qilindi.

Һazir mämlikätlärniŋ besim kšpçiligi äynä şundaq uzaq muddätlik strategiyalärni işläp çiqip, qobul qilivatidu. Hitay šzi üçün strategiyalik planlaşniŋ huddi şundaq upuğini bälgülidi.

Һätta çoŋ transmilliy şirkätlär yerim äsir aldiğa bälgülängän täräqqiyat strategiyalirini işläp çiqivatidu.

2030-Strategiyasi qobul qilinğan on bäş jil ilgiri bizniŋ yeŋi mämlikitimizdä tuğulğan qazaqstanliqlarniŋ birinçi ävladi ändila mäktäpkä barmaqçi edi.

Һazir ular işlävatidu yaki aliy oquş orunliridiki oquşini tamamlavatidu.

Yänä ikki-üç jildin keyin bolsa, mustäqillikniŋ ikkinçi ävladi tuğuluşqa başlaydu. 

Şuŋlaşqimu biz üçün hazirniŋ šzidila ularğa toğra nişanlarni beriş häqqidä oyliniş muhimdur.

Bizniŋ asasiy mähsitimiz — 2050-jilğa qädär duniyaniŋ äŋ täräqqiy ätkän 30 dšlitiniŋ qatariğa kiriş.

Bizniŋ utuq-muvappäqiyätlirimiz vä täräqqiyatniŋ qazaqstanliq ülgisi yeŋi säyasiy yolniŋ asasi boluşi keräk.

«Qazaqstan — 2050» Strategiyasi — bu «Qazaqstan — 2030» Strategiyasiniŋ yeŋi basquçtiki uyğun täräqqiy etişi. Bu biz kim, nägä ketip barimiz vä 2050-jilğa qädär qäyärdä boluşni halaymiz? degän soallarğa җavap. İşinimänki, yaş ävlatni näq moşular qiziqturidu.

Äynä şuniŋğa asaslanğan halda, 2050-jilğiçä bolğan Millätniŋ yeŋi säyasiy yoliniŋ layihisini täklip qilimän. Bu meniŋ Qazaqstan hälqigä yolliğan Mäktübim bolidu.

 

2. Biz nägä ketip barimiz?

 

2050-jilğa qädär Qazaqstan duniyaniŋ äŋ täräqqiy ätkän ottuz dšlitiniŋ qatarida turuşi keräk.

Täräqqiy ätkän mämlikätlär arisida bu klubtiki orun üçün riqabätçilik nahayiti käskin bolidu. Millät alämşumul ihtisadiy qarimu-qarşiliqqa täyyar bolup, päqät küçlüklärgila yahşi orunniŋ kapalätländürülgänligini eniq çüşinişi keräk.

Biz šzimizniŋ birinçi däriҗilik mähsätlirimizni ästin çiqarmay, mähsätçanliq vä ilham bilän işlişimiz keräk:

Dšlätçilikni tehimu täräqqiy ätküzüş vä mustähkämläş.

İhtisadiy säyasätniŋ yeŋi printsipliriğa kšçüş.

Milliy ihtisatniŋ yetäkçi küçi bolğan tiҗarätçilikni härtäräplimä qollap-quvätläş.

Yeŋi iҗtimaiy model'ni şäkilländürüş.

Zamaniviy vä nätiҗidarliq bilim beriş vä salamätlikni saqlaş sistemilirini vuҗutqa kältürüş.

Dšlät apparatiniŋ җavapkärligini, nätiҗidarliğini vä funktsionalliğini aşuruş.

Yeŋi sinaq-hovuplarğa җavap beridiğan häliqara vä mudapiä säyasitini tüzüş.

Bügün män şundaqla 2013-jilniŋ birinçi novätlik väzipilirinimu atap kšrsitimän, ular 2050-Yeŋi säyasiy yolniŋ utuqluq başlinişini täminläydu.

Äynä şu väzipilärgä muvapiq Һškümät därhal 2013-jili härikät qilişniŋ umummilliy planini işläp çiqişi zšrür.

Mäzkür muhim hšҗҗät eniq tapşurmilarni šz içigä elişi vä hakimiyätniŋ iҗraiy, qanun çiqiriş vä sot tarmaqliri rähbärliriniŋ şähsiy җavapkärligini kšzdä tutuşi şärt. Prezident Mämuriyiti uni täyyarlaşniŋ vä keyin ämälgä aşuruşniŋ ketip berişini alahidä nazarät astida elişi lazim.

Һazir bolsa män «Qazaqstan — 2050» Strategiyasiniŋ asasiy yšnilişliri boyiçä  täsävvurumni otturiğa salmaqçimän.

 

1. YEҢİ YOLNİҢ İHTİSADİY SÄYaSİTİ — PAYDA ELİŞ, İNVESTİTsİYaLÄRNİ QAYTURUŞ VÄ RİQABÄTÇİLİK PRİNTsİPLİRİDİKİ ҺÄMMİNİ ÖZ İÇİGÄ ALİDİĞAN İHTİSADİY PRAGMATİZM

 

Һämmini šz içigä alidiğan ihtisadiy pragmatizm

Yeŋi yol ihtisadiy säyasitiniŋ mahiyiti — hämmini šz içigä alidiğan ihtisadiy pragmatizm. Ämäliyatta bu bizniŋ hazirqi kšzqaraşlirimiz vä yandişişlirimizni tüp-asasidin šzgärtiş.Bu nemini bildüridu?

Birinçi. Barliq ihtisadiy vä başquruş qararlirini ihtisadiy mähsätkä muvapiqliği vä uzaq muddätlik mänpiyätlär nuqtäiy näzäridin qobul qiliş.

İkkinçi. Qazaqstan täŋ hoquqluq biznes-şerik süpitidä qatnişalaydiğan yeŋi närq orunlirini eniqlaş. İhtisadiy šsüşniŋ yeŋi nuqtilirini barliqqa kältürüş.

Üçinçi. İhtisadiy ihtidarni küçäytiş mähsitidä qolayliq investitsiyalik şarait yaritiş. Payda eliş vä investitsiyalärni qayturuş.

Tšrtinçi. İhtisatniŋ nätiҗidarliq hususiy sektorini vuҗutqa kältürüş vä dšlätlik-hususiy şeriklikni täräqqiy ätküzüş. Eksportni dšlät täripidin räğbätländürüş.

 

Yeŋi kadrlar säyasiti

 

 Yeŋi ihtisadiy säyasätniŋ utuqluq boluşiniŋ asasiy şärti kadrlar bilän mustähkämlinişi lazim. Buniŋ üçün biz:

Başquruş resurslirini mukämmälläştürüşimiz keräk vä bizdä uniŋ üçün rezervlar bar.

Dšlät sektoridiki menedjmentniŋ zamaniviy vasitilirini vä korporativliq başquruş printsiplirini җariy qiliş zšrür.

Şuniŋ bilän bir vaqitta biz häliqara ämgäkni tähsim qiliştin payda elişimiz, җümlidin autsorsing programmiliri arqiliq yeŋi yolumizniŋ bäzi bir väzipilirini ämälgä aşuruş üçün taşqi kadrlar resursini җälip qilişimiz keräk. Biz şundaqla oçuq bazarda äŋ yahşi çät äl mutähässislirini җälip qilişimiz vä ularni mämlikitimizgä işqa täklip qilişimiz lazim.

Käŋ häliqara täҗribigä vä bilimgä egä başquruş kadrlirini paydiliniş qoş utuqni kapaliti : biz päqät işläpçiqiriş menedjmentimizni yeŋilapla qoymay, bälki elimiz kadrlirinimu oqutimiz. Bu — biz üçün yeŋi ämäliyat.

Basquçluq asasta, 2050-jilğiçä tšvändiki väzipilärniŋ häl qilinişini täminläş printsip җähättin muhim:

Birinçidin, dšlätniŋ makroihtisadiy säyasiti yeŋilinişi keräk.

 

Byudjet säyasiti

Biz byudjet säyasitiniŋ yeŋi printsipi bilän qurallinişimiz — šz imkaniyätlirimiz dairisidila hiraҗät qilip, tapçilliqni mümkinçilik yar beridiğan  minimumğiçä qisqartişimiz lazim. Ätiki künigä bälgülängän rezervlarni kšpäytip, ularniŋ uzaq muddätlik istiqbalda saqlinişini täminläş zšrür.

Byudjet-maliyä җäriyaniğa bolğan munasivät şähsiy ahçiğa ohşaşla teҗämlik häm oylaşturulğan boluşi keräk. Başqiçä eytqanda, birmu byudjet täŋgisi bekar häşlänmäsligi lazim.

Dšlät byudjeti, mäsilän, ihtisatni deversifikatsiyaläş vä infrastrukturini täräqqiy ätküzüş ohşaş umummilliy layihilärniŋ uzaq muddätlik istiqbali nätiҗidarliğiniŋ nuqtäiy näzärigä qaritilişi keräk.

İnvestitsiyalär üçün ob°ektlarni ularniŋ mähsätçanliği vä payda kältürüşigä qarap eniq tallaş zšrür. Һätta äŋ zamaniviy ob°ektlarmu, ägär kütüşkä hiraҗät täläp qilip, biraq payda kältürmisä vä mämlikät grajdanliriniŋ problemilirini häl qilmisa, byudjet üçün eğir jük bolidiğanliğini ästä tutuş muhim. 

 

Seliq säyasiti

İşläpçiqiriş vä yeŋi tehnologiyalär sahasida bänt boluvatqan ob°ektlar üçün seliq selişniŋ yahşi seliq täritivini җariy qiliş zšrür. Һazir bu iş başlandi. Uni mukämmälläştürüş: küçkä egä barliq seliq imtiyazlirini täkşürüş vä ularni mümkin qädär nätiҗidarliq qiliş väzipisini qoyimän.   

Biz seliq vä bajhana mämurçiliğini sistemilaşni liberallaşturuş säyasitini davamlaşturuşimiz lazim. Seliq hesavitini addiylaşturuş vä azaytiş zšrür.

Biz närq qatnaşquçiliriniŋ seliq tšläştin qeçiş usullirini üginişkä ämäs, bälki riqabätçilikkä intilişini räğbätländürüşimiz lazim.

Seliq nazaritini pragmatikiliq azaytiş egilik jürgüzgüçi sub°ektlarniŋ seliq hizmiti bilän dialogini azaytişi keräk. Yeqinqi bäş jilda hämmisiniŋ elektronluq onlayn hesaviti tärtivigä kšçüşi zšrür. 

2020-jildin başlap biz seliq nesiyäsi ämäliyatini җariy qilişimiz lazim. Asasiy väzipä — tiҗarätçilärniŋ investitsiyalik aktivliğini räğbätländürüş.

Yeŋi seliq säyasiti iҗtimaiy yšnilişkä egä boluşi keräk. Uniŋ üçün 2015-jildin başlap bilim beriş vä šzini, šz ailisini, hadimlirini meditsiniliq ğämsizländürüşkä mäbläğ bšlüvatqan şirkätlär bilän grajdanlarni seliqtin azat qiliş ämäliyatini räğbätländüridiğan çarilär kompleksini işläp çiqiş zšrür.

Şundaq qilip, biznes-däriҗidiki kälgüsi seliq säyasiti içki šsüşni vä elimizniŋ taşqi bazarlarğa çiqişini räğbätländürüşi, grajdanlar däriҗisidä bolsa, ularniŋ ahçisini vä uni särip qilişini räğbätländürüşi lazim.

 

Ahça-nesiyä säyasiti

 

Biz duniya ihtisadidiki eğir ähvalni hesapqa elip, här bir qazaqstanliqniŋ kiriminiŋ himayä qilinişini täminlişimiz vä ihtisadiy šsüş üçün qolayliq bolğan inflyatsiya däriҗisini tutuşimiz keräk. Bu päqät makroihtisadiy mäsilila ämäs, bu mämlikätniŋ iҗtimaiy behätärligi mäsilisi. Mana moşu — Milliy bank vä Һškümätniŋ 2013-jildin başlapla ämälgä aşuridiğan işiniŋ asasiy mäsilisi.

Qazaqstan bankliri šz novitidä šzliriniŋ mähsitini orunlişi vä ihtisatniŋ real sektoriniŋ nesiyä resursliriğa bolğan täläp-ehtiyaҗini täminlinişi lazim. Buniŋda maliyä sistemisini nazarät qilişni päsäytişkä bolmaydu, banklarni problemiliq nesiyälärdin tazilaş vä bevasitä fondlaş mäsililiri bilän şuğulliniş keräk. Buniŋ üçün Milliy bank vä Һškümät Prezident Mämuriyitiniŋ uyğunlaşturuluşi bilän ahça-nesiyä säyasitiniŋ yeŋi ihtisatni zšrür ahça resursliri bilän täminläşkä qaritilğan kontseptsual  sistemisini işläp çiqiş zšrür.

 

DÖlät vä taşqi qärizni başquruş säyasiti

 

Biz mämlikätniŋ dšlät qärzi däriҗisini turaqliq nazarät astida tutuşimiz keräk.

Byudjet tapçilliğini umumiy içki mähsulatqa nisbätän 2013-jildiki 2,1 payizdin 2015-jili 1,5 payizğiçä tšvänlitiş lazim.

Dšlät qärzi qanaätlinärlik däriҗidä qelişi keräk. Bu printsipial väzipä, çünki biz päqät şundaq qilğandila duniyaviy turaqsizliq şaraitida byudjetimizniŋ turaqliqliğini vä milliy behätärligimizni täminläläymiz.

İhtisatniŋ kvazidšlät sektori qäriziniŋ däriҗisini qattiq nazarät qiliş zšrür.

İkkinçidin, bizniŋ infrastrukturini täräqqiy ätküzüşkä bolğan yandişişimiz printsip җähättin yeŋi boluşi keräk.

İnfrastruktura ihtisadiy šsüş imkaniyätlirini käŋäytişi lazim. İnfrastrukturini ikki yšniliştä täräqqiy ätküzüş zšrür: milliy ihtisatni alämşumul muhitqa qoşuş, şundaqla mämlikät içidiki regionlarğa qarap härikät qiliş keräk.

Qazaqstanniŋ sirtida işläpçiqiriş transport-logistikiliq  ob°ektlarni vuҗutqa kältürüş üçün šz paydimizni puhta hesaplap mämlikät sirtiğa çiqişqa diqqätni җälip qiliş muhim. Biz moҗut täsävvurlar dairisidin çiqişimiz vä regionda häm pütkül duniyada — Evropida, Aziyadä, Amerikida, mäsilän, deŋizğa uttur çiqiş mümkinçiligigä egä mämlikätlärdä portlarni, duniyaniŋ tügünlük tranzitliq nuqtilirida transport-logistikiliq hablarni quruş ohşaş birläşkän karhanilarni vuҗutqa kältürüşimiz keräk. Moşu mähsättä «Alämşumul infrastrukturiliq integratsiya» mähsus programmisini işläp çiqiş keräk.

Biz šzimizniŋ tranzitliq ihtidarimizni täräqqiy ätküzüşimiz lazim. Һazir birqatar çoŋ umummilliy infrastrukturiliq layihilär ämälgä aşuruluvatidu, Qazaqstan arqiliq tranzit jük toşuşni 2020-jilğa qädär ikki hässä kšpäytiş uniŋ nätiҗisi boluşi keräk. 2050-jilğa qädär bu räqäm 10 hässä kšpiyişi şärt.

Һämmä närsä asasiy väzipigä — eksportimizni päqät bizniŋ mähsulatimizğa vä hizmätlirimizgä uzaq muddätlik ehtiyaҗ moҗut duniya bazarliriğa çiqirişqa beqinduruluşi lazim.

İnfrastrukturiniŋ vuҗutqa kältürülüşi şundaqla rentabel'liq qanuniğa beqinduruluşi keräk. Quruluş işlirini yeŋi tiҗarätni täräqqiy ätküzüşkä vä iş-orunlirini vuҗutqa kältürüşkä ihtisaslaşqan orunlardila jürgüzüş zšrür.

Mämlikät içidä biz jiraq yaki ahali ziç җaylaşmiğan regionlarni hayatiy muhim vä ihtisadiy җähättin zšrür bolğan infrastruktura ob°ektliri bilän «tolturuş» üçün «infrastruktura märkäzlirini» vuҗutqa kältürüşimiz keräk. Buniŋ üçün transport sistemisiniŋ aldin-ala infrastrukturisiniŋ vuҗutqa kältürülüşini täminläş zšrür.

Һškümätkä 2013-jili infrastrukturini täräqqiy ätküzüş boyiçä dšlät programmisini işläp çiqişni vä qobul qilişni tapşurimän.

Üçinçidin, dšlät aktivlirini başquruş sistemisini yeŋilaş.

Qazaqstan — duniya miqiyasida ançä çoŋ ämäs ihtisat. Şuŋlaşqa uni nätiҗidarliq başquruş keräk. Mämlikät birpütün korporatsiya süpitidä işlişi, dšlät bolsa, uniŋ asasi boluşi lazim.

Korporativliq pikirniŋ qudriti şuniŋdiki, buniŋda barliq җäriyanlar birpütünlük süpitidä qarilidu. Barliq däriҗidiki dšlät başqurğuçiliri şundaq biznes-pikir qilişqa üginişi lazim.

Yänä bir qetim täkrarlaymän: mämlikät byudjetini päqät tähsim qilişla ämäs, bälki oylanğan halda toğra investitsiyaläş keräk.

Nätiҗidarliqniŋ asasiy šlçimi — selinğan ahçidin kelidiğan paydiniŋ däriҗisidur. Biz mämlikätniŋ işläpçiqiriş ihtidarini qançilik çapsan küçäytsäk, Qazaqstan häliqara närqniŋ qoşumçä äzasi ämäs, bälki şunçilik çapsan toluq mäzmunluq oyunçisi bolidu.

Yeŋi ihtisadiy säyasätkä kšçüştä Milliy fond «lokomotiv»  rolini atquruşi keräk. Öz novitidä Milliy fond mäbliğini uzaq muddätlik strategiyalik layihilärgä ävätiş lazim. 2013-jili Milliy fondta mäbläğ toplaş davamlişişi keräk, biraq bu mäbläğni nahayiti teҗämlik vä oylanğan halda paydiliniş lazim.

Dšlät milliy şirkätlär arqiliq Üçinçi industrial-inqilap nätiҗisidä päyda bolidiğan sektorlarni hesapqa alidiğan keläçäk ihtisadiniŋ täräqqiy etişini räğbätländürüşi keräk. Elimiz industriyasi biz šz mämlikitimizdä işläpçiqirişimiz keräk bolğan yeŋi kompozit materiallarni istimal qilişi lazim.

Dšlät ähbarat tehnologiyaliri sahasida tranzit ihtidariniŋ täräqqiy etişini räğbätländürüşi keräk. 2030-jilğa qädär biz Qazaqstan arqiliq duniyaviy ähbarat eqiminiŋ, kam degändä, 2-3 payizini štküzüşimiz lazim. 2050-jilğa qädär bu räqäm äŋ az degändä ikki hässä kšpiyişi keräk.

Şundaqla şähsiy şirkätlärniŋ šz mäbliğini tätqiqat vä innovatsiyagä särip qilişini räğbätländürüş zšrür. İnnovatsiyalärni җariy qiliş nahayiti muhim, biraq bu šzlük mähsät ämäs. Bizniŋ yeŋi tehnologiyalirimiz ehtiyaҗiğa egä bolğandila, ular bazarda täläp qilinğandila mämlikät häqiqiy mänasida payda alidu. Äksi ähvalda innovatsiya — bu ahçini bekarğa çeçiş.

Mälum bir şirkätni yaki sahani tallap qollap-quvätläş ämäliyatiğa hatimä beriş keräk. Biz päqät iҗtimaiy ähmiyätkä egä strategiyalik väzipilärni orunlavatqan vä šziniŋ nätiҗidarliğini ispatlavatqan sahalarnila qollap-quvätlişimiz lazim.

Tšrtinçidin, täbiät resurslirini başquruşniŋ printsip җähättin yeŋi sistemisini җariy qiliş zšrür.

Biz resurslarni ihtisadiy šsüşni täminläş, miqiyasliq taşqi säyasiy vä taşqi ihtisadiy kelişimlär üçün Qazaqstanniŋ muhim strategiyalik ävzälligi süpitidä paydilişimiz keräk:

•      Һazirniŋ šzidä ham äşiyaniŋ  mäbläğ җähättin yeŋi bohranğa uçrişi şaraitida turaqsizlanduruşqa uçraydiğan häliqara bazarlarğa çiqişni helila çapsanlitiş haҗät. Bizniŋ asasiy importliğuçilirimiz ham äşiya setivelişni helila qisqartişi, baha helila tšvänlişi mümkin. Ändi bizniŋ ilğar strategiyamiz keyiniräk älgä ehtimal duniyaviy bohran dävridin aman štüşkä yardämlişidiğan mäbläğni bazarlarniŋ turaqsizlinişiniŋ başlinişiğa qädär nahayiti tez toplaşqa mümkinçilik beridu.

•      Tehnologiyalik inqilap ham äşiyani istimal qiliş qurulumini šzgärtidu. Mäsilän, kompozitlar tehnologiyasini vä betonniŋ yeŋi türlirini җariy qiliş tšmür kani bilän kšmür fondliriniŋ bahasini çüşiridu.

Bu — hazirqi juquri duniyaviy täläpni älniŋ mänpiyiti üçün paydiliniş täbiiy resurslarni işläpçiqiriş bilän duniyaviy bazarğa yätküzüş sür°itini aşuruşniŋ yänä bir amili.

•      Uglevodorod ham äşiyasi bazirida çoŋ oyunçi boluş bilän billä, biz energiyaniŋ al'ternativ türlirini işläpçiqirişni täräqqiy ätküzüşkä kün bilän şamal energiyasi paydilinilidiğan tehnologiyalärni aktiv җariy qilişimiz şärt. Buniŋ üçün bizdä barliq mümkinçilik bar. 2050-jilğa qädär äldä energiyaniŋ al'ternativ vä yeŋilinidiğan türlirini qoşqandiki barliq energiya istimal qilişniŋ kam degändä täŋ yerimi kelişi şärt.

•      Ägär millitimiz ham äşiya resursliridin çüşidiğan kirimlarni 35 jildin keyin paydilanğusi kälsä, uniŋğa bügündin başlap täyyarliniş keräk. Bizgä mähsus strategiya täyyarlaş — barliq çoŋ korporatsiyalär bilän kontsernlar täҗribisigä ohşaş aldimizdiki barliq jillarğa barliq işni bšlüp planlaş üçün besimliqlarni, şeriklärni eniqlaveliş haҗät.

Bu bizniŋ tarihimizniŋ baş saviği: Qaşağan boyiçä muzakirilär bilän täyyarliqni biz moşuniŋdin jigirmä jil ilgiri başliduq, ändi uniŋ nätiҗisigä päqät hazirla erişivatimiz.

Strategiyani täyyarlaşniŋ asasiy yšnilişliri:

•      Regionlar investitsiyalärni tartişqa mänpiyätdar boluşi üçün yär bayliğini paydilinişqa maratoriyni rät qiliş haҗät.

•      Biz adättiki ham äşiya beriştin energiya resurslirini qayta işläş vä zamaniviy yeŋi tehnologiyalär bilän almaşturuş sahasidiki hämkarliqqa kšçüşimiz keräk. 2025-jilğa qädär biz šz bazirimizni yeŋi ekologiyalik standartliriğa muvapiq yeqilğu-yanarmay materialliri bilän toluq täminlişimiz şärt.

•      Biz investorlarni elimizğa  zamaniviy işläpçiqiriş vä qayta işläş tehnologiyalirini beriş şärti bilänla җälip qilişimiz lazim. Biz investorlarğa elimiz territoriyasidä äŋ yeŋi işläpçiqirişlarni yolğa qoyidiğan täğdirdila ham äşiyalirimizni yetiştürüş bilän paydilinişqa ruhsät berişimiz keräk.

•      Qazaqstan investitsiya üçün regionluq tartiliş küçi boluşi şärt. Biz investitsiya üçün vä tehnologiyalär transferti üçün Evraziyadiki äŋ mäptunkar äl boluşimiz şärt. Buniŋ printsipliq ähmiyiti bar. Biz investorlarğa qolumizda bar ävzälliklirimizni kšrsitişimiz keräk.

•      Barliq işläpçiqiriş karhaniliri päqät ekologiyalik ziyansiz işläpçiqirişni qolğa kältürüşi şärt.

Һšrmätlik vätändaşlar!

Millät täğdiri bilän dšlät behätärligi mänpiyitidä uglevodorod ham äşiyasiniŋ strategiyalik «rezervini» quruş keräk. Strategiyalik rezerv mämlikät energetikiliq behätärliginiŋ asasi bolidu. Moşundaq qilip biz ehtimal ihtisadiy tävräşlär şaraitida yänä bir mudapiä sepini qurimiz.

***

Bäşinçidin, bizgä industriyaläştürüşniŋ novättiki pällisiniŋ plani haҗät.

İkki jildin keyin sür°ätlik innovatsiyalik industriyaläştürüş programmisini ämälgä aşuruşniŋ birinçi bäş jilliği ayaqlişidu.

Һškümät industriyaläştürüş programmisiniŋ novättiki basquçiniŋ toluq planini täyyarlişi şärt. İstiqballiq tehnologiyalik yšnilişlärni täräqqiy ätküzüşniŋ stsenariyi haҗät.

Nätiҗidä eksportniŋ umumiy kšlämidiki ham äşiya ämäs eksportiniŋ ülüşi 2025-jilğa qädär ikki hässigä, ändi 2040-jilğa qädär üç hässä šsüşi şärt.

Buniŋ üçün nemä qiliş keräk?

•      2050-jilğa qädär Qazaqstan šziniŋ işläpçiqiriş aktivlirini äŋ yeŋi tehnologiyalik standartlarğa muvapiq toluq yeŋilişi şärt.

Riqabätkä äŋ qabiliyätlik sahalarda biz vätänlik işläpçiqarğuçilar üçün yeŋi närq şaraitini qeliplaşturuş strategiyasini aktiv täyyarlişimiz keräk. Bu, bolupmu, DSTğa kiriş istiqbalini hesapqa alğan halda,  industriyaläştürüşniŋ ehtimal destruktiv täsirliriniŋ aldini elişqa mümkinçilik beridu.

Vätän mähsulatliri riqabätkä qabiliyätlik boluşi şärt. 2012-jilniŋ 1-yanvaridin başlap Qazaqstanniŋ, Rossiya vä Belorussiyaniŋ qatnişişi bilän Birpütün ihtisadiy käŋlik quruşniŋ ämäliyattiki dävri başlandi. Umumiy İUM 2 trln. AQŞ dolliri bolidiğan, 170 mln. istimalçini birläştüridiğan moşundaq kšlämlik närq bizniŋ biznesni riqabätkä qabiliyätkä ügitişi şärt. Bu yärdä moşundaq ihtisadiy-integratsiyalik ülgidä Qazaqstan šz mustäqilliginiŋ bir misqalinimu yoqatmaydu.

•      Biz eksportqa nişan qilinğan hamäşiya ämäs sektorni käŋäytişkä asas qilinğan yeŋi işläpçiqirişni täräqqiy ätküzüşimiz keräk.

•      Biz Sür°ätlik industriyalik-innovatsiyalik täräqqiyat dšlätlik programmisini sanaät quvätlirini importlaşqa vä tehnologiyalärni almaşturuşqa nişan qilişimiz şärt. Buniŋ üçün bizgä birläşkän häliqara kompaniyalär bilän mämlikät üçün paydiliq yoldaşliqlarni quruş vä täräqqiy ätküzüşniŋ kiçik programmisi haҗät.

•      2030-jilğa qädär Qazaqstan kosmos hizmätliriniŋ duniyaviy bazirida šz paaliyitini käŋäytip, qolğa elinğan birqatar layihilärni qismän ayaqlaşqiçä yätküzüşimiz şärt. Män Astanadiki kosmosluq apparatlarni quraşturuş-sinaqtin štküzüş kompleksini, jiraqtin zondlaş kosmos sistemisini, kosmos monitoringi bilän yärdiki infraqurulumniŋ milliy sistemisini vä juquri dälliktiki sputnikliq navigatsiya sistemisini näzärdä tutuvatimän.

•      İkki yetäkçi innovatsiyalik klasterni — Nazarbaev Universitetini vä İnnovatsiyalik tehnologiyalär parkini täräqqiy ätküzüşni davamlaşturuş keräk. Bizgä tšvän uglerodluq ihtisatqa därhal kšçüş haҗät.

2013-jili «yeşil kšrük» häliqara täşkilatni quruşni, şuniŋ bilän billä, Almutiniŋ yenidiki tšrt şerikdaş şähärdä Green4 layihisini ämälgä aşuruşni başlaşni täklip qilimän.

Mämlikätniŋ täräqqiyatniŋ «yeşil» yoliğa kšçüşigä Astanada aldimizda turğan EKSPO-2017 quvätlik sür°ät berişi şärt. Astanada ilim bilän tehnikiniŋ ilğar duniyaviy utuqliri täklip qilinidiğan bolidu.

Nurğunliğan qazaqstanliqlar biz intilivatqan «keläçäkniŋ energiyasini» šz kšzi bilän kšräläydu.

***

Һazir män elimizniŋ Üçinçi industriyalik inqilapqa täyyarliğiniŋ şärti bolup hesaplinidiğan äŋ printsipial mäsililirigä  tohtaldim.

Altinçidin, yeza egiligigä, bolupmu, yeza egiligi mähsulatiğa šsüvatqan duniyaviy ehtiyaҗ ähvalida kšlämlik yeŋiliniş haҗät.

Duniyaviy ozuq-tülük baziriniŋ lideri boluş vä yeza egiligi işläpçiqirişini aşuruş üçün bizgä monular haҗät:

•      Terilğu mäydanini kšpäytiş. Mundaq mümkinçilikniŋ härqandaq äldä yoq ekänligini atap štmäkçimän.

•      Terilğu ünümdarliğini, äŋ aldi bilän yeŋi tehnologiyalärni җariy qiliş hesaviğa sezilärlik däriҗidä kštiriş haҗät.

•      Biz duniyaviy däriҗidiki çarviçiliq yäm-çšp bazisini quruş üçün zor imkaniyätlärgä egimiz.

·•     Biz ekologiyagä alahidä diqqät bšlgän halda, milliy riqabätkä qabiliyätlik brendlarni bärpa qilişqa şärtmiz. Nätiҗidä män agrosanaät kompleksiniŋ aldiğa — ekologiyalik taza işläpçiqiriş sahasidiki duniyaviy oyunçi boluş väzipisini jükläymän.

Yeza egiligini qayta işläştä vä sodida fermerliq bilän kiçik vä ottura tiҗarätni täräqqiy ätküzüş.

•      Bu — muhim väzipä. Bu yärdä bizgä:

Yärgä işläş mädäniyitini šzgärtiş vä yeŋi ilmiy, tehnologiyalik, rähbärlik utuqlirini inavätkä alğan halda, çarviçiliqtiki än°änilirimizni yeŋilişimiz haҗät.

•      Äŋ çoŋ eksportluq bazarni egiläş üçün biz ozuq-tülükniŋ qaysi türini umumiy yetiştürüşni muhim däp hesaplaydiğanliğimizni eniqlavelişimiz keräk.

Qolğa elinğan çarilärniŋ nätiҗisi 2050-jilğa qädär mämlikätniŋ İUMdiki yeza egiligi mähsulatiniŋ ülüşi 5 hässä oşuq boluşi şärt.

2013-jilniŋ šzidila Һškümätkä monularni tapşurimän:

•      Mämlikät agrosanaät kompleksiniŋ 2020-jilğa qädär täräqqiyatiniŋ yeŋi programmisini täyyarlaş.

•      2020-jilğa qädär yeza egiligini dšlätlik qollap-quvätläşniŋ kšlämini 4,5 hässä aşuruş.

•      Äŋ yeŋi agrotehnologiyalärni qollinişqa nişan qilinğan ottura vä çoŋ tovarliq yeza egiligi işläpçiqirişlirini quruş boyiçä qanuniyliq bilän ihtisadiy räğbätländürüşlär sistemisini kontseptsiyaläş.

•      Berilgändin keyin mälum bir dävirdä šzläştürüş işi qolğa elinmiğan yärlärgä seliq mšlçärlirini kštirişni kirgüzüş.

Yättinçidin, elimizniŋ su resursliriğa munasivätlik yeŋi säyasätni qolliniş haҗät.

Yeza egiligi muhtaҗliği üçün bizgä nahayiti nurğun su kšlämi haҗät. Moşuniŋğa munasivätlik bizgä:

•      Başqa mämlikätlärdiki, mäsilän, Avstraliyadiki su bilän täminläş problemilirini häl qilişniŋ ilğar täҗribisini härtäräplimä üginip, uni bizniŋ şaraitimizda paydilinişimiz şärt.

•      Bizgä yetärlik fondi bar yär asti sulirini yetiştürüş bilän ünümlük paydilinişniŋ äŋ ilğar tehnologiyalirini җariy qiliş haҗät.

•      Agrosanaät sektorida nämni saqlaş tehnologiyasigä kompleksliq türdä kšçüşimiz keräk.

Җämiyitimizniŋ aŋ-säviyäsini tüp-asasidin šzgärtiş haҗät. Bizniŋ äŋ esil täbiiy bayliğimiz — suni israp qilişni tohtitişimiz haҗät.

2050-jilğa qädär Qazaqstan su bilän täminläş problemisini tüp-asasidin häl qilişi şärt.

Һškümätkä, birinçi novättä, 2020-jilğa qädär — ahalini içidiğan su bilän täminläş, 2040-jilğa qädär suğiriş problemisini häl qilidiğan uzaq qärällik programma işläp çiqişni tapşurimän.

 

2. Tiҗarätçilikni — milliy ihtisatniŋ yetäkçi küçini härtäräplimä qollaş

 

Vätänlik tiҗarät  yeŋi ihtisadiy yšnilişniŋ härikätländürgüçi küçi bolup hesaplinidu.

Kiçik vä ottura tiҗarätniŋ ihtisattiki ülüşi 2030-jilğa qädär, kam degändä, ikki hässä šsüşi şärt.

Birinçidin, biz adämgä uniŋ üçün mämlikät barliq problemilarni häl qilip berişini kütmäy, šzini tiҗarättä sinap kšrüşigä, mämlikättä yüz berivatqan ihtisadiy šzgirişlärgä toluq qatnaşquçiğa aylinişiğa şarait yaritişimiz keräk.

İşçanliq mädäniyitiniŋ däriҗisini kštirişniŋ vä tiҗarätçilik täşäbbusini räğbätländürüşniŋ ähmiyiti çoŋ.

Uniŋ üçün tšvändikidäk çarilär haҗät:

•      Kiçik vä ottura tiҗarätniŋ birläşmilär bilän kooperatsiyalärgä intilişini räğbätländürüş, ularni qollaş bilän räğbätländürüşniŋ sistemisini yasaş.

•      Yärlik tiҗarät-täşäbbuslarni räğbätländürüş vä helila az, biraq qät°iy rätläş hesaviğa içki bazarni täräqqiy ätküzüş.

•      Tiҗarätkä yasalma tosalğuluqlarni päyda qilidiğan dšlätlik ämäldarlar üçün yeŋi, helila qät°iy җavapkärçilik sistemisini җariy qilişni qaraşturuş.

•      Yeŋi ähvallarni, җümlidin bizniŋ Evraziyalik ihtisadiy käŋlikkä qatnişişimizni, yeqin keläçäktä Duniyaviy soda täşkilatiğa (DST) kiridiğanliğimizni äskä alğan halda, vätänlik tiҗarätçilärni qollaş mehanizmini mukämmälläştürüş vä ularniŋ mänpiyätlirini himayä qiliş bilän räğbätländürüş üçün haҗät bolğan barliq çarilärni qolliniş.

Bügünki künniŋ väzipisi — uşşaq karhanilar bilän şähsiy tiҗarätçilikni ottura däriҗigä kšçiriş üçün şarait vä  zämin yaritiş.

Täläygä qarşi, hazirqi vaqitta kiçik vä ottura tiҗarätkä seliq seliş sistemisidiki kamçiliqlar ularniŋ täräqqiyati bilän šsüşigä tosalğu bolmaqta. Şuŋlaşqa Һškümät 2013-jilniŋ ahiriğa qädär qanunğa mikro, kiçik, ottura vä çoŋ tiҗarät uqumliriğa munasivätlik šzgirişlärni kirgüzsun. Bu yärdä biz kiçik vä ottura işçanliq segmentliriğa çüşidiğan jükni eğirlatmasliğimiz şärt.

Män hškümätkä 2013-jilniŋ birinçi yerim jilliğiniŋ ahiriğa qädär Qazaqstan grajdanliriniŋ hayat-tirikçilik behätärligigä uttur täsir qilmaydiğan barliq ruhsätlär bilän litsenziyalärni qayturuvelip, ularni uqturuşlar bilän almaşturuşni tapşurimän.

Qanuniy asasta tiҗarätkä yatidiğan tovar, iş vä hizmät süpitini nazarät qiliş mäsililirini šzi rätläydiğan şarait tuğduruş haҗät. Bizgä istimalçilar üçün sot hškümlirini qobul qilişniŋ kšp däriҗilik sistemisini elip taşlap, ularniŋ hoquqlirini himayä qilişniŋ yeŋi sistemisini täyyarlaş keräk.

İkkinçidin, Dšlätlik-şähsiy hämkarliq printsipiğa asaslanğan işäşlik dialog quruş üçün tiҗarätni җämläşni davamlaşturuş keräk, u bu yeŋi strategiyani ämälgä aşuruşta käŋ dairilik vä barliq tiҗarätçilärni җälip qiliş väzipisini yeşip beridu.

Häliqara täҗribini tählil qiliş kšrsätkinidäk, tiҗarätçilärniŋ palatilarğa birlişişi — ihtisatniŋ nätiҗidarliğiniŋ ähmiyätlik amilliriniŋ biri, moşundaq iş bar yärlärdä «küçlük tiҗarät — küçlük mämlikät» qaidisi ämälgä aşti.

Һškümät «ATAMEKEN» ittipaqi bilän birlişip, Tiҗarätçilärniŋ milliy palatisiğa mäҗburiy äzaliqniŋ kontseptsiyalik ülgisini täyyarlidi.

Atalğan ülgä käspiy-tehnikiliq bilim, bolupmu, yeza yärliri bilän monoşähärlärdiki kiçik tiҗarätni kompleksliq servisliq qollaş, taşqi ihtisadiy hizmät sahalirida dšlätlik organlarniŋ käŋ vakalätlikliri bilän funktsiyalirini täşkil qilinişi kütülüvatqan Tiҗarätçilärniŋ milliy palatisiğa berişni täminläydu. Tiҗarätçilärniŋ milliy palatisi Һškümätniŋ işäşlik vä salahiyätlik şerigigä aylinidu.

Moşuniŋğa munasivätlik Һškümätkä mälum qanun layihisini täyyarlap, uni Parlamentqa kelär jilniŋ birinçi çarigidä ävätişni tapşurimän.

Üçinçidin, mämlikät šziniŋ rolini šzgärtişi şärt. Bizgä käŋ kšlämlik hususiylaşturuşniŋ ikkinçi dolquni haҗät.

Bu oŋay qädäm ämäs, çünki, mämlikät bilän närq arisidiki җavapkärlikni  qaytidin tähsim qilişni bildüridu. Biraq biz ihtisadiy šsümniŋ juquri däriҗisini saqlaş üçün şundaq qilişimiz keräk.

Şähsiy tiҗarät härqaçan vä barliq yärdä mämlikätkä qariğanda ünümlük härikät qilidu. Şuŋlaşqa biz strategiyalik ämäs karhanilar bilän hizmätlärni şähsiylärgä berişimiz keräk. Bu — vätänlik tiҗarätni küçäytiş üçün nahayiti muhim qädäm.

Bu yoldiki däsläpki qädäm «Häliq İPOsi» programmisiniŋ utuqluq başlinişi boldi. Bu — äŋ aldi bilän milliy bayliqniŋ häliq qoliğa taritilip berilişi. «KazTransOyl» kompaniyasi täripidin 28 milliard täŋgini orunlaşturuş toğriliq hävär qilindi vä hazirniŋ šzidila buyrutmilar täkliptin ikki hässä eşip kätti.

 

3. İҗtimaiy säyasätniŋ yeŋi qaidiliri — iҗtimaiy kapalät vä şähsiy җavapkärlik

 

Bizniŋ baş mähsitimiz — iҗtimaiy behätärlik vä grajdanlirimizniŋ paravänligi. Bu — җämiyättiki turaqliqniŋ äŋ yahşi kapaliti.

Bizniŋ җämiyättä vaqit siniğiğa qarşi turalaydiğan yeŋilanğan vä helila nätiҗidarliq iҗtimaiy säyasätkä bolğan täläp šsmäktä.

Duniyaviy täҗribä kšrsätkinidäk, iҗtimaiy säyasätniŋ nuqsansiz vä ammibap ülgisi yoq. Bu barliq grajdanliri şu iҗtimaiy sistemiğa qanaätlängidäk birmu җämiyätniŋ yoqluği bilän baravär.

İҗtimaiy behätärlik vä grajdanlarniŋ paravänligi mäsililirini häl qiliş — bu här bir qazaqstanliqqa täsir qilidiğan qiyin vä nahayiti ähmiyätlik väzipä. Şuŋlaşqa här bir qädäm çoŋqur oylaşturulğan halda taşlinişi keräk.

Män biz rähbärlikkä elişimiz şärt bolğan vä ularni äskä alğan halda, iҗtimaiy adalätlik bilän iҗtimaiy täminat mäsililirigä bolğan kšzqaraşlirimiz šzgärtäläydiğan qaidilärni šzämniŋ qandaq mulahizä qilidiğanliğim toğriliq eytip štmäkçimän.

 

İҗtimaiy säyasätniŋ yeŋi printsipliri

 

Birinçidin, mämlikät, bolupmu duniyaviy bohran şaraitida, grajdanlarğa äŋ tšvänki iҗtimaiy standart kapalitini berişi şärt.

Baş väzipä — kämbäğälçilikniŋ šsüşigä yol bärmäslik.

Kämbäğälçilik heç bir qazaqstanliq üçün iҗtimaiy istiqbalğa aylanmasliği keräk.

Biz šz grajdanlirimiz üçün ihtisat bilän byudjetniŋ šsüşigä uttur beqinda bolidiğan äŋ tšvänki iҗtimaiy standartlar bilän kapalätlärni bälgülişimiz keräk.

Ularniŋ tärkivigä monularniŋ kirişi şärt:

•      Äŋ aldi bilän, şähs ehtiyaҗliriniŋ tizimini käŋäytiş vä uniŋğa bilim beriş vä salamätlikni saqlaş baplirini kirgüzüş (şuniŋ içidä işsizlar bilän ämgäkkä yarimaydiğanlar üçün ularni helila iҗtimaiylaşturuş mähsitidä), sağlam tamaqliniş vä sağlam hayat tärizi, intellektualliq vä ähbaratliq täläplirini orunlaş vä başqilar.

•      Eniq bahalar boyiçä şähsniŋ ehtiyaҗliriniŋ bahasiniŋ hesavi (şuniŋ bilän billä mämlikättiki statistikini mukämmälläştürüş haҗät).

•      İhtisatniŋ šsümigä munasivätlik hayat süpitiniŋ standartlirini novät bilän süpätlik räviştä aşuruş.

Moşu standartlarğa riayä qiliş barliq iҗtimaiy sahani byudjetliq mäbläğ bilän täminläş kšlämini eniqlişi şärt. Bu byudjetliq җäriyanlarniŋ oçuqluğini aşuridu vä biz bšlidiğan mäbläğniŋ adresliğini küçäytidu. Һškümätkä moşuniŋğa muvapiq qanun täyyarlaşni tapşurimän.

İkkinçidin, mämlikät iҗtimaiy qollap-quvätläşni päqät şuniŋğa muhtaҗ toplarğila kšrsitişi şärt.

Uniŋ üçün nemä qiliş keräk?

•      Mämlikät җämiyätniŋ iҗtimaiy şaraiti tšvän topliriğa — pensionerlarğa, nakalarğa, ämgäkkä yarimaydiğanlarğa, ağriqçan balilarğa vä şuniŋğa ohşaş җämiyätniŋ iҗtimaiy ähvali naçar qatlimiğa berilidiğan adresliq yardäm üçün toluq җavapkärlik  šz zimmisigä alidiğan bolidu.

•      Turaqliq iҗtimaiy vä pensiya häqqi bilän täminläş sistemisini mukämmältürgän halda, anini vä balini härtäräplimä himayä qiliş haҗät.

•      Bizdä işsizlarni oqutuş vä qayta täyyarlaşniŋ ämgäk baziriğa qaritilğan eniq programmiliri boluşi keräk. Mämlikät işsizlarğa iҗtimaiy qollap-quvätläşni  bu kategoriyagä täälluq adäm yeŋi mutähässislik egiläp, qayta täyyarliqtin štüşkä kšçkän ähvalda kšrsitişi keräk. 

•      İş bärgüçilärniŋ häliqniŋ iҗtimaiy ähvali naçar toplirini işqa aktiv җälip qilip, ularni ämgäk häqqi bilän täminläydiğandäk ähval tuğduruşi alahidä ähmiyätkä egä. Äŋ aldi bilän, bu mümkinçiligi çäklängän adämlärgä munasivätlik. Duniyaniŋ täräqqiy ätkän älliridä moşundaq qilidu. Biz ularniŋ toluq ämgäk qilişiğa şarait yaritişqa väzipilik. Dšlätlik  yardäm pulini päqät häqiqätän işqa yaramsiz adämlärla elişi keräk. İşqa nakalarni elip, ularğa şarait yaritidiğan kompaniyalär bilän korparatsiyalär räğbätländürülüşi keräk.

Üçinçidinbiz regionlarni täräqqiy ätküzüştä iҗtimaiy täŋpuŋsizliq mäsililirini häl qilişqa diqqät bšlüşimiz şärt.

Һazirqi vaqitta birqatar regionlarniŋ ihtisadiy җähättin giҗiŋ täräqqiy etişi ahalini iş bilän täminläşkä tegişlik şarait tuğdurmaydu. Häliqniŋ daramitiniŋ däriҗisi tšvän.

(1) Äŋ aldi bilän dšlätlik organlarniŋ regionluq täräqqiyat sahasidiki paaliyitini uyğunlaşturuşni küçäytiş haҗät.

Väzipä — barliq dšlätlik vä sahaliq programmilarniŋ orunlinişini regionlarni täräqqiy ätküzüşniŋ ävzällikkä egä väzipiliriniŋ häl qilinişi bilän uyğunlaşturuştin ibarät.

Һškümät 2013-jilniŋ birinçi çarigidila regionlardiki haҗätlik vä istiqbali zor layihilärniŋ tizimini eniqlişi vä tariflanduruşi şärt.

(2) Üstimizdiki jilda biz monoşähärlärni täräqqiy ätküzüş programmisini ämälgä aşuruşqa başliduq. Yeŋi iş orunlirini eçişqa, iҗtimaiy mäsililärni häl qilişqa, karhanilar işini mukämmälläştürüşkä tilğa alarliq resurslar җälip qilindi.

Biz җay-җaylardiki başquruş süpitini aşuridiğan bolimiz. Bu iş şähsän meniŋ nazaritimdä.

Şuniŋ bilän billä, bizgä regionlarda iҗtimaiy-ihtisadiy ähvallarni täŋläştürüşniŋ nätiҗidarliq yeŋi mehanizmliri haҗät.

Һškümätkä vilayätlärniŋ hakimliri bilän birlişip, 2013-jili kiçik şähärlärni täräqqiy            ätküzüş toğriliq programma qobul qilişni tapşurimän. U  nurğunliğan industriyalik layihilärni işläp çiqip, uzaq qärälgä beğişlinişi keräk. Ularniŋ väzipisi — regionlarniŋ sahalarğa ihtisaslaşturuş sistemisini quruşqa yardämlişiş, çoŋ aglomeratsiyalärniŋ industriyalik-işläpçiqirişliq şerikdaş şähärlirigä aylinişi, nätiҗidä yärlik häliqniŋ turmuş däriҗisini aşurup, yeza yaşlirini iş bilän täminläş.  

(3) Bizgä kšçüp-qonuş mäsililirini kompleksliq türdä häl qiliş boyiçä regionlardiki ämgäk baziriğa täsir qilidiğan çarilärni qolliniş haҗät.

Çegaridaş ällärdin kelivatqan kšçüp-qonuş eqimiğa nazarätni küçäytiş keräk.

İstiqballiq väzipä süpitidä bizniŋ aldimizda çät ällik ämgäk bazarliriğa kšpläp ketip qalmasliq üçün vätänlik işbilärmän mutähässislärgä qolayliq şarait yaritiş väzipisi turidu.

Һškümät 2013-jili Kšçüp-qonuş mäsililirini häl qiliş boyiçä kompleksliq plan täyyarlap, bäkitişi şärt.

(4) Alahidä diqqätni çegaridaş regionlarğa ağdurğan toğra. Ularniŋ ihtidari tehi toluq eçilğini yoq. Ularni hayat käçürüşkä muvapiqlaşturuş haҗät. Һškümät vilayätlärniŋ hakimliri bilän birlişip, 2013-jili çegaridaş nahiyälärni täräqqiy ätküzüş boyiçä qoşumçä çarilär türkümini täyyarlişi şärt.

Tšrtinçidin, biz ämgäk bilän täminläş vä ämgäk tšlimi säyasitini yeŋilişimiz şärt.

(1) Duniyaviy turaqsizliqniŋ asasiy hovupi — işsizliqniŋ šsüşi. Mämlikättä ämälgä aşuruluvatqan dšlätlik, sahaliq barliq programmilarniŋ päqät qandaqtu-bir qisimlirila ämäs, bälki ularniŋ hämmisi eniq işqa orunlaşturuşni täminlişi şärt. Şuŋlaşqa Һškümätkä vä hakimlarğa 2013-jilniŋ šzidila tšvändikilärni ämälgä aşuruşni tapşurimän:

•      Tiҗarätçilikni täräqqiy ätküzüş vä biznesni qollap-quvätläş boyiçä ilgiri qobul qilinğan barliq programmilarni uyğunlaşturuş.

•      Byudjet mäbliğini işsizlarniŋ vä daramiti az adämlärniŋ kšrsätküçi juquri regionlarğa bšlüş mehanizmlirini täyyarlaş.

Bu  yeŋilanğan programminiŋ orunlinişiğa җavapkär süpitidä män Prem'er-Ministrniŋ şähsän šzini vä hakimlarni bäkitimän.

(2) Buniŋdin yerim jil ilgiri «Qazaqstanniŋ iҗtimaiy yeŋilinişi: Umumğa Ortaq Ämgäk Җämiyitigä qarap 20 qädäm» namliq maqaläm elan qilinğandin keyin Käspiy ittipaqlar vä ämgäk paaliyitiniŋ rätlinişi toğriliq Qanun täyyarlinişqa başlidi. Bizniŋ mähsitimiz — ämgäkçilär mänpiyitini himayä qilişqa qaritilğan  ämgäk munasivätliriniŋ tüp-asasidin yeŋi ülgisini täyyarlaş.

Küçigä kirip, barliq ämgäkçilärniŋ mänpiyitini himayä qiliş üçün bu qanunniŋ qobul qilinişini çapsanlitiş haҗät.

(3) Һškümätkä ämgäk tšlimigä vä uniŋdiki kamçiliqlarni qisqartişqa munasivätlik tamamän yeŋi amillar tepiş çarilirini ämälgä aşuruş haҗät.

***

Yeŋi dävirdiki iҗtimaiy säyasätniŋ ähmiyätlik tärkiviy qismi süpitidä ana bilän balini himayä qilişni elan qilimän.

 

Anini himayä qiliş. Ayallarğa muraҗiät

 

Anini himayä qiliş. Ayallarğa muraҗiät

Mämlikät üçün vä şähsän meniŋ šzäm üçün anini himayä qiliş — alahidä ğämhorluq.

Qimmätlik hanimlar!

Silär ailiniŋ, demäk, mämlikätniŋ tirigisilär.

Elimizniŋ keläçäktä qandaq bolidiğini balilirimizğa berilidiğan tärbiyigä uttur munasivätlik.

Äŋ aldi bilän, biz qizlirimizniŋ tärbiyisigä kšpiräk kšŋül bšlüşimiz keräk. Ular — kälgüsi yar, keläçäktiki ana, šyümizniŋ çiriği.

Qazaqstan — zayirliq dšlät. Grajdanlarni vijdan ärkinligi bilän täminligän halda, mämlikät җämiyätkä šz ärki bilän bizniŋ än°änilirimiz bilän qanunlirimizğa qarşi kelidiğan bäzi bir җämiyätlik normilarni buzidiğan härikätlärgä qät°iy qarşi turidiğan bolidu.

Biz Qazaqstan qizliriniŋ süpätlik bilim elip, yahşi işniŋ tizginini tutuşi vä mustäqil boluşi üçün barliq şaraitni yaritişimiz keräk.

Ular bank kartoçkiliriğa egä boluşi, maşina haydap, hizmättiki šsüşini qolğa kältürüş, zamanğa layiq boluşi, çirayliq kšrünüşi şärt vä bizdä heçqaçan kiymigän än°änimizgä yat kiyimlärni kiymäsligi keräk. Bizniŋ hälqimizniŋ šz mädäniyiti, šz än°änisi vä urpi-aditi bar.

Hälqimiz «Qızdıŋ jolı jiŋişke» degän ibarigä alahidä ähmiyät beridu. Qizniŋ yoli qildäk, uni üzüşkä bolmaydu. Qiz, ayal härdayim bizniŋ җämiyätniŋ täŋ hoquqluq äzasi, u ana — uniŋ äŋ qimmätlik äzasi boldi.

Biz ayalğa — aniğa, yarğa, qizğa bolğan hšrmätni qayta tiklişimiz keräk.

Biz anini qoğdap-qollişimiz keräk. Meni ailidä ayallar bilän balilarğa zorluq-zombiliq kšrsitiş ähvalliriniŋ kšpiyip kätkänligi äpsuslanduridu. Biz ayalni hšrmätlimäslikkä yol qoymasliğimiz keräk. Därhal eytay, mundaq zorluq-zombiliq qät°iy türdä äyiplinişi keräk.

Mämlikät häddidin aşqan җinsiy qulluqqa, ayalğa tovar retidä qaraydiğan kšzqaraşqa alahidä qät°iy räddiyä berişi keräk.

Bizniŋ elimizda toluq ämäs aililär nurğun. Mämlikät balini yalğuz tärbiyilävatqan anilarğa yardämlişişi keräk. Biz ayallarğa qolayliq ämgäk türlirini tävsiy qilip, šydä işlişi üçün şarait yaritişimiz keräk. Qanun, mämlikät vä män bizniŋ hanim-qizlirimizniŋ täripidä.

Biz kälgüsidimu elimizda ayallarniŋ rolini aşuruş üçün barliq şaraitni yaritidiğan bolimiz. Һazirqi zamandiki qazaqstanliq ayal hizmät qilişqa intilişi keräk.

Ayallarni dšlätlik vä җämiyätlik başquruş işiğa bolupmu yärlik däriҗidiki regionlarda aktiv җälip qilğan toğra. Ularniŋ tiҗarät bilän şuğullinip, uni utuqluq jürgüzüşi üçünmu qolayliq şarait yaratqan ävzäl.

 

Balini himayä qiliş

 

Teç hayatniŋ šzidä bizdä miŋliğan jitimlar bar — balilar šyliri tolup-taşqan. Bu, täläygä qarşi, umumduniyaviy җäriyan vä alämşumullaşturuşniŋ siniği. Biraq biz bu җäriyan bilän kürişişimiz keräk. Mämlikitimiz bilän җämiyitimiz jitimlarni beqivelişni vä ailä süpitidiki balilar šylirini selişni räğbätländürüşi haҗät.

Ärlärniŋ ayallar bilän balilar aldidiki җavapkärligini untuş ähvalliri kšpäymäktä. Bu bizniŋ än°änimizgä, mädäniyitimizgä tamamän yat.

Balilar — җämiyitimizdiki äŋ aҗiz vä qoğdalmiğan bšligi, ularniŋ hoquqidin ayrilişiğa yol qoyulmaydu.

Prezident süpitidä män här bir naresidiniŋ hoquqiniŋ qoğdilişini täläp qilidiğan bolimän.

Bizniŋ elimizda tuğulğan härqandaq naresidä — qazaqstanliq. Demäk, mämlikät uni ğämhorluğiğa elişi şärt.

Män aҗrişişqa qarşimän, yaşlarni ailä qädriyitiniŋ uluqliği, aҗrişişniŋ därt ekänligi rohida tärbiyiläş keräk, çünki uniŋ aqivitidin äŋ aldi bilän balilar zärdap çekidu. «Äkesi qoy bağa bilmegenniŋ, balası qozı bağa bilmeydi» («Dadisi qoy beqişni bilmigänniŋ balisi qoza baqalmaydu»). Bala tärbiyisi — päqät aniniŋ ämäs, ata-aniniŋ här ikkisiniŋ ohşaş väzipisi.

Ändi bolğan iş bolğandin keyin ata aliment tšlişi şärt. Mämlikät yalğuz anilarni qollap-quvätlişi vä aliment tšlimigänligi üçün җazani küçäytişi keräk.

Bala tärbiyiläş — kälgüsigä bolğan äŋ çoŋ investitsiya. Biz bu mäsiligä moşundaq qarap, balilirimizğa yahşi bilim berişkä intilişimiz keräk.

Män šsüp kelivatqan ävlatniŋ ilğar bilim elişi üçün mümkinçilik yaritişqa kšp küç çiqardim: «Balapan» programmisi ämälgä eşip, İntellektualliq mäktäplär, Nazarbaev Universiteti, «Bolaşaq» programmisi paaliyät elivatidu. Özäŋlar bilisilär, ularğa päqät täyyarliği bar vä talantliq balilarla štäläydu. Balini bilim bilän ämgäkkä täyyarlaş — ata-aniniŋ borçi.

«Һämmä yahşiliq balilarğa» şiari barliq ata-ana üçün qaidigä aylinişi şärt.

Һškümätkä:

• Ana bilän balini himayä qiliş, şundaqla ailä vä neka sahasida qanunni tüp-asasidin qayta qaraşni;

• Ana bilän baliğa qarşi yšniliştiki җinayät üçün, şundaqla moşu sahadiki äŋ uşşaq degän qanun buzğuçiliqlar üçün җazani küçäytişni;

• Tuğut bilän kšp baliliq boluşni räğbätländürüş sistemisini islahat qilişni — yeniklitilgän seliq, meditsiniliq vä iҗtimaiy hizmät, ämgäk bazirida yeŋi mümkinçiliklär beriş vä şuniŋğa ohşaş maddiy vä maddiy ämäs räğbätländürüşlärni šz içigä alidiğan çarä-tädbirlär kompleksni täyyarlaşni;

• Mämlikättä җinsiy bälgüsi boyiçä kamsitişqa yol qoymasliq vä ämäliyatta genderliq täŋlik bilän ayallarğa ärlär bilän täŋ mümkinçiliklärni yaritişni tapşurimän. Bu yärdä män äŋ aldi bilän iş bärgüçilärgä muraҗiät qilimän.

 

Millät salamätligi — bizniŋ utuqluq keläçigimizniŋ asasi

 

Salamätlikni saqlaşniŋ milliy sistemisini uzaq qärällik yeŋilaş җäriyanida biz älniŋ barliq territoriyasidä meditsiniliq hizmätlär süpitiniŋ birpütün standartlirini kirgüzüşkä, şundaqla meditsina mähkimiliriniŋ maddiy-tehnikiliq җabduqlinişiğa kšŋül bšlüşimiz şärt.

Asasiy ävzälliklär:

•  süpätlik vä ärzän meditsiniliq hizmätlärni kšrsitiş bilän täminläş.

•  ağriqlar türiniŋ helila käŋ spektorini diagnostika qiliş vä davaliniş bilän täminläş.

profilaktikiliq meditsina ağriqniŋ aldini eliştiki baş quralğa aylinişi şärt. Häliq arisidiki ähbarat-çüşändürüş işliriğa alahidä diqqät bšlüş;

«Smart-meditsina», profilaktika vä davaliniş, «elektronluq meditsina» hizmätlirini kirgüzüş. Meditsina hizmätliriniŋ bu yeŋi türliri bizgä ohşaş territoriyasi çoŋ, käŋ-taşa äldä alahidä ehtiyaҗğa egä.

•  Biz balilirimizniŋ salamätligini täminläşniŋ yeŋi usullirini җariy qiliş mäsilisi bilän iş elip berişimiz haҗät. Barliq 16 yaşqiçä bolğan balilarni meditsiniliq hizmätniŋ barliq spektori bilän täminläş haҗät däp oylaymän. Uni äŋ tšvänki hayat standartliriğa qanuniy räviştä bäkitiş haҗät. Bu qädäm millät salamätligini täminläşkä qoşulğan  muhim tšhpä bolidu.

Meditsiniliq bilim beriş sistemisini tüp-asasidin yahşilaş. Meditsiniliq aliy oquş orunliri sistemisi ihtisaslaşturulğan ottura däriҗidiki bilim beriş mähkimiliri arqiliq mustähkämlinişi şärt.

• Kündilik täҗribä oquş җäriyaniniŋ aҗralmas qismi boluşi şärt.

• Meditsiniliq aliy oquş orunliri işiniŋ täҗribilik ilmiy-tätqiqat qismiğa alahidä ähmiyät beriş. İnsaniyätniŋ yeŋi bilimliri bilän tehnologiyalik utuqlirini birläştüridiğan aliy oquş orunliri boluşi şärt. Bu җähättin çoŋ vä nätiҗidarliği juquri meditsiniliq märkäzlärdin hesaplinidiğan AQŞtiki universitetliq gospital'larni misalğa kältürüşkä bolidu. Bu yšniliştä dšlätlik-şähsiy hämkarliqni täräqqiy ätküzüş keräk.

Şähsiy meditsininiŋ täräqqiyatiğa şarait yaritiş. Barliq täräqqiy ätkän duniyada meditsiniliq hizmätlärniŋ besim bšligi şähsiy sektor täripidin kšrsitilidu. Mundaq şähsiy ağriqhanilar bilän poliklinikilarğa çapsaniraq kšçüşkä şarait yaritişimiz lazim.

• Qanun dairisidä meditsiniliq aliy oquş orunliri bilän mähkimilärniŋ häliqara akkreditatsiyasini štküzüşni bäkitiş.

Ta hazirğiçä qädär yezidiki meditsiniliq hizmätlärniŋ süpitigä munasivätlik nurğun tänqit eytilivatidu. Һä, yeza turğunliri bizdä barliq häliqniŋ 43 payizini täşkil qilidu.

Täntärbiyä bilän sport mämlikätniŋ alahidä diqqät näzäridä boluşi şärt. Näq şu sağlam hayat tärizi millät salamätliginiŋ açquçi bolup hesaplinidu. Lekin elimizda hämminiŋ qoli yetidiğan sport ob°ektliri, sport qural-җabduqliri yetişmäydu. Moşuniŋğa munasivätlik Һškümät vä yärlik organlar täntärbiyini, ammiviy sportni täräqqiy ätküzüş vä zamaniviy layihidiki tärtärbiyä-sağlamlaşturuş ob°ektliri, şuniŋ içidä hoyla ob°ektlirini quruş boyiçä çarilärni kšrüşi haҗät. Bu işlarni kelär jili başlaş keräk.

 

4. BİLİM VÄ KÄSPİY MAҺARÄT — ZAMANİVİY BİLİM BERİŞ SİSTEMİSİNİҢ, KADR TÄYYaRLAŞ BİLÄN QAYTA TÄYYaRLAŞNİҢ ASASİY NİŞANİ

 

Riqabätkä qabiliyätlik täräqqiy ätkän dšlät boluş üçün biz bilimi juquri älgä aylinişimiz keräk.

Һazirqi duniyada addiyla umumiy savatliqniŋ yätkülüksiz bolup qalğanliği nävaq. Bizniŋ grajdanlirimiz dayim äŋ ilğar җabduqlar bilän äŋ zamaniviy işläpçiqirişlarda ämgäk qiliş maharitini egiläşkä täyyar boluşi şärt.

Şundaqla balilirimizniŋ umumän, barliq šsüvatqan ävlatniŋ funktsionalliq savatiğimu alahidä kšŋül bšlüş haҗät. Balilirimiz hazirqi zamanğa munasip boluşida buniŋ  ähmiyiti zor.

 

Bizniŋ işlirimizniŋ bilim beriş sahasidiki besimliqliri

 

(1) Qazaqstan pütkül duniyadikigä ohşaş, mäktäpkiçä bolğan bilim berişniŋ yeŋi usulliriğa kšçüşi keräk.

Meniŋ muhim väzipä balilirimizniŋ däsläpki mümkinçiliklirini kšrsitişkä qaritilğan «Balapan» programmisi täşäbbusini kštärginim silärgä mälum.

U ämälgä aşuruluşqa başliğandin beri 3956 yeŋi balilar bağçisi bilän kiçik märkäzlär işqa qoşuldi.

Tuğut kšrsätküçiniŋ juquri bolğanliğini, davamlişivatqan demografiyalik šsüşni hesapqa alğan halda män «Balapan» programmisini 2020-jilğa qädär uzartiş qararini qobul qildim. Һškümät bilän hakimlarniŋ aldiğa balilarni mäktäpkiçä bolğan bilim beriş vä tärbiyiläş җäriyaniğa 100 payiz җälip qilişqa qol yätküzüş väzipisini qoyimän.

(2) «Qazaqstan — 2050» Yeŋi yšnilişini hesapqa alğan halda, Һškümätkä 2013-jildin başlap häliqara ülgidiki guvanamilar beriş arqiliq injenerliq bilim berişni vä zamaniviy tehnikiliq mutähässisliklär sistemisini täräqqiy ätküzüşni täminläşni tapşurimän.

Käspiy-tehnikiliq vä aliy bilim äŋ birinçi novättä milliy ihtisatniŋ kadrlarğa bolğan hazirqi vä keläçäktiki tälivini toluq qanaätländürüşkä qaritilişi keräk. Kšp җähättin bu häliqni iş bilän täminläş mäsilisini häl qilip beridu.

Aliy oquş orunliri bilim beriş hizmiti bilänla çäklinip qalmasliği keräk. Ular ilmiy-tätqiqat bšlümlirini quruşi vä täräqqiy ätküzüşi haҗät.

Biz akademiyalik avtonomiya kapalitini bärgän aliy oquş orunliri päqät oquş programmilirini mukämmälläştürüş bilänla çäklänmäy, šzliriniŋ ilmiy-tätqiqat paaliyitinimu härtäräplimä rivaҗlanduruş şärt.

(3) Şähsiy tiҗarätniŋ hškümätlik ämäs vä häyrihahliq täşkilatlarniŋ, şähslärniŋ iҗtimaiy җavapkärligi bolupmu bilim beriş sahasida bayqilişi keräk. Bu äŋ birinçi novättä layiq bilim eliş üçün oquş häqqini šzliri tšlälmäydiğan yaşlarğa yardäm berişkä munasivätliktur.

Uniŋ üçün haҗät çarilär:

•      Aliy vä ottura bilim beriş sistemisini täräqqiy ätküzüş üçün dšlätlik-şähsiy hämkarliğini bärpa qiliş.

•      Kšpbasquçluq oquş grantliri sistemisini işläp çiqiş.

•      Pütkül mämlikät boyiçä ilmiy-tätqiqatçiliq vä ämäliy bilim berişniŋ regionluq mutähässisliklirini inavätkä alidiğan ihtasaslaşturulğan oquş orunliri sistemisini bärpa qiliş.

•      Aliy oquş orunliridiki oqutuşniŋ ikkinçi kursidin başlap karhanilarda štküzülidiğan işläpçiqiriş täҗribisini qanuniy räviştä bäkitiş.

(4) Bizgä oqutuş metodikilirini yeŋilaş vä regionluq mäktäp märkäzlirini quruş arqiliq bilim berişniŋ onlayn-sistemilirini paal täräqqiy ätküzüş lazim bolidu.

•      Biz haliğuçilarniŋ barliği üçün sirttin oqutuşni vä onlayn rejimida oqutuşni qoşqanda, vätänlik bilim beriş sistemisiğa innovatsiyalik usullarni, qararlarni vä qurallarni sür°ätlik kirgüzüşimiz keräk.

•      Kona yaki ehtiyaҗi yoq ilmiy vä oqutuş pänliridin ayriliş, şuniŋ bilän billä, ehtiyaҗğa egä vä keläçigi bar yšnilişlärni küçäytiş haҗät.

•      Ottura vä aliy bilim berişniŋ oquş planliriniŋ yšnilişliri bilän ävzälliklirini, ularni täҗribä maharitigä ügitiş boyiçä vä täҗribilik salahiyätkä egä boluş programmilirini qoşup, šzgärtiş.

•      Tiҗarätçilikkä nişan qilinğan oquş programmilirini, bilim beriş kursliri bilän institutlirini quruş.

 

İnnovatsiyalik tätqiqatlarni täräqqiy ätküzüşniŋ yeŋi säyasiti

 

Umumduniyaviy täҗribiniŋ kšrsitişiçä, barliq innovatsiyalik işläpçiqiriş tsiklini mälum bir äldä ämälgä aşuruşqa tirişiş — velosiped oylap tepiş degän sšz. Bu — nahayiti qimmätkä tohtaydiğan vä härdayim nätiҗilik, utuqluq boluvärmäydiğan iş. Utuqqa yetiş üçün alimlarniŋ nurğunliğan ävladiniŋ täҗribisi, tarihiy qeliplaşqan ilmiy mäktäplärniŋ mähsus ähbarat vä bilimliriniŋ kšp terrebayt kšlämi asasida mustähkämlängän ilmiy baza haҗät bolidu.

Yeŋi tehnologiyalik dolqun siniğidin štüş, täŋdişi yoq innovatsiyalärni bärpa qiliş kšrüngän älniŋ qolidin kelivärmäydu. Biz moşuni çoŋqur çüşinişimiz lazim.

Şuŋlaşqa biz nahayiti addiy, helila pragmatikiliq strategiya qurğinimiz toğra.

Biz çiqimi kšp ämäs tätqiqatlarğa diqqät bšlüşimiz keräk.

Bizgä elimizğa haҗätlik tehnologiyalär transferti bilän ularni qollap-quvätläş üçün mutähässislärni oqutuş keräk. EKSPO-2017 bu җäriyanğa sür°ät berip, bizgä keläçäkniŋ energiyasini täräqqiy ätküzüş üçün yeŋi tehnologiyalärni tallavelişqa yardäm berişi lazim.

Biz — yaş millät vä bu bizniŋ qolumizdin kelidu.

Uniŋğa qoşup, biz kšlämlik häliqara ilmiy-tätqiqat layihilirigä helila aktiv qatnişalaymiz. Bu bizgä alimlirimizniŋ küç-quvitini çät ällik ilmiy-tätqiqat hämdostluği bilän strategiyalik innovatsiyalik yšnilişlär boyiçä hämkarlişişqa mümkinçilik beridu. Bizniŋ mähsitimiz — duniyaviy tehnologiyalik inqilapniŋ bir qismiğa ayliniş.

• Biz 2013-jilniŋ šzidila ilim bilän biznesniŋ toluq kooperatsiyasi boyiçä çarilärni ämälgä aşuruşimiz lazim. Һškümätkä tehnologiya transferti mümkin bolidiğan sahalar ara sektorlarni eniqlaşni vä ularğa yär bayliğini paydilanğuçilar bilän milliy kompaniyalär täripidin ehtiyaҗ päyda qilişni tapşurimän.

•      İstiqbali zor milliy klasterlarni qeliplaşturuş boyiçä eniq «Yol häritilirini» täyyarlaş nahayiti ähmiyätlik.

•      Dšlätlik-şähsiy hämkarliq üçün hoquq bazisini eniqlaşnimu çapsanlitiş haҗät. Väzipä — mundaq hämkarliqniŋ bügünki kündiki äŋ ilğar äsvapliri bilän mehanizmlirini җariy qiliş.

•      Muälliplik hoquqlar bilän patentlar mäsililirini rätläydiğan qanunni qaytidin qaraş. Һškümät 2014-jilniŋ ahiriğa qädär moşu kämgiçä berilgän barliq patentlar bilän tirkälgän muälliplik hoquqlarni ularniŋ kommertsiyalinişigä hämkarlişişini çoŋqur tählil qilişi lazim.

Һšrmätlik vätändaşlar!

Män yaşlirimizğa alahidä muraҗiät qilğum kelidu.

Bügün män elan qilğan Yeŋi säyasiy vä ihtisadiy yšniliş silärgä yahşi bilim berişni, yäni buniŋdinmu munasip keläçäkni tävsiyä qilişni kšzläydu.

Män silärgä — yeŋi qazaqstanliqlarniŋ yeŋi ävladiğa ümüt qilimän. Silär Yeŋi yšnilişniŋ qozğiğuçi küçigä aylinişiŋlar keräk.

Dšlät rähbiri süpitidä män härqaçan silärniŋ oquşuŋlar bilän šsüp-yetilişiŋlar üçün barliq şaraitni tuğduruşqa tiriştim. Duniyaviy däriҗidiki universitetni, intellektualliq mäktäplärni bärpa qildim, «Bolaşaq» programmisini täsis qildim.

Һazir dšlätlik yaşlar säyasitiniŋ yeŋi kontseptsiyasi täyyarlinivatidu. Silär üçn barliq şarait yaritilidu.

Mämlikät silärniŋ aldiŋlarda yeŋi mümkinçiliklärniŋ eçilişi üçün hämmä närsini qilivatidu. Ular — silärniŋ ata-anaŋlar hätta oylapmu kšrmigän mümkinçiliklär.

Yadiŋlarda bolsunki: silärniŋ utuğuŋlar — ata-anaŋlarniŋ utuği, qerindaşliriŋlar bilän uruq-tuqqanliriŋlarniŋ utuği, ailäŋlarniŋ utuği, barliq vätändaşliriŋlarniŋ utuği, bizniŋ Vätinimizniŋ utuği.

 

5. DÖLÄTÇİLİKNİ TEHİMU KÜÇÄYTİŞ VÄ QAZAQSTANLİQ DEMOKRATİYaNİ TÄRÄQQİY ÄTKÜZÜŞ

 

Bizniŋ mähsitimiz — dšlätlik başquruşniŋ yeŋi şäklini qeliplaşturuş. U җämiyätkä hizmät qiliş bilän dšlätçilikni mustähkämläşniŋ yeŋi väzipilirigä muvapiq boluşi şärt.

Birinçi. Bizgä Dšlätlik planlaş vä tähmin qiliş sistemisini tehimu mukämmälläştürüş lazim.

Qoyilidiğan mähsät — planlar bilän programmilarni täyyarlaşta dšlätlik organlarniŋ җavapkärligini küçäytiş. Moşuniŋğa munasivätlik Һškümätkä beridiğan tapşurmam:

•      Meniŋ nazaritimdiki Qazaqstanniŋ 2050-jilğa qädär bolğan Täräqqiyat strategiyasini hesapqa alğan halda, işta vä šmürdä elimiz rähbärlikkä alidiğan strategiyalik hšҗҗätlärni qayta qarap çiqiş.

•      Elimizda Dšlätlik auditni җariy qiliş kontseptsiyasini işläp çiqiş, kelär jili Parlamentqa tegişlik qanun layihisini täklip qiliş. Bizgä dšlätlik auditniŋ äŋ ilğar duniyaviy täҗribisi asasida kompleksliq sistema quruş haҗät.

•      İhtisadiy strategiyalirimizniŋ ämälgä eşişi üçün mämlikät bohranliq ähvallarni aldin-ala eniqlap, ularğa qarşi çarä qollinişi lazim. Buniŋ üçün bizgä bohranğa qarşi härikät qilişniŋ kšp basquçluq sistemisini quruş haҗät.

Bizdä ehtimal bohranliq ähvallarğa qarşi turidiğan standartliq iş-härikätlär jiğindisi boluşi keräk. Buniŋ, bolupmu, regionlar üçün ähmiyiti zor. Bu sistemini täyyarlaş җäriyanida män eytqan barliq hovup-hätärlärni äskä eliş haҗät.

İkkinçi. Biz başquruşni märkäzsizländürüşni savatliq jürgüzüşimiz keräk

Märkäzsizländürüş ideyasiniŋ mänasi — qarar qobul qiliş üçün hoquqlar bilän haҗätlik resurslarni märkäzdin regionluq hakimiyät organliriğa beriş.

Biz 2013-jili җavapkärlik bilän vakalätliklärni märkäz vä regionlar arisida bšlüş boyiçä eniq çarilärni kšrüşimiz haҗät.

Җay-җaylardiki yärlik hakimiyät organliriniŋ vakalätlikliri mäbläğ vä kadr resursliri bilän mustähkämlinidiğan bolidu.

Җämiyät vä grajdanlar dšlätlik qararlar qobul qiliş җäriyani bilän ularniŋ ämälgä aşuruluşiğa uttur qatnaşturuluşi haҗät. Yärlik başquruş organliri arqiliq ahaliğa yärlik ähmiyiti bar mäsililärni šzliri vä җavapkärçilikni his qilğan halda häl qilişqa eniq mümkinçilik beriş keräk.

Män Yärlik başquruşni täräqqiy ätküzüş kontseptsiyasini bäkittim. U yeziliq, seloluq däriҗidä başquruş süpitini aşuruşqa mümkinçilik beridu vä grajdanlarniŋ yärlik ähmiyiti bar mäsililärgä qatnişişini käŋäytidu.

Biz seloluq hakimiyätlärgä qoşumçä vakalätliklär berimiz vä ularniŋ yezidiki ähvalğa täsirini küçäytimiz.

Biraq, şuniŋ bilän billä, bizgä җämiyätlik nazarätni, grajdanlarniŋ җay-җaylardiki yärlik ähvalğa bolğan täsirini küçäytiş keräk. Şuŋlaşqa män mäslihätlär arqiliq yeza hakimliriniŋ saylinişini kirgüzüş toğriliq qarar qobul qildim. Saylamni biz 2013-jilniŋ šzidila başlaymiz.

Barliği 2533 hakim, җümlidin seloluq okruglarniŋ, kentlarniŋ vä nahiyälik ähmiyiti bar 50 şähärniŋ hakimi saylinidiğan bolidu.

Bu barliq däriҗidiki hakimlarniŋ umumiy saniniŋ 91,7 payizi.

Moşundaq qilip, biz grajdanlar bilän uttur işläydiğan vä mäsilini yärlik däriҗidä häl qilidiğan barliq hakimlarni sayliniş usuli bilän täminläydiğan bolimiz.

Grajdanlarniŋ җay-җaylardiki muhim mäsililärni häl qilişqa, yärlik hakimiyät organliriniŋ işini nazarät qilişqa paal arilişidiğan vaqit käldi.

Һškümätkä meniŋ Mämuriyitim bilän birlişip, haҗätlik qanuniy aktlarni täyyarlaşni çapsanlitişni, ändi Parlamentqa ularniŋ ävzällik tärtivi boyiçä qobul qilişni täminläşni tapşurimän.

Biz pütkül duniya bilän billä täräqqiy ätkän yol bilän meŋişqa vä җämiyätniŋ tehimu demokratiyalinişigä nişan qilişimiz şärt.

Parlamentniŋ vakalätliklirini küçäytiş boyiçä säyasitimizni davamlaşturuş lazim.

Şuniŋ bilän billä, märkäzsizländürüşkä päqät yärlik däriҗidä mälum bir vakalätliklärni berişkä bolidiğan yeŋi hakimiyät organlirini quruş җäriyani süpitidä qaraşniŋ haҗiti yoq.

Märkäzsizländürüş — äŋ aldi bilän, dšlätlik başquruş sistemisiniŋ süpätlik šzgirişi, mäsililärni yärlik däriҗidä häl qiliş sistemisini šzgärtiş.

Bu yärdä märkäzsizländürüş juquridin tšvängä qarap, başquruş hakimiyitiniŋ aҗizlişişiğa, iҗraiy tärtip-intizamniŋ tšvänlişişigä elip kälmäsligi keräk. Uniŋğa yol qoyuşqa bolmaydu. Җay-җaylarda yärlik hakimlar, Һškümät buni alahidä nazarätkä elişi şärt.

Üçinçi. Aldimizda, män bügün elan qilğan qaidilärgä muvapiq, häliqqä vä dšlätkä hizmät qilişni hämmidin juquri qoyidiğan käspiy dšlätlik apparat quruş väzipisi turidu.

Biz dšlätlik hizmätniŋ kadrlar tärkivini tallaş vä käspiy täyyarliqniŋ mukämmälläşkän usullirini kirgüzüş arqiliq süpätlik yahşilişimiz keräk.

Rähbiriy qararlar mämlikät däriҗisidä tšvändikidäk täläplärgä muvapiq boluşi şärt:

•      Päqät qisqa qärällikla ämäs, uzaq qärällik nätiҗilärnimu hesapqa eliş.

•      Rähbiriy qararniŋ mul'tiplikativliq täsirini hesapqa eliş.

•      Adil riqabätçilik vä tiҗarätçilikniŋ ärkinligi toğriliq qaidilär bilän täminläş.

•      Dšlät hizmätçiliriniŋ lavazimliq väzipiliridä ikki türlük çüşänçini boldurmasliq. Ularniŋ hizmitiniŋ qanunniy räviştä eniq reglamentlinişi.

Yeŋi täläplärni inavätkä alğan halda, biz mämuriyät islahitiniŋ ikkinçi basquçini başlavättuq.

Äŋ aldi bilän, dšlätlik apparat islahat qilinidiğan bolidu. Män dšlätlik hizmätniŋ yeŋi sistemisi toğriliq Qanunni imzalidim. U korruptsiyagä qarşi çarilärni küçäytişni, dšlät hizmätçilirini tallaşniŋ oçuqliğini aşuruşni, meritokratiya qaidilirini kirgüzüşni, yäni yahşi kadrlarni räğbätländürüşni täminläydu.

Biz Kadr säyasiti boyiçä milliy komissiya qurimiz. Dšlätlik säyasätniŋ eniq yšnilişlirini ämälgä aşuruşqa җavapkär käspiy rähbärlärniŋ tamamän yeŋi sinipi — «A» korpusi qurulidu.«A» korpusiğa birinçi novättä җavapkär katiplar bilän vilayät hakimliriniŋ apparat rähbärliri, komitet räisliri, şähärlär bilän nahiyälär hakimliri kiridu. Prezident Mämuriyitigä «A» korpusiğa ümütkarlarğa qoyulidiğan täläplär toğriliq Nizamnamä layihisini täyyarlaşni tapşurimän.

Buniŋdin keyin dšlät hizmätçisi lavazimliq basquç bilän novätlişip, hakimiyät ierarhiyasiniŋ bir basquçidin keyinkisigä šziniŋ maharitini mukämmälläştürüp vä käspiy däriҗisini aşurup kštirilidiğan bolidu. Bälgülängän kšrsätküçlärni aşurup orunliğanlar bilän šziniŋ nätiҗidarliğini kšrsätkänlärgä vä juquri nätiҗilärgä qol yätküzgänlärgila yenikçilik bolidu.

Dšlätlik hizmät işliri boyiçä agentliqqa 2013-jilniŋ ahiriğa qädär dšlät hizmätçiliriniŋ lavazimliq šsüşigä moşundaq tamamän yeŋi mehanizmni kirgüzüşni tapşurimän.

Alahidä diqqätni dšlätlik hizmät kšrsitişniŋ süpitini aşuruşqa bšlüş haҗät. Väzipä — dšlätlik apparatniŋ häliq bilän šz ara munasivätliridä birtäräplimilik kšzqaraşlardin neri bolup, grajdanlarğa dšlätlik hizmätlärni nätiҗidarliq vä çapsan kšrsitişkä kšçüş.

Һazir Parlamentqa «Dšlätlik hizmät toğriliq» qanun layihisi kirgüzüldi. Uni 2013-jilniŋ birinçi çariginiŋ ahiriğa qädär qobul qiliş keräk.

Biz dšlätlik organlarni ularğa has ämäs funktsiyalärni orunlaştin boşitip, dšlätlik institutlarniŋ ärkinligini süpätlik türdä käŋäytişimiz lazim. Һškümät uniŋ orunlinişini 2014-jildin başlap yärlik byudjetni qeliplaşturuşniŋ yeŋi mehanizmini kirgüzüş bilän uyğunlaşturuşi keräk.

 Tšrtinçi. Dšlätlik apparat biznes-hämdostluq bilän yeŋi šz ara iş-härikät sistemisini quruşi keräk

Biz biznesqa arilaşmasliğimiz vä «hämmini qolidin yetiläp jürmäsligimiz» keräk. Biz biznesqa ätiki küngä bolğan işänçä bilän qarişimiz keräk, tiҗarätçilär šzliriniŋ küçigä işinişi vä dšlät ularni aldimaydiğanliğini, qoğdaydiğanliğini bilişi şärt. Ulardin päqät adil ämgäkla täläp qilinidu.

Buniŋ üçün biz, birinçidin, şähsiy hoquqiniŋ mustähkämligini ämäliyatta täminläşkä kapalät berişimiz şärt däp bilimiz. İkkinçidin, şärtnamiliq väzipilirini qoğdaşqa kapalät beriş keräk.

Dšlätniŋ väzipisi — grajdanlarğa ularniŋ işçanliq aktivliğini ämälgä aşuruşiğa toluq mümkinçilik yaritiş. Ändi bu deginimiz — vätänlik biznes üçün infraqurulum täşkil qilişniŋ ğemini qiliş.

(1) Moşu mähsättä yeŋi 2013-jilniŋ içidila milliy hoquq sistemisini yeŋilaşniŋ novättiki dävrini başlaş keräk.

Qanun päqät milliy mänpiyätlärni himayä qilipla qalmay, sür°ätlik täräqqiy etivatqan häliqara hoquq muhiti bilän uyğunlişişi şärt. Һškümätkä ayrim hoquqluq barliq baziliq sahalarda bizniŋ hoquq sistemimizniŋ riqabätçiligini aşuruş boyiçä sistemiliq çarilärni qobul qilişni tapşurimän.

(2) Һškümätkä 2013-jili Prezident Mämuriyiti bilän birlişip ämälgä aşuruş boyiçä mundaq tapşurma berimän:

•      Җinaiy vä Җinaiy iş jürgüzüş qanunlirini islahat qilişni başlaş keräk. İhtisadiy qanun buzğuçiliğini җinaiysizlanduruşqa ähmiyät beriş keräk.

•      Parlamentqa 4 yeŋi kodeksni: Җinaiy iş jürgüzüş, Җinaiy,

Җinaiy-iҗraiy Mämuriy hoquq-buzuş toğriliq kodeksni täyyarlap, kirgüzüş keräk.

Bu muhim qanun aktliriniŋ qobul qilinişi җinaiy sot işini jürgüzüşni vä äŋ aldi bilän, җinayätkä qarşi mämlikätniŋ küräş säyasitini kontseptsiyalik turğudin yeŋilaydu, bizniŋ hoquqlirimizni hazirqi hovup-hätärlärgä šz däriҗisidä härikät qilidiğandäk däriҗigä kštiridu.

Bäşinçi. Dšlät tärtipsizlikkä tamamän tšzmäydiğan printsipni tutuşi şärt.

Täräqqiy ätkän җämiyät barliq yärdä tärtip bilän intizam ornitiştin, taza pod°ezdin, avat hoylidin, taza koçidin vä oçuq-çiray adämlärdin başlinidu.

Biz äŋ uşşaq hoquq buzuş, buzğunçiliq bilän, mädäniyätsizlik bilän muamiligä kälmişimiz keräk, çünki moşuniŋ šzi җämiyätniŋ teçliğini buzidu, hayatniŋ süpitigä täsir qilidu.

Tärtipsizlik bilän šz ihtiyariğa berilişni seziş uniŋdinmu eğir җinayätlärgä yol açidu.

Uşşaq hoquq buzğuçiliqqa tšzmäslik ähvali — җämiyätlik tärtipni mustähkämläşkä, җinayät bilän küräşkä dävät qilidiğan ähmiyätlik qädäm.

Biz hoquq nigilizmini yeŋip, җämiyätni җämiyätlik tärtipni qoğdaş işiğa җälip qilişimiz keräk.

Biz härqandaq iҗtimaiy kelişmäslikni işqa orunlişiş mäsilisi bilän bağlaşturup qarişimiz keräk. Biz җämiyätlik orunlardiki buzaqiliq härikät üçün ayrim iş qäğizidä vä rezyumeda şärtlik türdä kšrsitilidiğan işqa qobul qiliş, hizmät pälämpiyi boyiçä kštiriş päytidä äskä elinidiğan yeŋi qaidini kirgüzüşimiz keräk.

Bularniŋ hämmisi җämiyätlik hayatniŋ normisi boluşi şärt.

Altinçi. Mämlikät bilän җämiyät korruptsiyagä qarşi kürişidiğan bir küç boluşi şärt.

Korruptsiya — adättiki qanun buzuş ämäs. U mämlikätniŋ nätiҗidarliğiğa bolğan işäşni suslaşturidu vä milliy behätärlikkä tuğulidiğan uttur hätär bolup hesaplinidu.

Bizniŋ tüp-asasiy mähsitimiz — korruptsiyani tamamän yoq qiliş üçün korruptsiyagä qarşi qanunlarni mukämmälläştürüş arqiliq korruptsiya bilän küräşni qät°iy küçäytişimiz keräk.

Yättinçi. Biz hoquq qoğdaş organliri bilän mähsus hizmätlärniŋ islahitini davamlaşturuşimiz keräk. Uniŋsiz biz tärtipsizlikkä tamamän kšnmäydiğan muhitni qeliplaşturuş vä korruptsiyani tüp-asasidin yoq qiliş boyiçä väzipilärni ämälgä aşuralmaymiz.

(1) Ahirqi üç jilda hoquq qoğdaş organliri bilän mähsus hizmätlärdä birqatar ähmiyätlik islahatlar ämälgä aşurulidu. Bu — dšlätçilikni mustähkämläşniŋ ähmiyätlik qädimi. Ularniŋ işiniŋ hoquqluq täminati yahşilandi. Väzipiliri eniq bälgüländi. Hizmätniŋ kšçärmisi yoq qilindi. Җinayätkä munasivätlik säyasät zaman täläplirigä maslaşturuldi.

Barliq hoquq qurulmiliriniŋ hizmätçiliri tügäl attestatsiyadin štküzüldi. 100 miŋdin oşuq adämdin 12,5 miŋ adäm attestatsiyadin štälmidi vä organlardin boşitildi.

(2) Biz bu işni yänimu davamlaşturimiz.

•      Meniŋ Mämuriyitim bilän Behätärlik Keŋişigä vä Һškümätkä birlişip atquruş üçün tapşurma berimän:

•      Һoquq qoğdaş organliri hizmätçilirini ahçiliq täminläş vä pensiya puli bilän ğämsizländürüş däriҗisini aşuruş boyiçä iş-härikät planini täyyarlişi keräk.

Moşu 2013-jildin başlap mähsus unvanlar üçün tšlinidiğan qoşumçä häq miqdarini härbiy unvanlar boyiçä tšlinidiğan maaş däriҗisigiçä kštirişni tapşurimän.

•      Һoquq qoğdaş organliriniŋ Kadr säyasiti kontseptsiyasini täyyarlaş keräk.

•      Aliy attestatsiyaläş komissiyasi dairisidä hoquq qoğdaş organliridiki kadr säyasiti boyiçä turaqliq işläydiğan qurulum quruş keräk.

•      Һoquq qoğdaş vä mähsus organlar rähbärliriniŋ Prezidentliq rezervini täşkil qiliş keräk.

(3) Meniŋ Mämuriyitimgä, Behätärlik Keŋişigä Һškümät bilän birlişip, idarilär ara işçi topini quruşni vä 2013-jilniŋ ikkinçi çariginiŋ ahiriğa qädär Һoquq qoğdaş sistemisini tehimu yeŋilaş programmisiniŋ layihisini täyyarlaşni tapşurimän.

(4) Һoquq säyasitiniŋ ähmiyätlik mäsilisi grajdanlarniŋ Konstitutsiya kapalät beridiğan sot himayisi hoquqini ämälgä aşuruş bolup tepilidu.

Buniŋ üçün sotniŋ räisligini ämälgä aşuruş җäriyanini yenikläştürüş, uni artuq byurokratiyalik räsmiyätlärdin boşitiş keräk. Yeŋi ähbaratliq tehnologiyalärni aktiv kirgüzgän ähvalda buni ämälgä aşuruş qiyin ämäs.

Şuniŋ bilän billä, bir mäzgildä sotlarniŋ işini yeniklitiş mähsitidä davalarni sotlardin sirt rätläş institutlirini täräqqiy ätküzüşni davamlaşturğan toğra. Bäzi mäsililär boyiçä davalarni yeşiş sotlardin sirt tärtip bilän jürgüzülidiğandäk mehanizmlarni qaraşturuş haҗät.

Sot hakimiyitiniŋ abroyi orunlanmiğan sot hškümliriniŋ täsiridin çüşidu. Moşuniŋğa munasivätlik mundaq ähvalni tüp-asasidin šzgärtiş boyiçä çarilär qobul qilinişi şärt.

(5) Minnätlik türdä çegara hizmitiniŋ kšlämlik islahitini jürgüzüş lazim. Väzipä — uniŋ nätiҗidarliğini tüp-asasidin aşuruş, maddiy-tehnikiliq bazisini yeŋilaş.

Buniŋ üçün Behätärlik Keŋişigä meniŋ Mämuriyitim vä Һškümät bilän birlişip, Çegara hizmitini täräqqiy ätküzüşniŋ vä dšlätlik çegarini ottura qärällik dävirdä mustähkämläşniŋ mähsus kompleksliq planini täyyarlaşni tapşurimän.

 

6. İZÇİL VÄ ALDİN-ALA BÄLGÜLÄNGÄN TAŞQİ SÄYaSÄT — MİLLİY MÄNPİYÄTLÄRNİ İLGİRİLİTİŞ VÄ REGİONLUQ ҺÄM ALÄMŞUMUL BEHÄTÄRLİKNİ MUSTÄҺKÄMLÄŞ

 

Qazaqstan mustäqillik jillirida häliqara җäriyanlarniŋ täŋhoquqluq qatnaşquçisi bolup şäkilländi vä biz qolayliq taşqi ähval quruşqa qol yätküzduq.

Bizniŋ ävzälliklirimiz šzgärmäydu — hoşnilirimiz — Rossiya bilän, Hitay bilän, Märkiziy Aziya älliri bilän, şundaqla AQŞ bilän, Evroittipaq bilän, Aziya älliri bilän hämkarliqta täräqqiy etiş mäsilisi bolup tepilidu.

Biz Bajhana ittipaqini vä Birpütün ihtisadiy käŋlikni mustähkämläydiğan bolimiz.

Bizniŋ pat-yeqindiki mähsitimiz — Evraziyalik ihtisadiy ittipaq quruş. Moşuniŋğa munasivätlik biz mäsililärniŋ konsensus arqiliq häl qilinidiğanliğini eniq mälum qilimiz. Säyasiy mustäqillikkä qisim kšrsitilmäydu.

Taşqi säyasitimizni täŋläştürüş duniyaviy işlarda kšrnäklik rol' atquridiğan vä Qazaqstan üçün ämäliy mänpiyät päyda qilidiğan barliq mämlikätlär bilän dostluq vä aldin-ala bälgülängän munasivätlärni täräqqiy ätküzüş degänni bildüridu.

Şundimu häliqara ähval vä geosäyasiy muhit sür°ätlik šzgärmäktä vä härqaçanla yahşi täräpkä qarap šzgärmäydu. Şimaliy Afrika vä Yeqin Şäriqtin Şimaliy-Şärqiy Aziyagiçä turaqsizliqniŋ orun elişi davam qilmaqta. Küçlärniŋ ara salmiği duniyaviy däriҗidä, şuniŋ bilän billä, Yär şariniŋ ayrim regionlirida tilğa alarliq šzgirişlär yüz bärmäktä. Şuniŋğa muvapiq BMT, EBҺT, NATO, ŞҺT, AÖİÇK vä başqa regionluq behätärlik mehanizmliriniŋ roli aşmaqta. Märkiziy Aziyadä milliy behätärlikkä bolğan yeŋi hätärlär päyda boldi.

Mundaq ähvalda Qazaqstanniŋ taşqi säyasiti içki säyasiti ohşaş yeŋilinişi şärt.

Taşqi säyasätni yeŋilaşniŋ ävzälliqliri:

•      Regionluq vä milliy behätärlikni härtäräplimä mustähkämläş;

•      İhtisadiy vä soda diplomatiyasini paal täräqqiy ätküzüş;

•      Mädäniy-gumanitarliq, ilim-bilim vä başqa sahadaş sahalardiki häliqara hämkarliqni aşuruş;

•      Grajdanlirimizni hoquq җähättin himayä qilişni, ularniŋ çät ällärgä ayrim, ailäviy, işçanliq mänpiyätlirini himayä qilişni küçäytiş.

Birinçidin, milliy mänpiyätlärni taşqi säyasättä alğa sürüş alahidä pragmatikiliq printsiplarğa asaslanğan.

Bizniŋ väzipilirimiz: taşqi säyasätni alämşumullaşturuş, milliy ihtisadiy vä soda mänpiyätlirini ilgirilitiş üçün ihtisadiy vä soda diplomatiyasini täräqqiy ätküzüş.

İkkinçidin, biz keläçäktä regionluq behätärlik üçün šz җavapkärçiligimizni sezişkä vä Märkiziy Aziyadiki turaqliqni qolğa kältürüşkä šz hässimizni qoşuşimiz şärt.

Bizniŋ väzipimiz — regiondiki maҗralarniŋ aldini elişqa yardämlişiş.

•      Märkiziy Aziyani turaqlanduruşniŋ ilğar usuli — içki regionluq birikiş. Näq moşu yol bilän biz bizniŋ regiondiki ähvalni turaqlaşturup, muhim iҗtimaiy-ihtisadiy problemilarni häl qilip, su-energetikiliq vä başqimu qarimu-qarşiliqlarniŋ tüginini yeşäläymiz.

•      Bizniŋ avazimiz barliq duniyağa aŋlinip turuşi şärt. Şuŋlaşqa män Astana İhtisadiy forumida šzimiz G-Global däp atiğan täşäbbusniŋ yeŋi şäklini täklip qildim.

Duniyada heç bir äl baştin käçürüvatqan dävirniŋ heyim-hätärliri yalğuz qarşi turalmaydu. Meniŋ täşäbbusumniŋ mänasi — alämdä adil vä behätär intizam ornitiş üçün hämminiŋ küçini birläştürüş.

Üçinçidin, bizniŋ elimiz häliqara progressiv täşäbbuslarniŋ hämmisini yänimu qollap-quvätläp, alämşumul behätärlikkä šziniŋ salmaqliq ülüşini qoşuverişi keräk.

•      Qazaqstan barliq mänpiyätdar şerikliri häm bizniŋ hoşnilirimiz bilän birläşkän halda Avğanstan mäsilisini ildamiraq säyasiy rätläşkä vä äsligä kältürüşkä qol yätküzidiğan bolidu.

•      Qazaqstan İҺTniŋ aktiv qatnaşquçisi süpitidä Yeqin Şäriqni rätläş җäriyaniniŋ teçliq sür°itigä sämimiy mänpiyätdarliq bildüridu. Äräp-islam duniyasidiki häliqniŋ tävrinişidin boşiğan küç-quvät bärpakarliq eqimğa nişan qilinip, regionniŋ iҗtimaiy-ihtisadiy problemilirini yeşişkä hizmät qildi.

•      Biz ilğar sür°ät bilän Aziya-Tiniq muhit regioniniŋ mämlikätliri bilän ihtisadiy turğudin yeqinlişişimiz şärt. U bizgä päqät ihtisadiy dividend beripla qoymay, taşqi säyasitimizniŋ täŋpuŋluğinimu küçäytidu.

Tšrtinçidin, Qazaqstan šziniŋ mudapiä qabiliyiti bilän härbiy doktrinisini mustähkämlişi, härhil mudapiälik mehanizmlarğa qatnişişi şärt.

•      Biz milliy mudapiä modelini täyyarliğan halda, här hil mämlikätlär bilän vä täşkilatlar bilän hämkarlişişimiz şärt.

•      Qazaqstan barliq ittipaqdaşliri bilän uttur vä ildam härikät qilidiğan Kollektivliq küçlärniŋ qudriti bilän härbiy qabiliyitini aşuruşqa yardämlişidiğan bolidu.

 

7. YEҢİ QAZAQSTANLİQ VÄTÄNPÄRVÄRLİK — BİZNİҢ KšPMİLLÄTLİK VÄ KÖPKONFESSİYaLİK ҖÄMİYİTİMİZ UTUĞİNİҢ ASASİ

 

Bizniŋ bu yšniliştiki baş mähsitimiz — addiy vä çüşinişlik: biz җämiyätlik razimänlikni saqlişimiz vä mustähkämlişimiz lazim. Bu — bizniŋ dšlät süpitidä, җämiyät süpitidä, millät süpitidä hayat käçürüşimizniŋ šzgärmäs şärti.

Qazaqstan vätänpärvärliginiŋ asasi — barliq grajdanlarniŋ täŋhoquqluği vä ularniŋ Vätän aldidiki umumiy җavapkärligi.

Biyil London Olimpiadisida bizniŋ sportçilirimiz 205 milliy tallanma komanda arisida 12-orunni egilidi.

Bizniŋ komanda kšpmillätlik Qazaqstanniŋ, nurğunliğan etnoslarniŋ mustähkäm vä inaq bir ailiniŋ äzaliridäk musabiqilarğa qatnaşti.

Olimpiadidiki utuq täntänisi hälqimizni tehimu birläştürüp, vätänpärvärlikniŋ uluq qudritini namayiş qildi. Ammiviy sport vä juquri utuqlarğa yätküzidiğan sport kompleksi sistemiliq yandişişni täläp qilidu. Päqät sağlam millätla riqabätkä qabiliyätlik bolmaq.

Һškümätkä duniyaviy ilğar täҗribini hesapqa alğan halda ammiviy sport vä juquri utuqlarğa yätküzidiğan sportni täräqqiy ätküzüş programmisini täyyarlaşni tapşurimän.

 

Birinçi. Yeŋi qazaqstanliq vätänpärvärlik.

Keläçäkkä degän işänçä bolmisa, birpütün dšlät quruşqa bolmaydu. Dšlät bilän grajdanniŋ mähsätliri barliq yšnilişlär boyiçä muvapiq kelişi hayatiy ähmiyätliktur. Dšlätniŋ baş väzipisi mana moşu.

Grajdanlar dšlätkä keläçäk bar bolsa, täräqqiyatqa, şähsiy vä käspiy turğudin šsüşkä mümkinçiliklär yaritilğan täğdirdila işänçä bildüridu.

Dšlät vä häliq buni çoŋqur his qilğan halda birlişip ämgäk qilişi şärt.

Özimizdä vä balilirimizda yeŋi qazaqstanliq vätänpärvärlikni tärbiyilişimiz keräk. Bu, äŋ aldi bilän, älgä vä uniŋ mänpiyätlirigä degän pähirliniş tuyğusini ulğaytidu.

Biraq bügün qeliplaşqan dšlätniŋ yeŋi täräqqiyati dävridä bu çüşänçiniŋ šzi yätkülüksiz. Biz bu mäsiligä pragmatikiliq turğidin qarişimiz keräk.

Ägär dšlät här bir grajdanniŋ hayat süpitigä, behätärligigä, täŋ mümkinçiliklirigä vä keläçigigä kapalät qilidiğan bolsa, biz elimizni sšyimiz, uniŋ bilän pähirlinimiz.

Moşundaq yandişişqa vätänpärvärlikni vä uniŋğa tärbiyiläş mäsilisidä pragmatikiliq vä häqiqiy kšzqaraşni päyda qilidu.

2050-jilğa qädär biz Qazaqstanniŋ härqandaq grajdani ätiki küngä, keläçäkkä işänçä päyda qilğidäk säyasiy sistema quruşimiz keräk.

Bizniŋ balilirimiz bilän nävrilirimiz çät mämlikätkä qariğanda, Vätinidä hayat käçürgänni ävzäl kšridiğan, šz yeridä šzini yahşi his qilidiğan boluşi şärt. Bizniŋ elimizniŋ här bir grajdani šzini šz yeriniŋ ğoҗayini süpitidä sezinişi şärt.

İkkinçi. Barliq etnoslar grajdanliri hoquqliriniŋ täŋligi.

Biz — hämmimiz täŋhoquqluq, täŋ mümkinçiliklärgä egä qazaqstanliqlar.

Yeŋi qazaqstanliq vätänpärvärlik barliq җämiyätni barliq etnoslarni biriktürüşi şärt.

Biz — kšpmillätlik җämiyät. Şundaqla millätlär ara munasivätlär mäsilisidä heçqandaq äksi standartlar bolmasliği şärt.

Dšlättä hämmä täŋ boluşi şärt. Etnosluq yaki başqa bälgülirigä qarap, yahşi yaki yaman degän çüşänçiniŋ bolmasliği şärt.

Bu mäsilä män üçün deklarativliq ämäs. Ägär birigä etnosluq bälgüsigä qarap qisim kšrsitilsä, u vaqitta barliq qazaqstanliqlarğa qisim kšrsitildi däp hesaplaş keräk.

Һeçqandaq etnosqa heçqandaq artuqçiliq berälmäydu vä berilmäsligi keräk, hämmisiniŋ hoquqliri bilän väzipiliri birdäk.

Biz täŋ mümkinçiliklär җämiyitini, hämmisi qanun aldida ohşaş täŋlik beridiğan җämiyätni quruvatimiz.

Biz oquşqa çüşüş, işqa kiriş vä hizmät babida šsüşni etnosluq bälgügä qarap häl qilinidu degän çüşänçini oyimizdin tamamän çiqirivetişimiz şärt.

Män Һškümät bilän hakimlarniŋ ämgäk säyasitidä tärtip ornitişni täläp qilimän. İşqa, bolupmu yärlik hakimiyät organliriğa etnosluq alahidilikliridin qät°iy näzär äŋ yahşi hizmätçilär elinişi keräk. Ölçäm päqät birla — nahayiti juquri etika vä käspiylik. Barliq däriҗidiki ministrliklär bilän hakimiyätlärdä kadr tallaş mäsilisidä bayqilidiğan birtäräplimilik kšzqaraşqa çäk qoyuş keräk.

Bizniŋ җämiyitimizdä «ortaq» yaki «natonuş», «bizniŋ» yaki «bizniŋ ämäs» degän çüşänçiniŋ bolmasliği şärt. Biz elimizniŋ heç bir grajdanini sirtta qalduralmaymiz. Һär bir qazaqstanliq hakimiyätniŋ qollaydiğanliğini vä tiräk ekänligini sezinişi şärt.

Millätlärniŋ etnos ara razimänlikkä pana qeqişqa tirişidiğanlarniŋ barliği qanun aldida җavap berişi şärt.

Bu yärdä alahidä җavapkärlik bizgä, qazaqlarğa jüklinidu.

Qazaqstan — bizniŋ hasiyätlik makanimiz.

Kälgüsi ävlat moşundaq hasiyätlik šlkidä hayat käçürüp, quçaq yayidiğan bolidu.

Qazaq yerigä täğdirniŋ yazmişi bilän här hil millät väkilliri kšçüp käldi.

Biz ularğa quçiğimizni eçip, qazaq mehmandostluq bilän qarşi alduq.

Ular bizniŋ elimizda šsüp-yetilip, qerindaşlirimizğa aylandi.

Һazir biz kšpmillätlik süpiti bar, birpütün älmiz.

Alämşumullaşturuş dävri — kšpmillätlik mämlikätlär dävri.

Bu — duniyaviy җäriyan.

Elimizniŋ täräqqiyatiğa barliq millät vä elät väkilliri billä ülüş qoşti.

Şundaq ekän, mustäqil qazaq eliniŋ grajdanlirini alilap qaraşqa, qerindaşliğini buzuşqa heç kimniŋ hoquqi yoq.

Barliq millät väkilliri bilän til tepişip, dostluq, teçliq vä razimänliktä hayat käçürüş — barliq qazaqniŋ baş printsipi boluşi şärt.

Öz hälqini sšyidiğan adäm, šz yerigä yahşiliq tiligän adäm šzgä häliqlärni ränҗitmäydu, šz millitini heç kimgä qarşi qoymaydu.

Biz mämlikät egisi süpitidä šzimizni munasip tutuşni bilsäk, šzgilär aldida inavätlik bolimiz.

Til toğriliq җavapkärligi juquri säyasät bizniŋ җämiyitimizni tehimu җipsilaşturidiğan baş amil boluşi şärt.

Biz keläçäktimu dšlät tilini täräqqiy ätküzüş boyiçä kompleksliq çarilärni ämälgä aşuruşni muvappäqiyätlik davamlaşturidiğan bolimiz.

Һärqandaq til šzgä til bilän munasivätkä çüşkän täğdirdila šsüp, qanat yayidiğanliğini härqaçan ästä saqliğan toğra.

Һazirqi zamandiki ilmiy terminologiyaniŋ asasini latin tilidin kirgän sšzlär täşkil qilsa, ähbaratliq tehnologiya täräqqiy ätkän hazirqi dävirdä här küni degidäk ingliz tili duniya häliqliriniŋ tilliriğa yeŋi sšzlär vä uqumlar arqiliq kirmäktä. Bu җäriyandin bizmu sirt qalmasliğimiz keräk.

Qazaq tiliniŋ moşu zamanniŋ tälivigä muvapiq, bay terminologiyalik fondini täşkil qilğandin keyin uni rät-reti bilän, novät-noviti bilän җämiyät hayatiniŋ hämmä sahasiğa qät°iy kirgüzüşimiz keräk.

Dšlät tili bilän billä Qazaqstanda yaşaydiğan barliq millätlär bilän elätlärniŋ tilini, mädäniyitini vä urpi-aditini täräqqiy ätküzüşkä toluq şarait yaritişni keläçäktimu davamlaşturidiğan bolimiz.

Üçinçi. Qazaq tili vä üç tilniŋ birligi.

Җavapkärlik til säyasiti qazaq millitini birläştüridiğan muhim amillarniŋ biri bolup hesaplinidu.

(1) Qazaq tili — bizniŋ rohiy asasimiz.

Bizniŋ mähsitimiz — uni barliq sahada aktiv paydilanğan halda täräqqiy ätküzüş. Biz ävlatlirimizğa bovilirimizniŋ täҗribisidin štüp, bizniŋ hazirqi tilimizni mirasqa qalduruşimiz keräk. Bu — šzini qädirläydiğan här bir adäm šz aldiğa häl qilişi şärt väzipä.

Dšlät šz täripidin dšlät tiliniŋ pozitsiyasini mustähkämläş üçün nurğun iş qilivatidu. Qazaq tilini käŋiräk qolliniş boyiçä kompleksliq çarilärni ämälgä aşuruşni davamlaşturuş keräk.

Biz 2025-jildin başlap elipbämizni latin häripigä, latin elipbäsigä kšçirişkä kirişişimiz keräk. Bu — millät bolup häl qilişimiz lazim bolğan printsipliq mäsilä. Bir dävirlärdä biz mundaq qädämgä barğanmiz.

Balilirimizniŋ keläçigi üçün moşundaq qarar qobul qilişimiz keräk vä bu duniya bilän birlişişimizgä, balilirimizniŋ ingliz tili bilän İnternet tilini mukämmäl egilişigä, äŋ muhimi — qazaq tilini yeŋilaşqa şarait tuğduridu.

·      Biz qazaq tilini yeŋilişimiz keräk. Tilni zamanğa munasip uyğunlaşturup, terminologiya mäsilisidin konsensus izdäş keräk. Şuniŋ bilän billä toluq qeliplaşqan häliqara vä çät tildin kirgän sšzlärni qazaq tiliğa tärҗimä qiliş mäsilisini birätola yeşiş haҗät. Bu mäsilä ärbaplarniŋ arisidila häl qilmasliği keräk. Buni Һškümät rätligini toğra.

Pütkül duniyada birdäk qobul qilinğan terminlar bar. Ular härqandaq tilni beyitidu. Biz hayatni šzimiz muräkkäpläştürimiz, çüşänmäslikkä selinip, äqil-oyni qalaymiqançiliqqa salimiz, kona sšzlärniŋ çirmiğidin çiqmaymiz. Mundaq misallar az ämäs.

Män hazirqi tilda yezilğan, kam degändä, yüzligän kitaplarniŋ tizimini qurup, qazaq tiliğa hazirqidäk tärҗimä qilişni täklip qilimän. Bälkim, yaşlar arisida konkurs elan qiliş keräk bolar: šzlirigä neminiŋ qiziq vä paydiliq ekänligini ularmu eytsun.

***

Qazaq tilini täräqqiy ätküzüş säyasiti uniŋdin jirkinişkä, hätta qazaqlar šzlirini neriraq tutuşqa täsir qilmasliği keräk. Äksiçä, til Qazaqstan hälqini biriktürgüçi vasitä boluşi şärt. Buniŋ üçün til säyasitini savatliq vä qazaqstanliqlar sšzlişidiğan başqa bir tilğa qisim kšrsätmäydiğan halda jürgüzüş keräk.

Silär bizniŋ 2025-jilğa qädär qazaqstanliqlarniŋ 95 payiziniŋ qazaq tilini bilişi şärt ekänligi toğriliq säyasitini bilisilär.

Buniŋ üçün hazir barliq şarait yaritilğan.

Һazirniŋ šzidä elimizdiki oquğuçilarniŋ 60 payizdin oşuği dšlät tilida oquydu. Dšlät tili barliq mäktäplärdä oqutulidu. Bu, ägär bala biyil mäktäpkä barsa, ändi on-on ikki jildin keyin ammiviy qazaqçä bilidiğan qazaqstanliqlarniŋ yeŋi ävladi qeliplişidu degän sšz. 

Qazaqstanniŋ keläçigi — qazaq tilida.

Qazaq tili 2025-jilğa qädär hayatniŋ barliq sahasida üstünlükkä egä bolup, härqandaq muhitta kündiliktiki munasivät tiliğa aylinidu.

Şundaq qilip, mustäqilligimiz barliq millätni birläştüridiğan äŋ baş qädriyitimiz — ana tilimizniŋ qädrini aşurmaqta.

Mustäqilligini alğan şaraitta elimizdiki qazaqniŋ sani 6,8 million yaki 41 payiz bolsa, hazir 11 millionğa yetip, 65 payizdin aşti.

Qazaqniŋ sani 4 millionğa aşti.

Ägär här bir qazaq ana tilida sšzläşkä intilsa, tilimiz nävaqtin beri Konstitutsiyadiki märtivisigä layiq ornini egiligän bolar edi.

Qazaq tili toğriliq eytqanda, işni aldi bilän šzimizdin başlişimiz keräkligini untumasliğimiz lazim.

Milliy mänpiyätkä hizmät qiliş üçün här kim šzgini ämäs, aldi bilän šzini qamçilişi şärt.

Yänä täkrarlap eytay: qazaq qazaq bilän qazaqçä sšzläşsun.

Şu vaqittila qazaq tili barliq qazaqstanliqlarniŋ ammiviy qolliniş tiliğa aylinidu.

Tilğa bolğan kšz qaraş, häqiqitini eytqanda, älgä bolğan kšzqaraş ekänligi talaşsiz.

Şuŋlaşqa uniŋğa bepärva qarimayluq.Qazaq tili ammiviy qolliniş tilğa aylinip, häqiqiy mänasidiki dšlät tili märtivisigä kštirilgändä, biz elimizni QAZAQ DÖLİTİ däp ataydiğan bolimiz.

(2) Һazir biz balilirimiz qazaq tili bilän qatar rusingliz tillirinimu aktiv üginiş üçün şarait yaritişqa çarilärni kšrüvatimiz.

Üç tilliq dšlät däriҗisidä räğbätländürülüşi keräk.

Rus tiliğa vä kirillitsiğa biz qazaq tiliğa qandaq ğämhorluq bilän qarisaq, şundaq ğämhorluq bilän qarişimiz keräk. Rus tilini biliş bizniŋ millitimizniŋ tarihiy artuqçiliği ekänligi hämmigä bälgülük.

Däl moşu rus tili arqiliq qazaqstanliqlar bir näççä äsir davamida qoşumçä bilim elip, äl içidimu, çät yärlärdimu šz duniya tonuşi bilän arilişidiğan muhitini käŋäytip kelivatqanliğini yoqqa çiqarmasliğimiz keräk.

Biz ingliz tilini üginiştä җür°ätligiräk boluşimiz keräk. Һazirqi duniyaniŋ moşu «lingva frankasini» üginiş bizniŋ elimizniŋ här bir grajdaniğa hayattiki çäksiz yeŋi mümkinçiliklärni açidu.

Tšrtinçi. Mädäniyät, än°änä vä alahidilik.

Än°änä bilän mädäniyät — millätniŋ genetikiliq kodi.

Padişaliqniŋ, inqilapniŋ vä totalitarizmniŋ barliq jüki bilän qiyinçiliqliriğa qarimastin, bizniŋ elimizniŋ territoriyasidä turidiğan qazaqlar vä başqimu häliqlärniŋ väkilliri šzliriniŋ mädäniy alahidiliklirini saqlap qaldi.

Mustäqillik jillirida, alämşumullaşturuş bilän vesternlinişqa qarimastin, bizniŋ mädäniy hulimiz mustähkäm boldi.

Qazaqstan — birpütün mämlikät. Bizniŋ җämiyättä härhil mädäniyätlär bir-biri bilän juğirilip kätkän vä bir-birini toluqturup turidu, häm beyitidu.

Biz šzimizniŋ hilmu-hil vä uluğvar milliy mädäniyitimiz bilän än°änilirimizni himayä qilişimiz keräk, mädäniy qädriyitimizni misqallap bolsimu jiğişturuşimiz keräk.

Birligi bar äl ozuydu, birligi yoq äl tozuydu.

Şuŋlaşqa qazaqniŋ birligi — dšlätçiligimizniŋ, äŋ muhim mäsilisi.

Äl birligi — äŋ esil hislät.

Birlik, ittipaqliq, sävirlik bilän parasätlik, äŋ aldi bilän, šzimizgä — qazaqlarğa keräk.

Qazaqni heçqaçan sirttin düşmän alğan ämäs.

Qazaq aҗizlisa, eğiz birliginiŋ yoqluğidin aҗizlaşqan, küçäysä, birlik bilän küçäygän.

Öyniŋ bärikiti tamdiki yoçuqtin ämäs, tänniŋ issiği bilän, ailidiki hšrmät bilän, inaqliq bilän kiridu.

Dšlätmu däl şundaq.

 Qazaqstanniŋ dšlätçiligi aşqan, ärligi taşqan, quvätlik älgä aylinişiğa bizdin — qazaqlardin oşuq mänpiyätdar kim bar?!

Qazaqniŋ içki tutaşliğini buzğusi kelidiğan ruvazliq, mähällivazliq ohşaş sšz bilän äl birligini buzğusi kelidiğan küçlärniŋ päyda boluşi Prezident süpitidä meni täşvişländürmäy qoymaydu.

Ru bilän qäbiligä bšlünüş — milliy birtutaşliqtin ayrilişniŋ nahayiti hovupluq türi.

Qazaq şejiresiniŋ asasiy mänasini untumasliğimiz keräk, mäzmut däräqniŋ putaqliri ohşaş barliq rularniŋ tegi-täktini izdisäk, barliği birla uluq tomurğa — qazaq degän millätkä berip tirilidu.

Һärqandaq şejireni elip qarisiŋiz, u qazaqniŋ birligini, tutaşliğini ispatlaydu.

Şejire  — qazaqni bšlidiğan ämäs, äksiçä, biriktüridiğan çüşänçä.

Barçä insaniyät Adäm atidin taralğinidäk, barliq qazaqniŋ şejiresi Atam qazaqtin başlanğanliğini här bir qazaq jüriginiŋ tšridä saqlişi şärt.

Päqät birlişişi, barliq häliqniŋ küç-quvitini biriktürüş arqiliqla ilgiriläläymiz.

Birligi bärikätlik, tirikçiligi märikilik, ittipaqi yaraşqan älniŋ risqisi bilän utuği mol bolmaq.

Bäşinçi. Milliy ziyalilarniŋ roli

Biz dšlätçiligimizniŋ rohiy mäsililiri ihtisadiy, maddiy mäsililärdin heçqandaq kam bahalanmaydiğan täräqqiyat dävrigä kelip oltirimiz.

Rohiy täräqqiyatta härqaçan ziyalilar asasiy rol'ni atquridu.

2050-jili Qazaqstan progressiv ideallar җämiyiti bolmaq.

Bizniŋ җämiyitimizniŋ hazirqi kšzqaraşliriniŋ asasini däl moşu ziyalilar selişi keräk.

(1) Ziyalilar qeliplaşqan mämlikät şaraitida yeŋi umummilliy qädriyätlärni yasaşta aldinqi qatarliq küç boluşi keräk. Ular zamanğa muvapiq vä keläçäkkä intilidiğan boluşi şärt.

Biz yaşlirimiz nişan elip, boy kšrsitişi şärt šz zamanimizniŋ yeŋi qährimanlirini namayiş qilişimiz vä yaritişimiz keräk.

(2) Ziyalilar Qazaqstan — 2050 Yeŋi säyasiy yšnilişi asasida elimiz keläçiginiŋ mental'liq, duniyatonuşluq ülgisini layihiläştä asasiy rol'ni qolğa alalaydu vä elişi şärt.

(3) Biz millätniŋ tarihiy aŋ-säviyäsini qeliplaşturuş işini davamlaşturuşimiz keräk.

Pütkül qazaqstanliq birpütünlük bizniŋ hälqimizniŋ tarihiy aŋ-säviyäsiniŋ tomuriğa aylinişi keräk.

Bügün härqandaq etnosqa täälluq yaki dinğa etiqat qilidiğan qazaqstanliq — šz eliniŋ täŋhoquqluq grajdani.

Qazaq hälqi vä dšlät tili täräqqiyati üstidiki qazaqstanliq grajdanliq tutaşliqniŋ biriktürgüçi uyutqusi bolup qalidu.

Biz: «Män — qazaqstanliqmän, šz elimda meniŋ üçün barliq işik oçuq!» däp eytalaydiğan adalätlik җämiyät quruvatimiz.

Bügün bizniŋ grajdanlar üçün barliq işik, barliq mümkinçilik, barliq yol oçuq.

Biz nurğun vä hämmimiz — bir Äl, bir häliq.

Öz eliğa paydisini täkküzüş, šz Vätininiŋ täğdirigä җavapkär boluş — här bir җavapkär säyasätçi üçün, här bir qazaqstanliq üçün päriz vä abroy.

Biz birlik bilän dostluq qädriyätlirini җämiyätniŋ asasiğa, qazaqstanliq alahidä tolerantliqniŋ asasiğa aylandurduq.

Biz moşu qädriyätlärni qazaqstanliqlarniŋ här bir keläçäk ävladiğa äzizläp tävsiyä qilişimiz keräk.

Altinçi. HHİ äsirdiki Qazaqstandiki din

Bügünki taŋda hälqimiz üçün än°äniviy bolmiğan diniy vä sahta diniy eqimlar mäsilisi käskin turuvatidu.

Yaşlarniŋ bir qismi hayatqa yat bolğan moşu kšzqaraşni qarğularçä qobul qilmaqta, çünki җämiyitimizniŋ mälum qisminiŋ yat sahta diniy täsirgä bolğan immuniteti aҗiz. Bizniŋ Konstitutsiya dinğa etiqat qiliş ärkinligini kapalätländüridu, bu — fakt. Biraq, mälumki, çäksiz ärkinlik bolmaydu, bu — qalaymiqançiliq. Һämmä närsä Konstitutsiya vä qanunlar dairisidä boluşi keräk.

Һämmisiniŋ tallaveliş hoquqi bar. Diniy ävzälliklärni tallavelişqa nahayiti җavapkärlik bilän yandişiş keräk, çünki adämniŋ turmuş tärizi, kšp ähvallarda pütkül hayati, äynä şuniŋğa bağliq.

Һazir, ähbarat eqimi nurğun boluvatqan İnternet vä juquri tehnologiyalär äsiridä adämniŋ içidä «fil'tr» boluşi keräk.

İçki «fil'tr» anilirimizniŋ, hädä-siŋillirimizniŋ, qizlirimizniŋ başqa häliqlärniŋ kiyimlirini kiyişi, yağliqlarğa orinivelişi bizgä keräkmu? Biz bilän bir dästihan ätrapida tamaq yemişi şärtmu? Avtomobil'larni haydimasliği keräkmu? degän soallarni qoyuşi keräk. Moşuniŋ hämmisi — başqa häliqlärniŋ qeliplaşqan än°äniliri, biraq bizniŋ dalamizda mundaq räsim-qaidä heçqaçan bolmiğan. Klassikini oqup, fil'mlarni kšrüp beqiŋlar.

Hanim-qizlirimizda milliy ğurur, än°äniviy kiyim kiyiş uslubi bar, biraq ular biz, är kişilär, kšp ähvallarda süyistimal qilidiğan kämtarliq bilän yoşurulğan.

Biz musulman ekänligimizdin pähirlinimiz. Bu bizniŋ än°änilirimiz. Biraq biz zayirliq җämiyätniŋ än°änilirigä egä ekänligimizni, Qazaqstanniŋ zayirliq dšlät ekänligini untumasliq lazim.

Biz mämlikätniŋ än°änilirigä vä mädäniy normiliriğa muvapiq kelidiğan diniy aŋ-sezimni şäkilländürüşimiz şärt. Biz šzimizni tutuşniŋ äŋ yahşi ülgilirini elişimiz keräk. Män elan qilivatqan Strategiya hälqimizni ottura äsirdä ämäs, bälki HHİ äsirdä yaşaşqa täyyarlaydu.

***

Dšlät vä grajdanlar radikalizm, ekstremizm häm terrorizmniŋ barliq şäkillirigä vä kšrünüşlirigä qarşi turuşta birpütün front boluşi keräk.

Diniy ekstremizm atalmiş hovup alahidä täşviş päyda qilivatidu. Diniy rähbärlärmu umumiy täşviş bilän ortaqlişidu.

Bizgä Yaratquçiğa bolğan sämimiy etiqatniŋ täҗavuzluq vä väyrançiliq elip kelidiğan fanatizm bilän almaşturuluşiğa yol qoyuşqa bolmaydu.

Kor fanatizm bizniŋ teçliqpärvär hälqimizniŋ psihologiyasigä vä mentalitetiğa tamamän yat. U Qazaqstan dindarliri etiqat qilivatqan hänäfi mäzhibigä qarşi.

Ekstremizm vä terrorizm Qazaqstanda ideyaviy ämäs, bälki җinaiy asasqa egä. Sahta diniy quruq sšzniŋ käynidä җämiyät asaslirini buzuvatqan җinaiy paaliyät yoşurunup turidu.

Bu mämlikitimizdiki teçliq vä turaqliqqa bolğan huҗum. Bu dšlätçiligimizniŋ vä grajdanliq yetilgänligimizniŋ puhtiliğini sinaş.

Biz diniy radikalizm vä ekstremizm kšrünüşlirini yoqitiş mähsitidä qanunlirimizni mukämmälläştürüşimiz keräk. Biz şundaqla terrorizmğa qarşi qanunlirimizni mukämmälläştürüşimiz lazim. Dšlät, ekstremizm vä radikalizm qaysi täräptin kelip çiqmisun, ularniŋ aldini eliş keräk.

Biz iҗtimaiy, milliy vä diniy käskinlik häm toqunuşlarni yeŋişniŋ yeŋi puhta mehanizmlirini şäkilländürüşimiz lazim. Än°äniviy ämäs sektilarniŋ vä şübhilik sahta diniy eqimlar paaliyitiniŋ aldini qattiq eliş zšrür.

Biz җämiyättä, bolupmu yaşlar arisida diniy ekstremizmniŋ aldini elişni küçäytişimiz keräk.

Şundaqla Duniyaviy vä än°äniviy dinlar rähbärliriniŋ qurultayliri berivatqan ävzälliklärdin paydiliniş zšrür. Moşu dialog mäydani asasida biz diniy asastiki toqunuşlarni häl qiliş üçün yeŋi platformini vuҗutqa kältürüşimiz keräk.

Biz regiondiki, Çoŋ Yeqin Şäriq dairisidä, hätta alämşumul däriҗidä diniy vä milliy toqunuşlarni birtäräp qiliş üçün qaynaq nuqtilarda vasitiçi boluşqa täyyar turuşimiz keräk.

Dšlitimizniŋ zayirliq harakteri — bu Qazaqstanniŋ utuqluq täräqqiyatiniŋ muhim şärti.

Buni hazirqi vä kälgüsidiki Qazaqstan säyasätçiliri, barliq qazaqstanliqlar eniq çüşinişi keräk.

Һškümätkä meniŋ Mämuriyitim bilän birliktä diniy ekstremizm vä terrorizmğa qarşi kürişiş boyiçä dšlät programmisini işläp çiqişni tapşurimän.

Şuniŋ bilän bir vaqitta millätni agahlandurğum kelidu. Ekstremizmğa qarşi kürişiş, äytävir, gunakarni izdäp tepişqa vä dinğa qarşi kürişişkä aylanmasliği keräk.

Din mäsilisidä oylaşturulğan yandişiş vä nahayiti ehtiyatçanliq zšrür. Dšlät diniy җamaälärniŋ içki işliriğa arilaşmasliği lazim. Biz viҗdan ärkinligi printsipliriğa, tšzümlük vä diniy çidamliq än°änilirigä hšrmät bilän ämäl qilişimiz şärt.

Һšrmätlik qazaqstanliqlar!

Meniŋ vätändaşlirim!

Bügün män šz Mäktübimdä silärniŋ här biriŋlarğa muraҗiät qilivatimän.

Mämlikät aldida miqiyasliq väzipilär turuvatidu. Män utuq qazinidiğanliğimizğa işinimän.

Män keläçäkniŋ Qazaqstanini qandaq täsävvur qilimän?

Män 2050-jilqi qazaqstanliqlarniŋ — bu bilimlik, üç tilda sšzläydiğan ärkin adämlärniŋ җämiyiti bolidiğanliğiğa kamil işinimän.

Ular — duniya grajdanliri. Ular säyahätkä çiqidu. Ular yeŋi bilimlärgä oçuq. Ular ämgäksšygüç. Ular — šz mämlikitiniŋ vätänpärväri.

Män 2050-jilqi Qazaqstanniŋ Umumğa Ortaq Ämgäk Җämiyiti bolidiğanliğiğa işinimän. Bu hämmä närsä adäm üçün ämälgä aşurulidiğan küçlük ihtisatqa egä dšlät. Äŋ yahşi bilim beriş, äŋ yahşi salamätlikni saqlaş bar dšlät. Teçliq vä hatirҗämlik hšküm süridiğan dšlät. Grajdanlar ärkin vä täŋ hoquqluq, hakimiyät adalät bolidiğan dšlät. U yärdä qanun üstün bolidu.

Män toğra yol bilän ketip barğanliğimizğa vä heç kim bizni toğra yoldin adaşturalmaydiğanliğiğa işinimän.

Ägär biz küçlük bolsaq, biz bilän hesaplişidu.

Ägär biz mšҗüzigä ümüt qilsaq yaki başqilarğa tayansaq, qolğa kältürülgändin ayrilip qalimiz.

Şuŋlaşqimu bügün biz birdin-bir toğra yolni tallavelişimiz keräk.

***

«Qazaqstan — 2050» yeŋi Strategiyalik yolni ämälgä aşuruş üçün alahidä җavapkärlik hämmidin aval qazaqlarniŋ zimmisigä çüşidu.

Biz mädäniy kodimizni: tilimizni, mänäviyatimizni, än°änilirimizni, qädriyätlirimizni saqlap qalğan şaraittila dävirniŋ sinaq-hovupliriğa munasip җavap beräläydiğanliğimizni untumasliğimiz keräk.

Bolupmu yaşlar üçün çüşinişlik tilda eytimän. Komp'yuter tehnikisi qaçan kardin çiqidu?

Programmiliq kod buzulğanda kardin çiqidu. Һayattimu şundaq. Ägär millät šziniŋ mädäniy kodini jütirip qoysa, u çağda millätniŋ šzimu väyran bolidu. Buniŋğa yol qoyuşqa bolmaydu!

Män bizniŋ munasip tarihimizniŋ, şanliq äҗdatlirimiz hatirisiniŋ bizgä aldiki vaqitniŋ qiyinçiliqlirini yeŋişkä yardäm qilidiğanliğiğa işinimän. Tarih — guvaçi: muräkkäp vaqitlarda hälqimiz härqaçan birläşkän vä җapa-mäşäqätlirini šz ğalibiyitigä aylandurğan.

Altau ala bolsa, auızdağı ketedi.

Tšrteü tügel bolsa, tšbedegi keledi. 

Buniŋdin 300 jildäk ilgiri qazaqlar birläşkän Aŋıraqayda şundaq bolğan. Şu çağda šz ziminiğa bolğan sadiqliq vä sağlam pikir üstün boldi. Bizniŋ här birimizniŋ äҗdadi şu җasarätni ämälgä aşurğan.

Bizniŋ aldiki qiyinçiliqlardin qandaq çiqidiğanliğimizmu šzimizgä, šzimizniŋ birligigä bağliq. Bizniŋ äҗdatlirimiz «Otan ottan da ıstıq» («Vätänniŋ täpti ottinmu issiq») däp täsadipi eytmiğan.

Män çoŋ ävladimizğa muraҗiät qilimän. Silärniŋ danaliğiŋlar yaş ävlatqa toğra yol bilän meŋişqa, Vätänni sšyüşkä yardäm qilişi keräk.

Män ottura ävlatqa muraҗiät qilimän. Bir mämlikätniŋ ğulişi vä mustäqil dšlätniŋ quruluşi silärniŋ vaqtiŋlarğa toğra käldi. Bu muräkkäp vä qiyin qararlar vaqti boldi. Silärniŋ täҗribäŋlar — bu bizniŋ hämmimizgä җapa-mäşäqätlärni yeŋişqa yardäm beridiğan bebaha bayliq.

Ahirida män yaşlirimizğa muraҗiät qilimän. Silär — bizniŋ keläçäkkä bolğan barliq ümüt-işänçilirimizniŋ tiräk-tayançisi. Bügün biz ämälgä aşuruvatqan barliq işlar silär üçün ämälgä aşuruluvatidu. Silärniŋ kšpçiligiŋlarniŋ yeşi bizniŋ mustäqil Qazaqstanniŋ yeşi bilän baravär. Ändi 2050-jilğa qädär bolsa, silär moşu programmini orunlaşqa qatnaşqan aŋliq grajdanlardin bolisilär. Mämlikätniŋ buniŋdin keyinki yolini silär bälgülişiŋlar keräk.

Silär bizniŋ vaqtimizda bolmiğan mustäqillik şaraitida tärbiyiländiŋlar. Silärniŋ yeŋi mustäqil pikriŋlar — bu mämlikätni hazir jiraq vä qol yätmäydiğandäk bolup sezilivatqan yeŋi mähsätlärgä elip maŋidiğan amil.

Män barliq häliqni mäŋgü süpät-hislätlär — bizgä bärdaşliq berip, Vätinimizniŋ munasip keläçigini vuҗutqa kältürüşkä yardäm qilidiğan tirişçanliq, ämgäksšygüçlük vä mähsätçanliq bilän qurallinişqa çaqirimän.

Män silärgä işinimän, män yeŋi tarihiy imkaniyätni qolidin berip qoymaydiğanliğimizğa işinimän.

Astana, Aqorda, 2012-jil.

 

Bälüşüş

Javap qalduruŋ