Panfilov nahiyäsiniŋ hakimi Mahabbat BİGELDİEV: «Yeŋi jil yeŋiçä işläşkä ilhamlanduridu»

0
712 ret oqıldı

Yeqinda muhbirimiz Panfilov nahiyäsiniŋ hakimi Mahabbat Bigeldiev bilän uçrişip, štkän jili täväniŋ iҗtimaiy-ihtisadiy hayatida roy bärgän šzgiriş-yeŋiliqlar, Yeŋi jilda kšzdä tutuluvatqan mähsät-reҗilär vä başqimu mäsililär häqqidä sšhbätläşkän edi. Tšvändä şuni oqurmänlär diqqitigä havalä qilivatimiz.

— Mahabbat Säduaqas oğli, Yeŋi jilni däsläpki qetim Yarkänt yeridä qarşi elivatisiz. Käypiyatiŋiz qandaq?

— Käypiyatim intayin yahşi. Yättisuniŋ märvayiti bolup sanilidiğan Ösäk vadisiniŋ istiqbali buniŋdinmu zor ekänligi, hälqiniŋ kšpmillätlik boluşiğa qarimastin, iҗil-inaq, ämgäkçanliği meniŋda çoŋqur qanaätliniş tuyğulirini oyğitip, Yeŋi jilda yeŋiçä, tehimu juquri täläpçanliq vä җavapkärlik bilän işläşkä ilhamlandurmaqta.

— Siz nahiyä hakimi bolup tayinlanğiçä Almuta vilayiti hakiminiŋ orunbasari lavazimida hizmät qilğan ekänsiz. Bu hizmät pälämpiyidin tšvänläp kätkänlikni bildürmämdu vä buniŋğa škünmämsiz?

— Yaq, äsla undaq ämäs. Moşundaq çoŋ bir nahiyäni başquruş üçün meniŋ namzitim muvapiq däp tepilip, juquri işänçä kšrsitilgän ekän, män uni ämäliy işim bilän aqlap, hšddisidin çiqişim keräk. Meniŋ çüşinişimçä, adämniŋ qädir-qimmiti lavazimi bilän ämäs, җämiyättiki bir kişilik borçini qandaq ada qilivatqanliği bilän šlçinişi lazim.

— Ändi sšhbitimizniŋ asasiy mavzusiğa kšçsäk. Ötkän jili җumhuriyitimizdä yüz bärgän iҗtimaiy-ihtisadiy vä säyasiy vaqiälärgä kšz jügärtidiğan bolsaq, Dšlät Rähbiri — Millät Lideri N.Ä. Nazarbaevniŋ häliqqä yolliğan än°äniviy Mäktübiniŋ alahidä ähmiyätkä egä ekänligidä şäk yoq.

— Älvättä, şundaq. Äslidä, Prezidentimizniŋ här bir Mäktübi elimizniŋ täräqqiyatida tarihiy basquç bolup qelivatqanliği ämäliyatimizdin yahşi mälum. Ändi bu qetimqi Mäktüp mähsät-mahiyiti җähitidin bir qatar šzgiçiliklär häm ävzälliklär bilän päriqlinidu. Eytayluq, elimiz täräqqiyatiniŋ «Qazaqstan — 2050» Strategiyasiniŋ ilgiri sürülgänligi bu uzaqni kšzläşni bilgänlikniŋ vä şuniŋğa muvapiq jürgüzülüvatqan päm-parasätlik säyasätniŋ ipadisi. Moşu vaqit içidä Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ duniyadiki äŋ täräqqiy ätkän ottuz mämlikätniŋ qataridin orun elişini qolğa kältürüş bu ämäliy realliqtin kelip çiqqan ideya.

1997-jili «Qazaqstan — 2030» Strategiyasi kün tärtivigä qoyulğan edi. U asasiy җähättin qärälidin burun, yäni on bäş jil içidä ämälgä aşuruldi. Äşu jilliri qol yätmäslik bolup tuyulğan mähsät-nişanlarğa yetip, biz bügünki kündä aldinqi qatarliq ällik mämlikätniŋ sepidin orun alduq. Novättiki Mäktüptä atap kšrsitilgän väzipilär bilän tapşurmilar šziniŋ hayatiyliği arqiliq qazaqstanliqlarniŋ arzu-armanliriğa uyğun vä şuniŋ üçünmu qizğin qollap-quvätläşkä egä bolmaqta. Yeqinda bolup štkän nahiyä aktiviniŋ jiğinidimu buniŋğa yänä bir qetim eniq kšz yätküzduq. Umumän, Mäktüpniŋ muhim tarihiy hšҗҗät süpitidä buniŋdin keyinki iş-paaliyitimizniŋ asasi bolup qalidiğanliği guman tuğdurmaydu.

— Siz bilän bolğan uçrişişimiz bir jilniŋ yäkünlinip, ikkinçi jilniŋ başlinişiğa toğra kelivatidu. Mundaq päyttä štkänni oy ägligidin štküzüp, taraziğa seliş vä keläçäktiki mähsät-reҗilärni aydiŋlaşturuş täbiiy ähval…

— Gärçä, män nahiyä tizginini štkän jili iyun' eyiniŋ ahiriliridin tartip qolğa alğan bolsammu, 2012-jilniŋ muvappäqiyätlik yäkünlängänligini pähirliniş bilän täkitlimäkçimän. Nahiyä ihtisadiniŋ asasini täşkil qilidiğan yeza egiligi mähsätçanliq bilän täräqqiy ätti. Sanaät, kiçik vä ottura tiҗarät, quruluş, avtotransport vä kommunikatsiya, iş bilän täminläş boyiçä qolğa kältürülgän kšrsätküçlärmu qanaätlinärlik däriҗidä boldi. Bilim beriş vä salamätlikni saqlaş mähkimiliriniŋ här җähättin täminlinişidä sezilärlik yüz bärdi. Bu şähsän meniŋ ämgigimniŋ nätiҗisi deyiştin jiraqmän. Bu nahiyä hälqiniŋ ästaidilliq bilän qilğan ämgiginiŋ mevisi. Şuniŋ bilän bir qatarda adalätlik turğusidin eytiş keräkki, buniŋda meniŋdin ilgiri yättä jildin oşuq vaqit davamida nahiyäni başqurğan salahiyätlik rähbär, yeza egiligi işläpçiqirişiniŋ çoŋqur bilimdani Ermek Äbilmäjin oğli Kelemseitniŋmu hässisi az ämäs.

Nätiҗidä štkän jilniŋ toqquz eyidiki iҗtimaiy-ihtisadiy täräqqiyat kšrsätküçliri boyiçä biz birinçi orunni egiliduq.

— Jil yäkünigä ait juqurida eytilğanlarni räqämlär tili bilän izahlap bärsiŋiz?

— Märhämät. Mäsilän, yeza egiligi sahasini alayli. Ötkän jili umumiy terilğu mäydani 43 miŋ gektarni täşkil qildi. Uniŋ 24414 gektariğa kšmüqonaq šstürülüp, 2011-jiliğa nisbätän bu bahaliq ziraätniŋ mäydani 108,5 payizdin aşti. Barliği bolup 135650 tonna aşliq yetiştürüldi. Şundaq qilip, här bir gektardin 55 tsentnerdin oşuq hosul elindi. Bu ilgärki jili bilän selişturğanda 109,1 payiz demäktur. Başqa danliq ziraätlärdinmu aldinqi jiliğa qariğanda helä kšp miqdarda hosul yetiştürüldi. Biraq buğday bilän mayliq ziraätlär mäydaniniŋ qisqirap kätkänligini tän elişimiz keräk. Yaŋiyu, kšktat, qoğun-tavuz bilän alma-šrük, üzüm yetiştürüştä qolğa kältürülgän kšrsätküçlärniŋ qanaätlinärlik däriҗidä bolğanliğini atap štkän orunluq. Sšz ara şunimu eytip štüş keräkki, štkän jili kšmüqonaq šstürgüçi dehan egilikliri üçün amätlik jil boldi. Çünki ular ilgärkidäk heridar izdäp avarä bolmidi. Äksiçä, heridar ularniŋ aldiğa käldi. Һosulni hamanlardin ämäs, bevasitä etizliqlardin setivalğanliği kšmüqonaq baziriniŋ qançilik däriҗidä iştik bolğanliğini kšrsitidu.

Çarviçiliq sahasi häqqidä sšz qilğanda, mal saniniŋ jildin-jilğa šsüvatqanliğini atap štüş keräk. Bügünki kündä dehan egilikliridä 74116 baş qara mal, 368820 qoy bilän šşkä beqilivatidu. Yänä räqämlär tili bilän eytsaq, bu 2011-jiliğa nisbätän tegişligigiçä 102,7 vä 101,4 payiz demäktur. İlqa bilän quş sanimu kšpiyivatidu. Mal saniniŋ šsümi šz tšli bilän hesaviğa qolğa kältürülmäktä. Ötkän jili mozay, qoza vä qulun eliş kšrsätküçliri yahşilandi. Mal näslini asillanduruş mäsilisigimu alahidä ähmiyät berilivatidu. Moşu mähsättä hazirniŋ šzidä altä dehan egiligi näsillik mal beqiş bilän şuğullanmaqta. Umumän alğanda, 2012-jiliniŋ štkän on bir eyida 13333 tonna gšş, 39000 tonnidin oşuq süt, 801 tonna juŋ yetiştürülgänligi çarviçiliqniŋ intensiv täräqqiy etivatqanliğini dälilläydu. Nahiyä ihtisadida yeza egiligi asasliq orunni egiligänliktin, bu sahağa bir qädär toluğiraq tohtilişqa toğra käldi. Sanaät, quruluş, uniŋ içidä turuşluq šy quruluşi, avtotransport bilän kommunikatsiya, kiçik vä ottura tiҗarät sahalirida erişkän utuqlirimizmu yaman ämäs. İş bilän täminläş, bilim beriş, salamätlikni saqlaş boyiçä eniq mähsätlärni kšzligän halda birqatar çarä-tädbirlär bälgülinip, tädriҗiy räviştä ämälgä aşurulmaqta. İҗtimaiy-ihtisadiy täräqqiyatimiz toğrisida sšz qilğanda, eytmasqa bolmaydiğan gäp şuki, häliqara «Ğärbiy Evropa — Ğärbiy Hitay» gaz provodi bilän avtomagistral'niŋ vä «Jetigen — Qorğas» tšmür yoliniŋ nahiyä territoriyasi arqiliq štüvatqanliği hämmimizgä mälum. Buniŋ šzi täväniŋ rivaҗlinişiğa zor täsir kšrsitip, yeŋi buruluş hasil qilidiğanliğida şäk yoq. Һazirniŋ šzidila «Altınkšl» stantsiyasiniŋ işqa qoşuluşi nätiҗisidä ahaliniŋ ehtiyaҗiğa haҗätlik kšmür kältürülüşkä başlidi. Pänҗim yezisiğa tutaş degidäk barliq infraqurulumlarğa egä «Nurkänt» şähärçisi vuҗutqa käldi. Yeŋi iş orunliri eçilip, «İş bilän täminläş — 2020» dšlät programmisiniŋ oŋuşluq ämälgä aşuruluşiğa yeŋiçä sür°ät berilmäktä. Bir sšz bilän eytqanda, keläçäktä nahiyäniŋ qiyapitidä käskin šzgirişlärniŋ roy berişi kütülüvatidu.

— Moşu eytilğanlarğa qarap, iş-oqitimiz kšŋüldikidäk ketip baridu däp hulasä çiqirişimizğa boledikändä?

— Şundaq deyişkimu bolidu. Amma štkän jilqi muvappäqiyätlirimiz biyilqi jil üçün šlçäm bolup qalmasliği keräk. Çünki biz duniyaviy ihtisadiy bohran şaraitida yaşavatimiz. Şuŋlaşqimu bügün qol yätküzgän utuqlirimiz bilän çäklinip qalmastin, ätiki kündä buniŋdinmu juquri pällilärgä intilişimiz keräk. Moşu nuqtäiy näzärdin elip qariğanda, keçiktürmästin häl qilinişqa tegişlik bolğan bir qatar mäsililär kütüp turuptu. Mäsilän, yeza egiligi işläpçiqirişiniŋ nätiҗidarliğini aşuruş üçün yeza egiligi tehnikiliriniŋ parkini toluqturuş, malniŋ sanini kšpäytiş bilän bir qatarda, näsillik malniŋ ülüş salmiğini aşuruş, investitsiya җälip qiliş qatarliq mäsililärgä kšŋül bšlüşimiz keräk.

— Mahabbat Säduaqas oğli, sšhbät qinini šzgärtip, şähsiy hayatiŋizdin gäp başlisaq?

— 1961-jili vilayitimizdiki Җambul nahiyäsigä qaraşliq Qaraqastek yezisida tuğulğanmän. Almuta memarçiliq-quruluş institutini tamamlidim. Ämgäk paaliyitim qatardiki işçi boluştin başlanğan. Räpiqäm — Ziynagül, mutähässisligi boyiçä buhgalter. Üç qizimiz bilän štkän jili duniyağa kälgän qoş gezäk oğullirimiz bar.

— «Uyğur avazi» gezitiniŋ oqurmänlirini nahiyä hakiminiŋ şähs süpitidiki päzilätlirimu qiziqtursa keräk?

— Çoŋ-kiçik rähbiriy hizmätlärdä jürüp, qeliplaşqan hayatiy printsipim şuki, pak vijdani bilän ästaidil ämgäk qilğan adämniŋ ämgigi här qaçan munasip bahalinişi keräk. İkkinçidin, hakimni häliq ämäs, häliqni hakim izdişini halaymän. Һär qandaq rähbärniŋ vuҗudida kämtarliq, kiçik peyilliq, käŋ qosaqliq qatarliq päzilätlärniŋ bolğini yahşi.

— Eytmaqçi, «Uyğur avazini oqup turamsiz?

— Kündilik iş-paaliyitim qärällik mätbuattiki yeŋiliqlar bilän tonuşup çiqiştin başlinidu. Başqa gezitlar bilän billä «Uyğur avazinimu» kšzdin käçürüp turimän. Pursättin paydilinip, uniŋda nahiyämiz hayatiğa munasivätlik materiallarniŋ üzülmäy berilivatqanliği üçün tähriratqa minnätdarliğimni bildürmäkçimän.

— Yeŋi, 2013-jilimu başlandi. Şu munasivät bilän iş-paaliyitiŋizgä yeŋi muvappäqiyätlär, şähsiy hayatiŋizğa kšŋül hatirҗämligi häm ailäviy bähit-saadätlär yar bolğay!

— Rähmät! Mänmu gezit oqurmänlirigä sämimiy tiläk-istäklirimni izhar qiliş bilän halaydiğanliğimni yoşurmaymän.

Sšhbätläşkän  Nurähmät ÄHMÄTOV.

Panfilov nahiyäsi.

 

 

Bälüşüş

Javap qalduruŋ