Täräqqiyat vä gülliniş strategiyasi

0
547 ret oqıldı

24-dekabr'da Aqordida dšlät kativi Muhtar Qul-Muhammedniŋ räisligidä Prezidentniŋ «Qazaqsan — 2050» Strategiyasi: qeliplaşqan dšlätniŋ yeŋi säyasiy yoli» Mäktübiniŋ ävzälliklirini çüşändürüş boyiçä җumhuriyätlik keŋäşmä bolup štti.

Keŋäşmä işiğa Prezident Mämuriyitiniŋ, Һškümätniŋ, Prem'er-Ministr İdarisiniŋ väkilliri, ministrliklär bilän idarilärniŋ mäs°ul katipliri, rähbärliriniŋ orunbasarliri, vilayätlär, Astana vä Almuta şähärliri hakimliriniŋ orunbasarliri bilän içki säyasät başqarmiliriniŋ başliqliri, milliy aliy oquş orunliriniŋ rektorliri, ammiviy ähbarat vasitiliriniŋ rähbärliri qatnaşti.

Muhtar Qul-Muhammedniŋ täkitlişiçä, ideologiyalik saha hadimliriniŋ väzipisi Mäktüp ävzälliklirini çüşändürüş arqiliq barliq qazaqstanliqlarni Dšlät rähbiri qoyğan aliy mähsätlärni qolğa kältürüşkä säpärvär qiliştin ibarät.

—   «Qazaqstan — 2050» — bu utuqluq ämälgä aşuruluşi җumhuriyätniŋ keläçäktiki orni vä roli bağliq bolğan strategiya. Bu mämlikätniŋ äŋ җiddiy içki šzgiriş vä yeŋilinişqa bolğan täyyarliği häm ihtidari. Buniŋdin keyin Qazaqstanniŋ täräqqiyati päqät bügünki duniyadikila ämäs, bälki «Yüz jilliq rubikoniğiçä» — 2050-jilğiçä bolğan riqabätçilikkä nişan qilinidu, — däp täkitlidi Prezident Mämuriyiti rähbiriniŋ orunbasari Bağlan Maylıbaev.

Umumän, keŋäşmidä käŋ dairilik mäsililär muhakimä qilinip, uniŋda sšzgä çiqqanlar Mäktüptä qoyulğan mähsätlär bilän väzipilärni qandaq qolğa kältürüş vä ämälgä aşuruşni eniq täsävvur qilivatqanliği bilän ortaqlaşti. Mäsilän, 2050-Strategiyasini yorutuş aspektliri, ähbarat-tärğibatliq toplarniŋ paaliyiti, internet-konferentsiyalirini štküzüş arqiliq işniŋ yeŋi şäkillirini җariy qiliş, bu җäriyanğa yaşlarni käŋ җälip qiliş mäsililiri muhakimä qilindi. Һškümätlik ämäs täşkilatlar bilänmu šz ara härikät qiliş çoŋ ihtidarğa egä. Kelär jili päqät yärlik däriҗidila dšlät iҗtimaiy buyrutmisi ikki milliard täŋgini täşkil qilidu.

Mämlikät aldiğa qoyulğan strategiyalik väzipilärni ämälgä aşuruş yolida alda turuvatqan işlarniŋ muhim aspektliri boyiçä bilim beriş vä pän, mädäniyät vä ähbarat, ihtisadiy täräqqiyat vä soda, salamätlikni saqlaş, ämgäk vä ahalini iҗtimaiy himayä qiliş ministrliri, şundaqla Prezident yenidiki Märkiziy kommunikatsiyalär hizmitiniŋ mudiri sšzgä çiqti.

Mäsilän, bilim vä pän ministri Baqıtjan Jumağulov balilar bağçisidin tartip universitetlarğiçä bolğan bilim beriş sistemisini yeŋilaş mäsililirigä diqqätni җälip qildi.

Prezidentniŋ tapşurmisi boyiçä mutähässislärni oqutuşniŋ dual'liq sistemisini aktiv җariy qiliş başlandi. Һazirniŋ šzidä yüzdin oşuq käspiy-tehnikiliq kolledj äynä şundaq sistemiğa kšçti. Regionlarni kvalifikatsiyalik kadrlar bilän täminläş mäsilisidä regional aliy oquş orunliriniŋ sahasini šzgärtiş başlandi. U yaki bu mutähässislikkä bolğan ehtiyaҗ puhta tählil qilinidu. İhtisaslaşturulğan oquş orunliriniŋ sistemisi äynä şuniŋ asasida qeliplişidu.

Ministrniŋ sšziçä, yeŋi väzipilärgä muvapiq bilim berişniŋ barliq däriҗiliriniŋ mäzmunini, metodikisi vä tehnologiyasini tüp-asasidin yeŋilaş keräk. Musapilik vä onlayn oquş sistemisini vuҗutqa kältürüş häm täräqqiy ätküzüş, dšlät tilini vä üç tilni aktiv rivaҗlanduruş mähsätliri qoyuldi. Yaşlar säyasitiniŋ yeŋi kontseptsiyasi toğriliqmu sšz boldi. Başqa dšlät organliri bilän birliktä yeŋi qazaqstanliq vätänpärvärlikni şäkilländürüş çarilirini işläp çiqiş vä ämälgä aşuruş keräk.

Җumhuriyitimizdä «EKSPO — 2017» häliqara kšrgäzmisiniŋ štküzülidiğanliğimu çoŋ ähmiyätkä egä. Bu «yeşil» ihtisat sahasida ilim-pänni җanlanduruşqa imkaniyät yaritidu.

Mädäniyät vä ähbarat ministri Darhan Mıŋbay Strategiyani çüşändürüş boyiçä ideologiyalik işni qandaq jürgüzüş keräkligi toğriliq asasliq väzipilärgä tohtaldi. Asasiy ävzälliklärni ammibaplaşturuş üçün grajdanliq җämiyät institutliriniŋ käŋ җälip qilinişi keräkligi alahidä täkitländi.

Bu yšniliştä Qazaqstan hälqi Assambleyasi bilän milliy vä häliqara layihilärni ämälgä aşuruş boyiçä hämkarliqni käŋäytiş kšzdä tutuluvatidu. QHAniŋ Parlementtiki deputatlar topi, İlmiy-ekspertliq keŋişi, Jurnalistlar klubi, Assambleya fondi, häliqara ekspertlar birläşmisi bilän şeriklik täräqqiy etidu.

Şuniŋ bilän birqatarda hškümätlik ämäs täşkilatlar bilän iҗtimaiy şeriklik imkaniyätliri käŋiyidu. Җämiyätlik nazarät sistemisini täräqqiy ätküzüş işi davamlaşturulidu.

—   Bu mähsättä ministrlik täripidin җämiyätlik monitoringni uyuşturuş vä pidaiylar institutini täräqqiy  ätküzüş üçün normativliq asas işläp çiqiş planlandi, — däp täkitlidi Darhan Mıŋbay.

Yänä bir muhim mäsilä — mäniviylikni vä än°änilärni ilgirilitiş. Mädäniyät sahasida hazir täräqqiy ätkän infrastruktura şäkilländi — bu 75 miŋ adäm işlävatqan 8 miŋ täşkilat. Mämlikätniŋ mädäniy ğäznisi yeŋi nadir ob°ektlar bilän turaqliq toluqturuluvatidu. Astanada opera vä balet teatri eçildi. U yärdä Prezident 2050-Strategiyasini elan qildi. Aldiki vaqitta Qazaqstanniŋ milliy mirasgahi eçilidu.

İnfrastruktura bilän birqatarda yeŋi mädäniy mähsulatni vuҗutqa kältürüş işi küçäytildi, teatrlar bilän kinematografiyaniŋ repertuar säyasiti qayta qaraldi.

Ammiviy ähbarat vasitiliriniŋ paaliyitigä kälsäk, «Qazaqstan — 2050» Strategiyasiniŋ Qazaqstan җämiyitidä vätänpärvärlikni şäkilländürüşkä, mädäniyätni täräqqiy ätküzüşkä vä til säyasitini ämälgä aşuruşqa beğişlanğan qaidilirini çüşändürüş yeqinqi vaqitqa bälgülängän ähbarat-çüşändürüş işida asasiy orunni egiläydu. Bu җähättin ähbarat mäydaniniŋ İnternet ohşaş  muhim segmentimu çättä qalmaydu.

İhtisadiy täräqqiyat vä soda ministri Erbol Dosaev šz sšzidä 2050-jilğiçä bolğan ihtisadiy täräqqiyatniŋ muhim aspektliriğa tohtaldi. Birinçi väzipä — dšlätniŋ makroihtisadiy säyasitini yeŋilaş. Birinçi novättä, byudjet vä seliq säyasitiniŋ yandişişliri җiddiy šzgiridu. Demäk, yeŋi Byudjet säyasitiniŋ kontseptsiyasi toğriliqmu sšz boldi, hazirniŋ šzidä uniŋ üstidin işläş başlandi. Keŋäşmidä täkitlinişiçä, 2010-jildin başlap moҗut dšlät vä sahaliq programmilarni toluq täkşürüştin štküzüş kšzdä tutulmaqta.

Seliq säyasiti šzgiridu. U ihtisatniŋ bolupmu ävzällik sektorlarda täräqqiy etişini räğbätländürüşniŋ asasiy vasitiliriniŋ biri bolidu. Moşu mähsättä moҗut boluvatqan barliq seliq imtiyazliri täkşürülidu. Seliq selişni islahat qiliş agrar-sanaät kompleksini täräqqiy ätküzüş räğbätliriniŋ birigä aylinidu. Bu bolsa Duniyaviy soda täşkilatiğa kiriş harpisida muhim ähmiyätkä egä.

Salamätlikni saqlaş ministri Salidat Qayirbekova, šz sšzidä meditsiniliq hizmät süpiti ohşaş muhim mäsiligä tohtaldi. Dora-därmäklär bilän täminläş mäsilisidä probleminiŋ yoq ekänligi täkitländi — kapalätländürülgän häqsiz meditsiniliq yardäm kšlämi üçün 100 milliard täŋgä kšzdä tutuluvatidu. İnfrastruktura vä җabduqlarğa bağliq ähvalmu yaman ämäs. Biraq kadrlar mäsilisigä kälgändä, ministr yardäm soridi.

—   Bügünki taŋda mämlikättä 5 miŋ vraç yetişmäydu, — däp täkitlidi Salidat Qayirbekova vä buniŋ infrastruktura küçlük bolğan häm mäbläğ bilän toluq täminlängän ähvaldimu meditsiniliq hizmät süpiti boyiçä väzipilärni orunlaşqa kaşila boluvatqanliğini atap kšrsätti.

Ministr şundaqla ilğar tehnologiyalärni җariy qiliş, transport meditsinisini täräqqiy ätküzüş mäsilisigimu tohtaldi. Җümlidin yeqinqi vaqitta äŋ zamaniviy җabduqlar bilän täminglängän 100 «Tez yardäm» maşinisini setiveliş keräk.

Ämgäk vä ahalini iҗtimaiy himayä qiliş ministri Serik Äbdenov «2050-Strategiyasi» dairisidä iҗtimaiy-ämgäk sahasini täräqqiy ätküzüşniŋ muhim printsipliriğa tohtaldi. İҗtimaiy kapalätlärni vä şähsiy җavapkärlikni qatar elip beriş äynä şundaq printsiplarniŋ biri bolup hesaplinidu.

Ministr şundaqla Sür°ätlik industrial-innovatsiyalik täräqqiyat dairisidä 2015-jilğiçä 400 miŋ iş ornini vuҗutqa kältürüşniŋ planlinivatqanliğini, ularniŋ yeriminiŋ turaqliq iş orunliridin bolidiğanliğini täkitlidi.

Atap kšrsitilgän printsiplarni ämälgä aşuruş üçün iş bilän täminläş säyasiti yeŋilinidu, insan resursiniŋ süpiti aşurulidu. 2020-jilğiçä milliy kvalifikatsiya sistemisini basquçluq işläp çiqiş planini täyyarlaş molҗalinivatidu. İҗtimaiy-ämgäk munasivätliriniŋ yeŋi ülgisini vuҗutqa kältürüş väzipisi qoyuldi. Bir sšz bilän eytqanda, iҗtimaiy himayidin iҗtimaiy täräqqiyatqa kšçüş planlanmaqta.

İşniŋ başqa yšnilişlirimu diqqätsiz qalmaydu. Anilar bilän balilarni himayä qiliş birinçi novättiki väzipä süpitidä qalidu. Adresliq yardäm qiliş ideologiyasi šzgiridu — sšzsiz yardäm qiliştin šz ara mäҗburiyät printsipliriğa kšçüş ämälgä aşurulidu.

Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Prezidenti yenidiki Märkiziy kommunikatsiyalär hizmitiniŋ mudiri Erjan Babaqumarov 2050-Strategiyasi dairisidiki ähbarat işiniŋ alahidiligigä tohtaldi.

—   Һämmidin aval, — däp täkitlidi u, — mämlikät aldida turuvatqan väzipilärniŋ šzgärgänligini çüşiniş keräk. Çünki mämlikätniŋ šzimu šzgärdi. Mahiyättä, bu hazir җämiyätni täşvişländürüvatqan «Nemä üçün yeŋi strategiya çiqti, planlaş dairisi nemä üçün käŋ?» degängä ohşaş soallarniŋ tuğuluşiğa elip käldi.

Җavap mundaq: kün tärtivi šzgärdi. Җämiyätni täşvişländürüvatqan problemilar šzgärdi. Ular dšlätniŋ şäkilliniş basquçida turğan problemilarğa ohşimaydu. Häliqara munasivätlärniŋ käskinlişişi, alämşumul ihtisadiy çüşkünlük,  bohranniŋ ikkinçi qetim küçiyişini kütüş, qisqa terrorizm vä häm taşqi duniyada, häm mämlikätniŋ içidä päyda boluvatqan başqa problemilar — bügünki taŋda җämiyätni täşvişländürüvatqan problemilardur.

Keŋäşmä davamida başqa muhim mäsililär toğriliqmu sšz boldi. Diniy sahağa bolğan munasivät, Prezidentniŋ qazaqstanliqlarniŋ sağlam hayatini şäkilländürüş boyiçä tapşurmiliri şular җümlisidindur.

Keŋäşmä yäküni boyiçä uniŋ qatnaşquçiliriğa eniq tapşurmilar vä tävsiyälär berildi.

 

Bälüşüş

Javap qalduruŋ