İRADİSİ TÄĞDİRİNİ TİZGİNLÄP

0
783 ret oqıldı

Yalqunluq şair Lutpulla Mutällip küyligändäk, häqiqätänmu vaqit nahayiti aldiraŋğu ekän. Künlär bir-birini qoğlap, häş-päş degiçila yeşimizmu helä yärgä berip qaptu. Şirinbüvi ikkimiz tehi nävaqtila yap-yaş ämäsmeduq. Kiçikkinä balilirimizni ägäştürüp jürättuq. Һä, bügünçu? Bügün birimiz nävrä sšysäk, birimiz çävrä kšrüp, moma atiliptimiz…

Şirinbüvi Җälilova «Kommunizm tuği» (hazirqi «Uyğur avazi») geziti redaktsiyasigä işqa orunlaşqinida, «Tšrt pärzändim bar, ikkisi qiz, ikkisi oğul», däp šzini tonuşturğan edi. U çağda šzi helila yaş kšrüngäçkä, uniŋ bu sšzlirigä heç qaysimizniŋ işängüsi kälmigän. Arimizdiki yaş pärqigä qarimastin, män uni hädä demäy, ismini atap dostlişip kättuq. Bara-bara dostluğimiz tehimu mustähkämländi.

Uyğur nahiyäsiniŋ Dovun yezisida momisi Zivärhanniŋ qolida çoŋ bolğan Şirinbüvi yättinçi sinipni tamamliğan jili ular Çonҗa yezisiğa kšçüp kelidu vä şu yärdiki ottura mäktäpni tügätkändin keyin, Yarkänt şähiridiki peduçiliöeğa oquşqa çüşüp, uni muvappäqiyätlik tamamlaydu. Andin yarkäntlik Adil isimliq jigit bilän ailä qurup, tšrt pärzänt sšydi. 1984-jili ailä şaraitiğa bağliq Almutiniŋ Sultanqorğan mähällisigä kšçüp käldi. Moşu tävärrük jutqa orunlaşqanda, baliliriniŋ çoŋi tehi on altä, kiçigi bäş yaşta edi. Һeç närsä oŋayliq bilän qolğa kälmäydu. Biraq, Alla taala uniŋğa sunmas iradä hädiyä qilğan ekän. Şu küçlük iradisiniŋ arqisida täğdir uni qançä qamçilisimu, tiz piktürälmidi. Dostum bu šmürdä halavätkä qariğanda, tolaraq җapa tartti. Kündilik turmuş ğemi uni işläşkä mäҗburlisimu, bilim elişqa nisbätän qiziqişini yoqatmidi. Şu tüpäyli iştin qol üzmäy, däsläp Qazaq pedagogika institutida ikki jilliq kursta, keyiniräk Kirov (hazirqi Äl-Farabiy) namidiki Qazaq Dšlät universitetiniŋ jurnalistika fakul'tetida tähsil kšrdi. Universitetta uniŋ bilän oquğan jillarda män dostumniŋ misalidin arman bilän iradiniŋ, intilişniŋ insan täğdiridä qançilik rol' oynaydiğanliğiğa kšz yätküzgän edim.

 Ötkän äsirniŋ 90-jilliri Almuta vä uniŋ ätrapidiki mähällilärdä uyğur siniplirini eçiş, ularğa muällimlärni җälip qiliş җäriyani qizğin ovҗ alğan edi. Şularniŋ qatarida šz vaqtida başlanğuç sinip muällimi bolup işligän Şirinbüvi redaktsiyadin ketip, şähärdiki 57-rus ottura mäktividä eçilğan uyğur sinipiğa muällim bolup işqa orunlişidu. Amma oquğuçilar saniniŋ yetişmäsligi sävävidin mäzkür sinip bir az vaqittin keyin yepilip qalidu. Şu çağda qazaq tilini mukämmäl šzläştürgän Şirinbüvi moşu mäktäptä qazaq tili päniniŋ muällimi süpitidä paaliyitini davamlaşturidu.

Şirinbüvi Җälilova 2006-jildin başlap «Aziya bügün» gezitida, keyiniräk uyğur hanim-qizliriğa beğişlanğan «İntizar» jurnalida işläp, kšpligän maqalilarni yazdi. Şundaqla çoŋ-kiçik hekayiliri bilän oqurmänlärniŋ qälbidin orun elip, ularniŋ illiq inkasiğa egä boldi. Moşu yärdä Şirinbüviniŋ җämiyätlik paaliyiti häqqidimu gäp qilişqa ärziydu. U uzun jillar davamida Sultanqorğan mähällisidiki Hanim-qizlar keŋişiniŋ äzasi süpitidä aktiv paaliyät kšrsitip kälmäktä. Buniŋdin taşqiri «Meyirimdi qoldar» häyrihahliq fondi räisiniŋ orunbasari süpitidä tilğa alarliq işlarni ämälgä aşuruşta alahidä җanpidaliq kšrsätmäktä.         Һayatniŋ aççiq-çüçük tämini tartip, ändiginä şükri kältürüp jürgän künliriniŋ biridä, tehi ändila 36 yaşqa tolğan oğli Bähitҗan tuyuqsiz vapat bolidu. Ana üçün buniŋdin artuq җudaliq bolmisa keräk. Һayatniŋ mundaq eğir zärbisigä uçriğan dostum oğlidin yaldama bolup qalğan, çoŋi altigä, kiçigi ändila üç yaşqa kirgän omaq üç qiz nävrisini bağriğa besip qaldi.

Şirinbüvi yeqinda šziniŋ 65 yaşliq tävälludini qarşi aldi. Äziz qayaşimğa qalğan šmriŋizdä qälbiŋiz heç azar kšrmisun, pärzäntliriŋiz bilän on bir nävrä, yeŋidin hayatqa kšz açqan çävriŋizniŋ qiziğini kšrüşkä Alla nesip qilsun. Täğdiriŋizni tizginligän iradiŋiz sunmisun. İҗadiyättä qälimiŋiz talmisun! degän izgü tiläklärni izhar qilğum kelidu…

Nurvanäm ÖMÄROVA.

Almuta şähiri.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ