İlim-pängä qoşulğan bebaha hässä

0
704 ret oqıldı

Bilim vä pän ministrliginiŋ Märkiziy ilmiy kitaphanisida «Qazaqstan alimliriniŋ biobibliografiyasi» türkümi boyiçä näşir qilinğan bäş tomluq «Nursultan Äbiş oğli Nazarbaev» namliq nadir ilmiy ämgäk — eniqlimini tonuşturuş märasimi bolup štti. 

Märasimda Qazaqstan Prezidentiniŋ çoŋ alim, Milliy pänlär akademiyasiniŋ akademigi, doktorluq däriҗigä egä ihtisatçi, uluq näzäriyäçi häm Şäriqniŋ rohiy täҗribisini, qazaq mädäniyitiniŋ danaliğini vä Evropa bilimdarliğini birläştürgän yeŋi dolqundiki filosof ekänligi täkitländi. Uniŋ barliq layihiliri vä kšp qirliq säyasiy paaliyiti ilmiy җähättin asaslanğan strategiyalärgä tayinidu. Şuŋlaşqimu analitiklarniŋ җumhuriyätniŋ utuq-muvappäqiyätliridiki häl qilğuçi rol'ni «Nazarbaev faktori» bilän bağlaşturuvatqanliği täsadipi ämäs.

Muälliplär topi biobibliografiya üstidä bir jil mabaynida ämgäk qildi. Elimizniŋ vä çät ällärniŋ alimliri bilän uçrişişlar, nurğunliğan tätqiqatlar — moşuniŋ hämmisi mäzkür nadir ämgäkniŋ näşir qilinişiğa elip käldi. Birinçi tomda Prezident hayati vä paaliyitiniŋ asasiy sänäliri, uniŋ toğriliq qisqa oçerk, uniŋ ayrim näşir qilinğan ämgäkliri, Qazaqstan hälqigä yolliğan Mäktüpliri, tezisliri vä dokladliri, sšhbätliri, mätbuat konferentsiyaliri elan qilindi. Keyinki tomlarda Millät lideriniŋ hayati vä paaliyiti toğriliq ädäbiyatlar orun alğan.

Näşirniŋ ilmiy mäslihätçisi Qazaqstan Җumhuriyiti Milliy pänlär akademiyasiniŋ akademigi Abdumälik Nısanbaev Prezidentniŋ «Miqiyasliq pikir qilip, qisqa härikät qiliş keräk», «Däsläp — ihtisat, andin — säyasät» ohşaş pikirliri bilän printsipliriniŋ tsivilizatsiya bayliğiğa aylanğanliğini täkitläp štti. Näq Nursultan Nazarbaev pütkül duniyada turaqliqtin yeŋiliniş arqiliq güllinişkä qarap, däp etirap qilinğan Qazaqstanniŋ täräqqiyat yolini täklip qildi vä ämälgä aşuruvatidu.

Yeŋi näşir Millät lideriniŋ ämgäkliri, miqiyasliq layihiliri vä ämälgä aşuruluvatqan programmilarniŋ nätiҗiliri bilän tonuşuşqa imkaniyät yaritidu.

Näşirniŋ materialliri Millät liderini mustäqil Qazaqstanniŋ ilim-pän, mädäniyät vä maarip sahaliriniŋ şäkillinişigä häm ularniŋ täräqqiy etişigä bebaha hässä qoşqan uluq alim vä kšrnäklik җämiyät ärbabi süpitidä täripläydu. Һamiylarniŋ qollap-quvätlişi bilän qazaq, rus vä ingliz tillirida näşir qilinğan ämgäkniŋ tiraji üç miŋ nushini täşkil qilidu. Mäzkür bäş tomluq ämgäk ilmiy hadimlar, säyasätşunaslar, oqutquçilar bilän studentlar, umumän, käŋ oquğuçilar ammisi üçün molҗalanğan.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ