BALET — SÄN°ÄTNİҢ ÄҢ GÖZÄL VÄ QİYİN TÜRİ

0
1 254 ret oqıldı

Mukaräm Abubäkrieva aldi bilän qandaq ussulçi bolup qalğanliğini äslidi.

—   Bizdä ussul oynimaydiğan uyğur yoq bolsa keräk, — küldi u. — Uyğurçä nahşa yaŋriğanda bizniŋ uyğurlar yä iҗraçiğa җor bolidu, yaki bolmisa ussul oynaydu. Män buni esimğa kirgändin beri bayqap kelivatimän. Meniŋ balet ussulçisi boluşumğimu äynä şu sän°ätkä bolğan iştiyaqim säväp boldi.

—   Siz näççä yeşiŋizdin tartip ussul oynavatisiz?

—   Dadamniŋ eytişiğa qariğanda, tšrt yeşimdin başlap ussul oynaptimän. U šzi nahayiti sän°äthumar adäm bolğaçqa, maŋa barliq şaraitlarni yaratti, hätta milliy kiyim-keçäklärnimu maŋa šzi elip berätti. Bäş yaşqa kälginimdä, apam meni šziniŋ yeqin dosti arqiliq ataqliq ussulçi Gülnarä Sayitovağa tonuşturuptu. Gülnarä Yüsüp qizi maŋa käspiy ussulçi retidä ämäs, adättiki ana retidä baha beriptu. «Mukaräm tehi gšdäk, u çoŋ bolğiçä yänä näççä käsipni tallişi mümkin» degän ekän. Bu gäpni u buniŋdin jigirmä bäş jil ilgiri eytqan.

—   Ataqliq ussulçiniŋ eytqinidäk boldimu?

—   Amma ata-anam «qizimiz ussulçi bolidu» deginidin qaytmidi.

U vaqitta biz Yarkänttä turattuq. Män şähärdiki Krupskaya namidiki mäktäpni tamamlap,  ata-anamniŋ hahişi boyiçä Almutiğa kelip, Seleznev namidiki horeografiya uçiliöeniŋ balet bšlümigä oquşqa çüştüm. Biraq oquş җäriyanida bir qatar qiyinçiliqlarni baştin käçürdüm. Ustazlar «bu qizniŋ ussulçi bolidiğanliği kšzidin kšrünüp turidu. Amma uniŋdin käspiy baletçi çiqmaydu» däp qarşi boldi. Täliyimgä Maya Tiranova isimliq uyğur pedagogi meniŋ bilän kšp işlidi. Balet — bu sän°ätniŋ äŋ gšzäl häm äŋ qiyin türi. Biraq män mundaq eğir käsipni tallavalğinimğa heç qaçan škünmäymän. Bu, älvättä, ata-anam Säydakim vä Munävvär Abubäkrievlarniŋ ämgigi. 2000-jili mäzkür bilim därgahini muvappäqiyätlik tamamlap, mana on jildin bu yan Abay namidiki Dšlät opera vä balet teatrida işlävatimän. İşläp jürüp Jürgenov namidiki sän°ät akademiyasiniŋ rejisser-horeograf fakul'tetida tähsil kšrdüm.

2011-jili magistraturini tamamlap, hazir ilmiy işlar bilän şuğullinivatimän. Umumän, baletniŋ qir-sirlirini tehimu çoŋquriraq üginişkä bäl bağlidim. Uniŋdin başqa akademiyadä studentlarğa däris berimän. Kšpligän teatrlardiki qoyulumlarni sähniläştürüşkä qatnişivatimän.

Şagirtliriŋiz kšpmu?

— Kšp däp eytalmaymän. Amma sanaqliq bolsimu, helä utuqlarğa yätkän şagirtlirim bar. Şularniŋ biri «Şabıt» җumhuriyätlik festivaliniŋ ğalibiAygerim Jumağulova.  Ötkändä u Almutida štkän balet artistliriniŋ häliqara konkursida mukapatliq orunğa erişti.

—   Sizdin başqa balet bilän şuğullinidiğan uyğurlar barmu?

—   Keyinki vaqitta sän°ätniŋ bu türi boyiçä bilim elivatqanlarni helä uçrattim. Meniŋ bilän billä işläydiğan ikki uyğur jigiti bar. Һär ikkilisiniŋ ismi Ruslan, biriniŋ familiyasi Qadirov, yänä biriniŋ Һämraev. Nahayiti talantliq jigitlär.

—   Eytmaqçi, ailiŋiz häq­qidä bilişkä bolamdu?

—        Älvättä, yoldişim Arman — käspi boyiçä dirijer. İkkimiz moşu teatrda tonuştuq. Amina isimliq qizimiz bar. Az kündä tšrt yaşqa tolidu. Һazir uni kšrsäm, šzämniŋ baliliğim äskä çüşidu. Umu ussulğa qiziqidu. Qizimizniŋ bizniŋ yolumiz bilän maŋidiğanliğiğa gumanim yoq. Çünki u moşu teatrda çoŋ boluvatidu.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ