ON TÖRT PÄRZÄNTNİҢ ANİSİ

0
727 ret oqıldı

Almuta şähiriniŋ Sultanqorğan mähällisidä Tursunbüvi isimliq bir tävärrük aniniŋ yaşaydiğanliğini aŋlap, näççä jildin beri pärzänt sšyälmigän bir җugan uzun musapini besip, uni tepip käptu. Ana bu җuganni uzaq tiŋşap, andin uniŋğa šziniŋ duasini beriptu. Keyin uniŋğa bir kšynigini soğa qiptu. Şu jilila heliqi ayal pärzänt sšygän ekän. Tursunbüvi animiz äynä şundaq esil hislätkä egä edi.

Animiz moşu jilniŋ fevral' eyida 86 yeşida hayattin štti. On tšrt pärzänt, 33 nävrä, 45 çävrä vä bir ävrä sšygän Qähriman Ana bilän tirigidä uçrişalmiğinimğa nahayiti škündüm. Uniŋ baliliriniŋ arisida Patäm vä Zoräm isimliq qoş gezäklär, Һasan, Һüsän vä Zakir isimliq üç gezäklär bar.

—   Animiz zadila salamätligigä şikayät qilğan ämäs, — däydu çoŋ qizi Һayathan. — U adättiki tumudin vapat boldi. Ätimalim, animizniŋ jürigi biz, pärzäntliri, otida kšyüp tügisä keräk.

—   Animiz äsli täşkänsazliq, — sšzini davam qildi u. — U jutdişi, yäni bizniŋ atimiz İvrayim Qurbanov bilän ailä qurup, här ikkilisi dehançiliq bilän şuğullanğan ekän. Män vä qerindaşlirim Saadät, Turabüvi, Şavkät äynä şu jutta tuğulduq. «Gaday bolsaŋ, şä talaş» degändäk, ata-animiz älliginçi jilliri moşu Sultanqorğan mähällisigä kšçüp käptu. Tšrt balini elip, şähärgä kätkän är-ayaldin yeqinliri «tšrt bala bilän qandaq җenini baqar» däp änsirigän ekän. Biz şähärgä kšçüp kälgändin keyin yänä on qerindişim duniyağa käldi.

Şähärgä kälgändin keyin dadimizniŋ hayati tšmür yolda işläp, alämdin štti. Animiz šydä bizniŋ tärbiyimiz bilän şuğullandi.

Aniniŋ on tšrt pärzändi meni qorşavelip, här qaysisi anisi häqqidä šz hatiriliri bilän ortaqlaşti. Çoŋliri ata-anisiniŋ tartqan җapa-mäşäqätlirini äskä alsa, yaşliri anisiniŋ esil hislätlirini eytip,  meniŋ ana toğriliq qismän täsävvurğa egä boluşimğa şarait yaratti.

—   Dadam beçarä häptiläp, bäzidä aylap šygä kälmätti, — däydu Һayathan hädä. — U iştin nahayiti herip kelättidä, keyin biz, baliliri çuqirişip aldiğa jügräp çiqqandin keyin här birimizni kštirip, harğinini untupla qalatti. Äpsus, u hayattin ätigän kätti. 59 yeşida tuyuqsiz vapat boldi.

—   Animiz yaşliğida bizni baqimän däp kšpçilikkä arilişip ketälmidi, — dedi Saadät isimliq qizi kšz-yeşini sürtüp. — U šmür boyi «balilirim» däp bizniŋ ğemimiz bilän yaşidi.

—   Biz yättä oğul, yättä qiz, — däp gäpkä arilaşti balilarniŋ otturançisi Kärim aka. — Oğullar bir bšlmidä, qizlar yänä bir bšlmidä qatar orun selip yatimiz. Bizniŋ üstimizdä bir yotqan, qizlarda bir yotqan.

—   Bu yoqsizçiliq ämäs, ata-animiz «Balilar bir-birigä kšyümçan bolidu», däp şundaq yatquzatti. Hudağa şükri, hazir qerindaşlar hämmimiz bir-birimizgä kšyüngän halda šm häm inaq yaşavatimiz. Bumu animizniŋ ämgigi, — gäpkä arilaşti aniniŋ yänä bir pärzändi.

Rastimni eytsam, ätrapimda oltarğan Tursunbüvi aniniŋ baliliriniŋ isimlirini ästä saqlalmayvatimän, şuŋlaşqa män ularni ränҗitmäslik üçün, här biridin anisi häqqidä bir җümlidin eytip berişni iltimas qildim.

Һayathan: — Animiz nahayiti baliҗan edi.

Saadät: — U heç kimni ränҗitmätti.

Turabüvi: — Yasalma paraŋ qilmatti.

Şavkät: — Qoli gül edi.

Şakir: — Balilirini heçqaçan urmatti.

Tillabüvi: — U nahayiti gšzäl edi.

Kärim: — Bizni heç kimniŋ qoliğa qaratmidi.

Patäm: — Nahayiti bärikätlik edi.

Zoräm: — Adämlärgä päqät yahşiliq qilatti.

Roşängül: — U häqiqiy Qähriman Ana edi.

Һasan: — Dostliri nahayiti kšp edi.

Һüsän: — Һämmimizniŋ ismini šzi qoyğan.

Zakir: — U on tšrtimizgä on tšrt türlük kšyätti.

Tayir: — Bizni җämiyitimizgä layiq şähslärdin qilip tärbiyilidi.

Bularniŋ arisidin aniniŋ oninçi pärzändi Roşängül: «Anam häqqidä äŋ yahşi tiläkni eyttimğu» degändäk maŋa qaridi. Uni därhal çüşändim. Tursunbüvi ana kšp bala tepip, tärbiyiläp, qatarğa qoşqanliği üçün 1965-jili «Qähriman Ana» ordeni bilän täğdirländi. U vaqitta Qazaqstan Kompartiyasi Märkiziy Komitetiniŋ birinçi kativi Dinmuhamed Qonaev edi. Şuŋlaşqa animiz pat-patla «Män Qonaevniŋ qolidin orden aldim», däp sšzläp beridiğan. Elimiz mustäqillikkä erişkändin keyin animiz «Altın alqa» elişqa sazavär boldi. Uni Ana pärzäntliri, nävrä-çävriliri vä jutdaşliri bilän käŋ dairidä atap štti. Şu vaqitta sahiphan süpitidä äŋ ahirida sšz alğan animiz: «Balilirim, äŋ aval šz ana tiliŋlarni untumaŋlar, millitiŋlarni sšyüp, urpi-adätlirimizni ästin çiqarmaŋlar. Moşularğa ämäl qilsaŋlar ailidimu, dost-buradär arisidimu, äŋ ävzili, jutta abroyuŋlar bolidu» degän edi.

Qurbanovlar ävladi aniniŋ bu eytqanlirini ästä saqlap vä ularğa qät°iy ämäl qilip kälmäktä.

Һäqiqätänmu uniŋ juttiki hšrmiti alahidä edi. Uniŋsiz heçbir dästihan eçilmatti. Aniniŋ duasisiz heç kim ornidin turmaydiğan. U sultanqorğanliqlarniŋ anisi edi.

Bähtişat SOPİEV.

 

 

 

Bälüşüş

Javap qalduruŋ