Tarih dolqunidiki häliq

0
609 ret oqıldı

Çarşänbä küni L.Gumilev namidiki Evraziya milliy universitetida Dšlät kativi Marat Täjinniŋ räisligidä Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Milliy tarihini üginiş boyiçä idarilärara iş topiniŋ käŋäytilgän mäҗlisi štküzüldi.
Uniŋğa ministrliklär bilän idarilärniŋ, Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ väkilliri,  vilayätlär hakimliriniŋ orunbasarliri vä mämlikätniŋ yetäkçi tarihçiliri qatnaşti.

Käŋäytilgän mäҗlistä asasiy doklad bilän Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Dšlät kativi Marat Täjin sšzgä çiqti.

— Bügünki kündä Qazaqstan — şäkillängän dšlät. Biz dšlät quruluşiniŋ yeŋi basquçiğa çiqtuq. Dšlät rähbiri otturiğa qoyğan «Qazaqstan-2050» Strategiyasi җämiyät täräqqiyatiniŋ yeŋi basquçidiki biz nägä ketip barimiz vä 2050-jilğa qädär qäyärdä boluşni halavatimiz, degän asasiy soallarğa җavap beridu, — däp täkitlidi Dšlät kativi.

Marat Täjin šz dokladida bügünki taŋda tarih pänigä tamamän yeŋi täläplärniŋ qoyuluvatqanliğiğa diqqät ağdurdi.

Mäҗlistä şundaqla Dšlät tarihi institutiniŋ mudiri Bürkitbay Ayağan, Ç.Välihanov namidiki Tarih vä etnologiya institutiniŋ mudiri Hangeldı Äbjanov, A.Baytursınov namidiki Tilşunasliq institutiniŋ baş ilmiy hadimi Aleksandr Garkavets, Ä.Märğulan namidiki Arheologiya institutiniŋ mudiri Bauırjan Baytanaev vä başqilar sšzgä çiqti.

Mäҗlis yäkünini Dšlät kativi Marat Täjin çiqirip, dokladçilarğa vä mäҗlis qatnaşquçiliriğa  milliy tarihni üginiş ohşaş strategiyalik җähättin muhim mäsiligä җiddiy diqqät bšlgänligi üçün minnätdarliq bildürdi.

Dšlät kativiniŋ täkitlişiçä, elimiz alimliriğa җiddiy vä җavapkär väzipä qoyuldi. Ularniŋ häl qilinişi tarihni birläştürgüçi amil süpitidä qobul qilişqa, җämiyät täläpliri bilän tarih päniniŋ yeŋi täläplirini çüşinişkä bağliqtur.

— Ottura mäktäptä vä aliy oquş ornida tarih päniniŋ zamaniviy, häqiqiy ilmiy birpütün dšlät ülgisi keräk. Tätqiqatniŋ äŋ zamaniviy usulliriğa vä oqutuş metodikisiğa asaslanğan ülgilär keräk, — däp täkitlidi Marat Täjin.

Dšlät kativi muhakimä qilinğan mavzu boyiçä bäş asasiy mävqäni eniqlidi vä ularniŋ härbiri boyiçä eniq tapşurmilarni bärdi.

Birinçi. Milliy tarih iҗtimaiy pänlär arisida asasliq halqa boluşi keräk.

İkkinçi. Qazaqstan tarihiniŋ umumiy kontseptsiyasini süpät җähättin yeŋi däriҗidä işläp çiqiş şärt. U duniyaviy tarih bilän ziç bağliq boluşi, Qazaqstanniŋ alämşumul tarihiy җäriyanlardiki ornini eniq kšrsitişi lazim.

Üçinçi. Qazaqstan tarihi toğriliq šzimizdä moҗut vä çätällärdiki tarihiy materialni toplaşqa, sistemilaşqa vä klassifikatsiyaläşkä birinçi däriҗilik diqqät bšlünüşi keräk. Tarihiy artefaktlarniŋ (bu yeŋi tarihqimu munasivätlik) barliq asasiy çätällik ambarlirini puhta tätqiq qiliş, şundaqla moşu tarihiy materiallarni mämlikätkä kältürüş imkaniyitini üginiş yaki undaq qiliş mümkin bolmisa, ularni alimlar bilän käŋ amminiŋ paydilinişi üçün kšçiriveliş lazim.

Tšrtinçi. Һazir qazaq milliti vakalätlik qilivatqan Märkiziy Aziya kšçmänlär tsivilizatsiyasini üginiş asasiy orunni egiläydu.

Bäşinçi. Kün tärtividä tarih boyiçä süpätlik därisliklärni täyyarlaş mäsilisi käskin turuvatidu.

Dšlät kativi Bilim vä pän ministrligigä Qazaqstan tarihiniŋ ikki asasiy därisligini — qedimiy zamandin tartip hazirqi vaqitqiçä bolğan milliy tarih, şundaqla mustäqil Qazaqstanniŋ yeŋi tarihi boyiçä därisliklärni täyyarlaş vä ularni oqutuş җäriyanida җariy qiliş planini işläp çiqişni häm uni İdarilärara iş topiniŋ qarap çiqişiğa tävsiyä qilişni tapşurdi.

Moşu jilniŋ 1-dekabriğa qädär İdarilärara iş topi Dšlät rähbiri üçün käŋäytilgän doklad täyyarlişi keräk.

 

Bälüşüş

Javap qalduruŋ