Qisqa, amma mäzmunluq hayat käçürdi

0
627 ret oqıldı

Mana käsipdişim Rähimҗan Ähmätҗan oğli Ärşidinovtin mäŋgügä ayrilğinimizğa qiriq kün toldi. U äҗayip talantliq, salahiyätlik, şipa qolluq vraçlardin bolidiğan. Bemarlarğa sämimiy häm illiq munasivät qilidiğan, qolidin kelidiğan yardimini ayimaydiğan qälbi sehi insanlardin edi. Ailisigä ğämhorçi, dostqa sadiq bolup štkän jigit. Uniŋ bilän dostlişişniŋ, hizmätdaş boluşniŋ šzi bir rahät edi. Һärqandaq işni uniŋğa işäşlik tapilaşqa bolatti.

Rähimҗan 1999-jili Almuta dšlät meditsina universitetini tamamliğan. Uniŋ bilän män 2004-jili, yäni u Almutidiki 4-şähärlik klinikiliq ağriqhaniğa işqa kälgändä tonuşqan edim. U ämgäk paaliyitini äŋ eğir bšlümdin — pävquladdä hirurgiya bšlümidin başliğan. Bu hizmät yaş mutähässistin çaqqanliqni, җiddiy täyyarliqni vä juquri käspiy maharätni täläp qilatti. Yaş mutähässis šziniŋ bilim-qabiliyiti vä käspigä bolğan çäksiz muhäbbiti tüpäyli zimmisigä jüklängän väzipiniŋ hšddisidin muvappäqiyätlik çiqip, sšyümlük hizmitini tez šzläştürüvaldi. Rähimҗan Ähmätҗan oğli ziyaliy häm mädäniyätlik dohturlardin bolğaçqa, uniŋ bilän tez arida til tepişip, hätta dostlişip kättuq. İkkimizniŋ bir-birimizgä bolğan sadaqitimizgä heçqandaq şäk-şübhä yoq edi. Özäm işläydiğan ağriqhaniğa işqa täklip qilğandimu u meniŋ kšŋlümni qaldurğini yoq. Bu yärdä u maŋa adättiki käsipdaşla ämäs, häqiqiy mänasidiki salahiyätlik mutähässis bolup şäkilländi. U iş babida härqandaq eğir däqiqilärni, uyqisiz tünlärni, bearam künlärni baştin käçürsimu, birär qetim şikayät-nalisini aŋliğan ämäsmiz. Bizniŋ minnätsiz mehnitimizdä mundaq hislätlär bäkmu keräk. Umumän, Rähimҗan Ähmätҗan oğli qisqa, mäzmunluq hayatini adäm salamätligini saqlaştäk muräkkäp, amma şäräplik väzipigä beğişlidi. Boyidiki җavapkärlik häm käspigä bolğan sadaqät tüpäyli u bemarlarğa juquri däriҗidä hizmät kšrsitişni bildi. Uniŋğa hiҗaliti çüşkänlärniŋ hämmisi çäksiz minnätdarliğini bildürüp, illiq tiläklirini yağdurup ketişätti.

Һärqandaq operatsiyaniŋ näqädär hovupluqliği, bu җäriyanda hirurgniŋ qançilik täväkälçilikkä baridiğanliği talaşsiz. Mundaq päyttä Rähimҗan šzini hatirҗäm häm işäşlik tutuşni, bemarda ümüt päyda qilişni bilätti. U ämgäk paaliyitiniŋ kšp qismini särip qilğan travmatologiya sahasidimu kšpligän muvappäqiyätlärgä qol yätküzdi. İkkimizgä bu sahada ämäliyatta ilgiri-keyin paydilinilmiğan nurğunliğan yeŋi usullarni җariy qilişqa toğra käldi. Artroskopiya bilän endoprotezlaş şular җümlisidindur. Rähimҗan ikkimiz tiz šgiliri bağliğuçilirini protezlaş boyiçä operatsiyani utuqluq ayaqlaşturğanda, hoşalliğimizdin beşimiz kškkä yätkän päytlär helimu yadimda. Äynä şuniŋdin keyin onliğan mundaq muräkkäp vä äҗayip operatsiyalärni ämälgä aşurduq.

Rähimҗan Ähmätҗan oğli kündilik hizmiti bilänla çäklänmätti. U iştin boş vaqitlirida meditsina sahasiğa munasivätlik ädäbiyatlarni kšp oqatti, İnternettin yeŋiliqlarni izdätti. Buniŋdin taşqiri travmotologiya boyiçä barliq yeŋi tehnologiyalär häm usullar boyiçä mähsus kurslardin štkän.

Män Rähimҗanniŋ ailäviy hayatidinmu hävärdar. Atisi Ähmätҗan — täҗribilik vraç. Anisi Hurşidäm —peşqädäm pedagog. Ömürlük җüpti Gülmira ikkisi bir oğul vä ikki qiz kšrüp, ularniŋ kündin-küngä çiqivatqan qiliqliriğa, tatliq gäplirigä zoqlinip, bähitlik hayat käçürüvatatti. Äŋ kiçik qizi tehi bir yaşqimu tolmiğan. Rähimҗan uni bağriğa besip ülgärdi. Amma…

Meniŋ bilidiğinim, dohturlar heçqaçan šzini kütmäydu häm ayimaydu. Özidin kšrä kšpiräk šzgilärniŋ ğemini yäydu. Rähimҗanmu huddi şundaq šzigä yepişqan ağriq bilän kürişiştä eräŋsizlik qildimekin… Yeŋilidiğinini säzdimu yaki küräşküsi kälmidimu, äytävir,  qiran yeşida  kesälniŋ aldida tiz püküşkä mäҗbur boldi…

Män moşu maqalämniŋ ahirida Rähimҗanniŋ ailisigä, ata-anisiğa sävirliq tiläymän. Käsipdişim qisqa hayat käçürsimu, šziniŋ käynidin šçmäs iz qaldurup kätti. Şuŋlaşqa uniŋ ismi qälbimiz tšridä mäŋgü saqlinidu.

   Vladimir SEMЁNOV,

Almuta şähärlik tez yardäm kšrsitiş ağriqhanisi travmatologiya bšlüminiŋ başliği.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ