Ustazniŋ utuqliri

0
842 ret oqıldı

Kälgüsi ävlatqa aŋliq tärbiyä vä süpätlik bilim berişkä bar ijdihati bilän berilip işlävatqan häqiqiy ustazlar kšpläp sanilidu häm ular äyni ähvalniŋ tamamän äksiçä ekänligini ispatlimaqta. Uyğur nahiyäsidiki Tügmän ottura mäktiviniŋ uyğur tili vä ädäbiyati pänliriniŋ muällimi Härinsahan İminova äynä şular jümlisidindur. Adättä, oquğuçiniŋ ana tilğa bolğan kšzqarişini şäkilländürüştä til vä ädäbiyat pänliri asasiy rol' oynaydu. Buni ustazlarmu yahşi çüşinidu, älvättä. Yeza baliliriniŋ diliğa märipättin çiraq yaqqan  muällim Härinsahanmu šz şagirtliriniŋ ana tilini qädirläp, häliqsšyär äzimätlärdin bolup yetilişigä kšŋül qoyğan ustazdur. Uniŋ tärҗimihalimu käsipdaşliriniŋkidin heç päriqlänmäydu. 1987-jili Tügmän ottura mäktivini tamamlap, KazPİniŋ filologiya fakul'tetida tähsil kšridu. 1992-jili nahiyädiki Uzuntam ottura mäktividä ustazliq paaliyitini başliğan u 2005-jili ana jutidiki mäktäpkä avuşup, şundin etivarän, qälb hahişi bilän tallavalğan käspi boyiçä ämgäk qilmaqta.

Täjribilik käsipdaşliridin qiyin häm şäräplik bolğan bu käsipniŋ qir-sirini üginip, šzigimu, şagirtliriğimu täläpçanliq tonutqan muällim bügünki kündä täjribilik ustazlar sepidin orun aldi. İlğar iş-täҗribisi Almuta vilayätlik muällimlärniŋ bilimini mukämälläştürüş instituti näşir qilğan «Täuelsizdiktiŋ tura jolı — bilimde» vä «Bähitniŋ bälgüsi — ilim vä bilimdur» toplamlirida yoruq kšrgän. Özi bolsa, kšpligän bayqaşlarğa iştrak qilip, mukapatlarğa erişti. Mäsilän, 2007-jili juquridiki institut uyuşturğan «Til birligi — el birligi» namliq җumhuriyätlik seminarda u vilayätlik maarip bšlüminiŋ Pähriy yarliği bilän mukapatlanğan. Keyinki jili nahiyälik «Jil sinip yetäkçisi» bayqişida — ikkinçi, «Jil muällimi — 2010» nahiyälik bayqişida üçinçi orunlarğa egä boldi. Üstimizdiki jili uniŋğa Bilim vä pän ministrliginiŋ Minnätdarliq heti tapşuruldi. Nahiyä rähbärliginiŋ täşäbbusi bilän şair İliya Bähtiyaniŋ tuğulğiniğa 80 jil toluşi munasiviti bilän näşir qilinğan «Poeziya särdari» kitaviniŋ hämmuällipi Härinsahan İminova boldi, štkän jili til vä ädäbiyat pänliriniŋ vilayätlik bayqişida «Zerdeli muğalim» nominatsiyasi boyiçä ğalip ataldi.

Ustaz üçün biyilqi jilmu alahidä boldi. U Astana şähiridä štküzülgän Qazaqstan Җumhuriyiti filologliriniŋ qurultiyiğa qatnaşti. Eytişiçä, millitimiz väkilliridin filologiya pänliriniŋ doktori Alimҗan Tilivaldi ikkisi iştrak qilğan mäzkür qurultayda filologiyalik bilim berişni täräqqiy ätküzüş üçün elimizda til vä ädäbiyat pänlirini süpätlik oqutuşniŋ yollirini eniqlaş vä bu äsnada muhim ähmiyätlik muämmalarni häl qilip, qazaqstanliq bilim berişni mukämmälläştürüş üçün vätänlik vä çätällik täҗribilärni käŋ qolliniş, innovatsiyalik bilim beriş tehnologiyasini paydiliniş vä yetäkçi filolog-ustazlar bilän novator muällimlärniŋ iş-täjribilirini tärğip qiliş häm kšptilliq bilim beriş çämbiridä muällimlärniŋ yeŋi ävladini tärbiyiläş mäsililiri muhakimä qiliniptu. Demäk, talaşsizki, ustazlarğa yänimu zor javapkärlik jüklinip, kälgüsidä ulardin tehimu nätiҗidarliq ämgäk täläp qilinidu. Bu toğriliq moşu yeqinda nahiyädä bolup štkän muällimlärniŋ avgust keŋäşmisidimu ätrapliq sšz boldi. Eytmaqçi, keŋäşmä davamida,  җämiyätlik işlardiki paaliyätçanliği üçün  Härinsahan Obulqasim qiziğa Taldiqorğan territoriyalik käspiy ittipaq keŋişiniŋ Minnätdarliq heti tapşuruldi. Bizmu, šz novitidä, uniŋğa ohşaş miŋliğan häqiqiy ustazlarğa yeŋi oquş jilida utuq tiläymiz.

Mahmut İSRAPİLOV.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ