USTAZ MÄRTİVİSİNİ KÖTİRİŞ KERÄK

0
1 010 ret oqıldı

Astanada bilim beriş sahasi hadimliriniŋ җumhuriyätlik pedagogikiliq keŋäşmisi štküzülüp, uniŋda bilim vä tärbiyä sahasiniŋ 2013-2014-oquş jiliğa bälgülängän strategiyalik väzipiliri muhakimä qilindi.Pedagoglarniŋ yeŋi oquş jilidiki än°äniviy uçrişişi bilim vä pän ministri Baqıtjan Jumağulovniŋ räisligidä štti. U šz dokladida 2011 — 2020-jillarğa bälgülängän Bilim berişni täräqqiy ätküzüş dšlät programmisini ämälgä aşuruşniŋ bäzi bir yäkünlirini çiqardi, maarip sahasi paaliyitiniŋ asasiy yšnilişlirigä tohtaldi.

Keŋäşmidä atap kšrsitilişiçä, mäktäp yeşiğiçä bilim berişni täräqqiy ätküzüş mäsilisidä kšpligän işlar ämälgä aşuruldi. Bilim mähkimiliri vä yärlik iҗraiy organlarniŋ qoyuq paaliyät elip berişi tüpäyli «Balapan» programmisiniŋ väzipiliri utuqluq orunlinivatidu, balilarniŋ 71,5 payizi mäktäp yeşiğiçä bilim berişkä vä tärbiyiläşkä җälip qilindi. Dšlät-hususiy şeriklikniŋ täräqqiy etişi tüpäyli şähsiy balilar bağçiliriniŋ sani üç hässä šsti. Biraq san kšrsätküçlirini kšpäytiştin mäktäp yeşiğiçä bolğan tärbiyiniŋ süpitini aşuruşqa kšçüş keräk. Ministrniŋ täkitlişiçä, balilarni baldur oqutuşqa kšçüş, zamaniviy mul'timediya tehnologiyalirini šzläştürüş lazim.

Baqıtjan Jumağulov 12 jilliq oqutuşqa kšçüşkä täyyarliq kšrüşni äŋ muhim väzipä däp atidi. Äynä şuniŋğa bağliq sahaniŋ maddiy-tehnikiliq bazisini täräqqiy ätküzüş alahidä ähmiyätkä egä boluvatidu. Ministrniŋ täkitlişiçä, oqutuş üç smenida jürgüzülidiğan vä nahayiti konirap kätkän mäktäplärdin qutuluş işi giҗiŋ ketip baridu, 73,5 miŋ oquğuçi orni yetişmäydu, mämlikät mäktäpliri mul'timediya vä pän kabinetliri bilän birdäk täminlänmäyvatidu. Bala sani az mäktäplär alahidä diqqätni täläp qilmaqta. Ular mämlikättiki ottura oquş orunliriniŋ umumiy saniniŋ 56 payizini täşkil qilip, bu mäktäplärdä barliq qazaqstanliq oquğuçilarniŋ 15 payizi bilim elivatidu. Ularni täräqqiy ätküzüş üçün ministr häliqara täҗribidin paydilinişni täklip qildi. Uniŋ sšziçä, muällimlärni maddiy räğbätländürüş vä kšp pänlärdin däris beridiğan pedagoglarni täyyarlaş, oquğuçilarni mäktäplärgä yätküzüş, ähbarat-kommunikatsiyalik tehnologiyalärni käŋ paydiliniş keräk.

Pedagog käspiniŋ märtivisini aşuruş ilgärkidäkla aktual mäsilä peti qalmaqta. Buniŋ üçün, birinçi novättä, muällimlärniŋ kvalifikatsiyasini aşuruş sistemisini islahat qiliş başlandi, u iş häqqiniŋ šsüşini käspiylik däriҗisiniŋ šsüşi bilän bağlaşturidu. Uniŋdin taşqiri muällimlär ämgigigä häq tšläş vä räğbätländürüş mäsilisi mäktäplärdä җan beşiğa qarap mäbläğ bilän täminläş mehanizmini häl qilişqa yardäm qilidu, uni җariy qiliş boyiçä sinaq layihisi birqatar regionlarda moşu oquş jilida başlinidu.

Aliy bilim berişkä kälsäk, keyinki jillarda birqatar utuqlarni qolğa kältürüş mümkin boldi. Biraq, härhalda, җiddiy väzipilärmu moҗut. Bilim berişniŋ süpitini vä uniŋ riqabätkä qabilliğini aşuruş, süpätsiz bilim beridiğan aliy oquş orunliridin qutuluş, oquğuçilar kontingentini mukämmälläştürüş keräk. Keŋäşmidä täkitlänginidäk, ministrlik kündüzi vä sirttin bilim elivatqanlar nisbiti mäsilisidä җiddiy mävqädä bolidu.

Baqıtjan Jumağulov šz sšziniŋ ahirida Bilim vä pän ministrliginiŋ yeŋi oquş jiliğa çoŋ ümüt artivatqanliğini, uniŋ keläçäkniŋ puhta asasini yaritişi keräkligini täkitlidi.

Җumhuriyät muällimliriniŋ avgust keŋäşmisiniŋ umumiy mäҗlisidä vä uniŋdin keyin bolup štkän sektsiyalärdä muällimlär saha aldida turuvatqan muhim mäsililärni — 12 jilliq bilim berişkä kšçüş mäsililirini, tärbiyäviy işniŋ yeŋi yšnilişlirini muhakimä qildi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ