Keläçigimizniŋ strategiyasi

0
981 ret oqıldı

Bügün mämlikitimiz Asasiy Qanuniniŋ qobul qilinğiniğa 18 jil toldi

Rast, tarihiy šlçäm bilän alsaq, bu ançila uzaq vaqit ämäs. Amma, ägär insan hayatiğa çaqqanda, u balağätkä yätkänlikni bildüridu. Äynä şu nuqtäiy näzärdin elip qariğanda, Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Konstitutsiyasi şäkilländi, däp täkitläşkä toluq asas-zämin bar. Һäqiqätänmu 1995-jili 30-avgustta bolup štkän umumhäliq referendumida hazirqi Qonstitutsiyaniŋ qobul qilinişi dšlätçiligimiz asasliriniŋ vuҗutqa kältürüş җäriyanliriniŋ mäntiqiy yäküni boldi, däp täkitläşkä toluq asas bar. Çünki Asasiy Qanunda җumhuriyitimiz intilğan mähsätlär eniq yezilğan. Mäsilän, Konstitutsiyaniŋ 1-maddisiniŋ 1-punktida Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ šzini insan, uniŋ hayati, hoquqliri vä ärkinligi aliy qädriyätlärdin hesaplinidiğan demokratik, zayirliq, hoquq vä iҗtimaiy dšlät däp tästiqläydiğanliği bayan qilinğan. Bu bolsa, Qazaqstanniŋ šz zimmisigä atap kšrsitilgän yšnilişlärdä rivaҗliniş mäҗburiyitini alidiğan dšlät süpitidä täräqqiy etiş niyitidä ekänligini bildüridu. Bügünki taŋda moşu yšniliştä birqatar mähsätlär qolğa kältürüldi. Başqiçä eytqanda, Asasiy Qanun šz väzipisini orunlavatidu. Ötkän jillar mabaynida mämlikät Konstitutsiyasi hayatimizniŋ asasini selip bärgüçi qanunğa aylandi. Җämiyät hayatida qandaq vaqiälär yüz bärmisun, u päqät säyasiy väzipinila ämäs, bälki şuniŋ bilän bir qatarda ideologiyalik väzipilärnimu orunlavatidu. Äynä şuŋlaşqa Asasiy Qanunimiz vaqit siniğidin sürünmäy štti vä šziniŋ hayatçanliğini, turaqliqliğini ispatlidi. Uniŋ qaidiliri barliq häliqara ülgilärgä toluq muvapiq kelidu.

Mämlikät Konstitutsiyasi qazaqstanliqlarniŋ hazirqi vä kälgüsi ävladi aldidiki juquri җavapkärlikni çoŋqur his qilğan halda qobul qilindi. Buniŋdin 18 jil ilgiri umumhäliq referendumiğa qatnaşqanlarniŋ besim kšpçiligi yaqlap avaz bärgän hazirqi Konstitutsiya vuҗutqa kältürgän ülgä җämiyättä tšzümlükni saqlaşqa, mämlikättä yaşavatqan barliq millätlärniŋ mänpiyätliri bilän täläplirini hesapqa elişqa asaslanğan.

Şuniŋ bilän bir vaqitta uniŋda nurğunliğan demokratik dšlätlärniŋ konstitutsiyalik quruluşidin ilğar täҗribilär muҗässämlängän. Mäsilän, Umumyüzlük insan hoquqi häm ärkinligini täminläşniŋ, himayä qilişniŋ toluq mehanizmi şu җümlidindur. Asasiy Qanunni täyyarliğanda uniŋ layihisiniŋ yetäkçi çätällik ekspertlarniŋ qatnişişi bilän җämiyätlik, yuridik, lingvistikiliq vä häliqara ekspertizidin štküzülgänligimu muhim ähmiyätkä egä.

Şu närsä heçqandaq sir ämäski, mämlikät Konstitutsiyasi türlük säyasiy vä җämiyätlik küçlärniŋ birlişişini täminlidi, härhil yaştiki vä här millät väkilliri qazaqstanliqlarniŋ dšlätniŋ asasiy hšҗҗitiniŋ barliq qaidä-normiliriğa qät°iy ämäl qilğan halda, teçliqta qatar yaşavatqanliğiğa qät°iy işinidu.

Җumhuriyättä  insan hoquqi boyiçä milliy institutlar sistemisi vuҗutqa kältürülüp, ular jürgüzüvatqan paaliyätniŋ nätiҗidarliği mämlikät Asasiy Qanuniniŋ normilirini eğişmay orunlaşqa asaslanğan. Ular bir-biriniŋ işini täkrarlimiğan vä mustäqil paaliyät jürgüzgän halda, җämiyitimizdä qanunniŋ üstünlügi printsipliriniŋ saqlinişini, grajdanniŋ şähsiy, säyasiy, iҗtimaiy, mädäniy vä ihtisadiy hoquq-mänpiyätliriniŋ himayä qilinişini täminlimäktä.

Qazaqstanda äzäldin tartip yüzdin oşuq elätniŋ väkilliri yaşap, ämgäk qilivatidu, qiriqtin oşuq konfessiya paaliyät elip berivatidu. Dšlät rähbiri Nursultan Nazarbaev täkitligändäk, näq tšzümlük җumhuriyättä teçliq vä razimänlikni, turaqliq vä ihtisadiy šrläşni täminlidi.

—            Biz üçün tšzümlük printsipi päqät säyasiy mädäniyät normisila ämäs, bälki dšlätniŋ muhim printsipliriniŋ biri bolup hesaplinidu, biz uni äŋ qät°iy räviştä saqlap mustähkämlävatimiz, — däp atap kšrsätkän edi Prezident.

Һämmigä mälumki, bügünki taŋda Qazaqstan mädäniyätlär vä konfessiyalärara muhim häliqara märkäz väzipisini orunlavatidu, mämlikätlärara dialogni täräqqiy ätküzüş mäsilisigä җiddiy diqqät bšlüvatidu. Bu yšniliştä җumhuriyättä häliqara sammitlar, konferentsiyalär häm simpoziumlar, duniyaviy vä än°äniviy dinlar rähbärliriniŋ qurultayliri turaqliq štküzülmäktä.

Qazaqstanniŋ teçliqpärvär missiyasi başqa mämlikätlärniŋ vä BMT, EBҺT vä başqimu häliqara täşkilatlarniŋ qollap-quvätlişigä egä boluvatidu.

Qazaqstan kšpmillätlik dšlät. Şuŋlaşqa bizdä җumhuriyättä yaşap, uniŋ täräqqiyatiğa hässä qoşuvatqan barliq häliqlärniŋ urpi-adät, än°änilirini hšrmätläydu vä täräqqiy ätküzidu. Başqiçä boluşi mümkin ämäs. Çünki Qazaqstan šz täräqqiyatini näq Asasiy Qanundin başliğan. Mustäqillikni qolğa kältürgän däsläpki künlärdin tartipla mämlikät šz küçigä, äqliy ihtidariğa, milliy än°änilär bilän qädriyätlärgä tayanğan halda šziniŋ rivaҗliniş yolini tallavaldi vä jigirmä jildin oşuq vaqittin bu yan şu säyasätkä qät°iy ämäl qilip kelivatidu. Buniŋda dšlätniŋ milliy säyasitiniŋ ämälgä aşuruluşini, mämlikättä iҗtimaiy-säyasiy turaqliqniŋ saqlinişini täminlävatqan nadir institut — Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ muhim rol' oynavatqanliğini alahidä qäyt qiliş keräk.

Qisqisi, Qazaqstan türlük millät vä konfessiyalär väkilliriniŋ teçliqta qatar yaşişiniŋ mümkin ekänligini šz ülgisi bilän kšrsätti.

Bu yärdä gezithanda bizniŋ Konstitutsiyani bügünki künniŋ häqqaniyätlirigä җavap beräläydiğan zamaniviy hšҗҗät däp ataşqa bolamdu? degän soalniŋ tuğuluşi täbiiy.

Һäqiqätänmu, Qazaqstan qisqa vaqitniŋ içidila җämiyät hayatiniŋ barliq sahalirida ilgiriläşni qolğa kältürälidi. Җumhuriyät Konstitutsiyasi täräqqiy ätkän dšlätlärniŋ hoquq käŋligidä moҗut vä qeliplaşqan duniyaviy ülgilärgä, Umumyüzlük insan hoquqi deklaratsiyasiniŋ, başqa häliqara hšҗҗätlärniŋ qaidilirigä җavap beridiğan kšpligän ilğar normilarni muҗässämländürgän.

Bizgä barliq konstitutsiyalik yeŋiliqlar mämlikättä teçliqni, turaqliqni vä milliy birlikni küçäytiş üçün yahşi şarait yaritiş mähsitidä qobul qilindi. Җämiyät hayatiniŋ barliq sahaliridiki islahatlar Konstitutsiya asasida jürgüzüldi vä hazir җumhuriyät Mustäqil Dšlätlär Һämdostluğiğa äza mämlikätlär arisida yetäkçi orunlarniŋ biridä turidu. Buniŋda säyasiy turaqliq, ihtisadiy täräqqiyat, qazaqstanliq vätänpärvärlik, dšlät hayatiniŋ barliq mäsililirini demokratik usullar bilän häl qiliş mämlikätniŋ asas selip bärgüçi printsipliri bolup hesaplinidu.

Ändi Asasiy Qanunğa kirgüzülgän tüzitişlär bolsa, Qazaqstanniŋ içki täräqqiyatiğa muvapiq, mustäqillik jillirida ämälgä aşurulğan iҗtimaiy-säyasiy vä ihtisadiy islahatlar huliğa tayanğan halda kirgüzüldi. Şuŋlaşqa bizniŋ Konstitutsiya bügünki künniŋ täläplirigä toluq җavap beridu vä uniŋ qaidiliri toluq ämälgä aşuruluvatidu.

Bu yärdä şuni täkitligümiz keliduki, Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Konstitutsiyasi dšlät vä җämiyätniŋ hoquq җähättin täräqqiy etişi, ularniŋ demokratik islahatlarniŋ nätiҗidarliğini aşuruş mähsitidä šzara ziç härikät qilişi üçün zšrür bolğan barliq şärt-şaraitlarni yaritidu. Çät ällärniŋ yetäkçi ekspertliri bilän analitikliriniŋ pikriçä, җumhuriyitimizniŋ Konstitutsiyasi turaqliq demokratiyani vuҗutqa kältürüşkä intilğan kšpligän täräqqiy etivatqan ällär üçün ülgä bolup hizmät qilişi mümkin.

Һä, obrazliq qilip eytqanda, mämlikät keläçiginiŋ strategiyasi bolğan Asasiy Qanun mämlikät täräqqiyatida muhim rol' oynidi, hoquq dšlitini quruşniŋ asaslirini vuҗutqa kältürdi. İnsan hoquqini täminläşkä munasivätlik kšpligän häliqara hšҗҗätlärniŋ qatnaşquçisi bolğan Qazaqstanda grajdanlarniŋ konstitutsiyalik hoquqliri bilän ärkinligini himayä qiliş mehanizmi vuҗutqa kältürülüp, uniŋda Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Prezidenti yenidiki İnsan hoquqini himayä qiliş komissiyasigä muhim orun aҗritilğan. Şundaq ekän, mämlikätniŋ härbir turğuni šz hayatida yüz berivatqan iҗabiy šzgirişlärni Asasiy Qanunda bayan qilinğan normilar bilän täläplärniŋ ämälgä aşuruluvatqanliği däp çüşinişi keräk. Buniŋ üçün härbir grajdan hoquq җähättin aŋ-sezimni, täpäkkürni vä mädäniyätni aşuruşi, Konstitutsiyani häm qobul qilinğan qanunlarni hšrmätlişi lazim. Başqiçä eytqanda, Konstitutsiyani hšrmätläş adämlärniŋ kündilik hayatida munasip orun egilişi şärt.

Şšhrät MÄSİMOV.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ