«Milliy maaripimizdiki bilim süpiti nazarätkä muhtaҗ»

0
802 ret oqıldı

Saniyäm Mäsimova:

Biyil noyabr' eyida novättiki җumhuriyätlik maarip konferentsiyasi štküzülmäkçi. Şu munasivät bilän biz mäzkür konferentsiyani uyuşturuvatqan «Uyğur mäktivini qollaş fondiniŋ» iҗraiy mudiri, Almuta Tehnologiya universitetiniŋ dotsenti Saniyäm Hakim qizi MÄSİMOVAğa birnäççä soal bilän muraҗiät qilduq. — Saniyäm hädä, buniŋdin on jil ilgiri җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ vä başqimu җämiyätlik täşkilatlarniŋ täşäbbusi bilän uyuşturulğan җumhuriyätlik maarip konferentsiyasi biz kütkän nätiҗilärni bärdimu?

— 2003-jili uyuşturulğan birinçi җumhuriyätlik maarip konferentsiyasi çoŋ tarihiy ähmiyätkä egä. Birinçidin, bu änҗumanniŋ hälqimiz tarihidiki roli vä ähmiyiti 1958-jili štküzülgän maarip konferentsiyasi bilän baravär däp oylaymän. Uniŋ nätiҗiliri alahidä toplam süpitidä yoruq kšrdi. İkkinçidin, buniŋdin on jil muqäddäm štküzülgän änҗuman җämiyätlik hayatimizğa sezilärlik täsir kšrsitip, helila zor mädäniy buruluş hasil qildi. Äŋ muhimi, mäzkür çarä-tädbir märt-märdanä tiҗarätçilirimiz Ähmätҗan Şardinov vä Dilmurat Kuziev ohşaş hälqimizniŋ kšrnäklik väkilliriniŋ härtäräplimä qollap-quvätlişi bilän utuqluq štkänligini kšpçilik bilidu. Ändi änҗumanniŋ ilmiy vä ämäliy asasini hoquqşunas alim, märhum Änvär Haҗiev, ädäbiyatşunas  Alimҗan Tilivaldi bälgüläp, uni süpätlik täyyarlidi. 2008-jili štküzülgän ikkinçi änҗuman bevasitä җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ Maarip keŋişiniŋ uyuşturuşi bilän štti.

Moşu yeqinda bolup štkän fondniŋ novättiki jiğinida uyğur maarip sahasiniŋ aktual problemiliri eniqlinip, härtäräplimä tählil qilindi. Alla buyrisa, biyil 2-noyabr' küni üçinçi җumhuriyätlik maarip konferentsiyasi štküzülidu. Hazir «Uyğur mäktivini qollaş fondi» uniŋğa җiddiy täyyarliq işlirini elip berivatidu.

Ändi soaliŋğa uttur җavap bärsäm, utuqlirimiz yoq ämäs. Mäsilän, 2008-jili uyuşturulğan änҗumandin keyin uyğur mäktäpliridiki balilar saniniŋ käskin qisqirişi tohtidi. Bu җäzmän millätpärvär ziyalilirimizniŋ utuği.  Buniŋdin başqa yänä birqatar mäsililär qismän bolsimu häl qilindi. Özäŋlar bilisilär, test siniğiğa bağliq bäzi tosalğuluqlar elip taşlandi. Därislik bilän täminläş mäsilisimu qismän yeşilişkä başlidi. Amma kamçiliqlirimizmu yetärlik. Birinçidin, maaripimiz problemilirini häl qilişta, ziyalilirimiz arisida umumiy yäkdilliq yetişmäydu. Ägär ziyalilirimiz vä tiҗarätçilirimiz hämmä paaliyitini milliy maaripimizniŋ tügünlük mäsililirini häl qilişqa qaratqan bolsa, tehimu çoŋ utuqlarğa erişättuq. Amal qançä…

— Siz nemini näzärdä tutuvatisiz? Maaripqa munasivätlik mäsililärni häl qilidiğan mähsus dšlätlik mähkimilär barğu?

—            «Alma piş, eğizimğa çüş» mävqäsidä turuş äsla toğra ämäs. Biz šzimiz bilim elişqa mänpiyätdar boluşimiz lazim. Elimiz Prezidenti Nursultan Äbiş oğli Nazarbaevmu äynä şundaq täläp qoymaqta. Biraq kšpçiligimiz maaripqa ançivala kšŋül bšlmäyvatimiz. Mäsilän, härjili uyğur mäktäplirini tamamlaydiğan oquğuçilardin päqät 500gä yeqin bala aliy oquş orunliriğa hšҗҗätlirini tapşuridu. Amma şularniŋ päqät 50 — 60ila grantqa egä boluvatidu. Bu kšrsätküç bilän qanaätliniş mümkinmu? Ägär tiҗarätçilirimiz ata-anilar bilän birikip, qabiliyätlik oquğuçilarniŋ bilimini aşuruş üçün muällimlär bilän repetitorluqni küçäytsä vä ularniŋ qiziqişini izçil küzitidiğan festival'liq (pän olimpiadisi, test kšrükliri vä hakaza) sistemini vuҗutqa kältürsä, aliy oquş orunliriğa çüşüvatqan uçumkarlirimizniŋ sanimu häm umumiy bilim süpitimu hässiläp aşatti. Bügünki kündä bu hildiki aliyҗanap paaliyät päqät «Uyğur mäktivini qollaş fondi», peşqädäm märipätçi, märhum Hebibullam Qahharovniŋ hatirisigä beğişlanğan «Hoşşärä, yaş talantlar!» festivali täripidinla ämälgä aşurulmaqta. Bu äslidä ammiviy tüs elişi keräk. Buni barliq däriҗidiki mädäniyät märkäzliri ämälgä aşursa, nur üstigä nur bolar edi. Şunimu täkitläş keräkki, qolumizniŋ qisqiliği tüpäyli, nätiҗilirimizmu degändäk ämäs.

—            Biyil 2-noyabr' küni štidiğan üçinçi җumhuriyätlik maarip konferentsiyasidä qandaq mäsililär qarilidu. Ularni häl qiliş yšnilişliri bälgülinämdu?

—            Qarilidiğan mäsililär kšp. Birinçi, hämmä pänlärni ana tilimizda oqutuş keläçigi toğriliq ändişilirimiz küçäydi. Äpsus, uyğur muällimliriniŋ vä ziyalilirimizniŋ arisida pärzäntlirini ana tilida oqutuşni halimaydiğanlar heliğiçä bar. Eçinarliği, ularni qollaydiğan qerindaşlirimiz kšpiyivatidu. Biz bir äsir  mabaynida rus tilida bilim alduq. Şuŋlaşqa bäzidä büyük namayändilirimiz sšzligän ana tilimda oyumni ärkin yätküzälmäy qiynilimän. Öz millitimniŋ mädäniyiti toğrisidiki hulasilirimmu yetük ämäs. Hiҗil bolğandin başqa, nemä çarä. Buni vaqit štkänsiri, җiddiy his qilivatimän.

— Meniŋ bilişimçä, uyğur tilida bilim berivatqan mäktäplärdiki bilim süpitini härtäräplimä vä çoŋqur nazarät qilişni qolğa kältürüş  silärniŋ aldiŋlarğa qoyğan muhim väzipilärniŋ biri. Şu toğriliq eytip štsiŋiz?

— Maarip sistemisi Birtutaş milliy testqa (BMT) kšçkän kündin başlap, uyğur mäktäpliridä bilim süpitini nazarät qiliş җäriyani helila šzgirişlärgä uçridi. Bügünki kündä u qanaätlinärlik däriҗidä ämäs. Buni grantqa çüşüvatqan balilirimizniŋ umumiy sani bilän nahiyä hakimliriniŋ hesavat jiğinliridiki mälumatlar oçuq dälilläydu. Bizniŋ kšz qarişimiz boyiçä, birinçi novättä, umumiy test sistemisini mukämmälläştürüş haҗät. Uyğur mäktäpliridä VOD (Paaliyätni sirttin bahalaş) testliq mehanizmi toluq җariy qilinişi keräk. Burun uni PGK (Ariliq dšlät nazariti) dättuq. Mäzkür test şäkli uyğur siniplirida izçil jürgüzülgini yoq. Buni hämmisi bilidu. Ägär uyğur mäktäpliri bu sistemidin sirt qalsa, bilim süpiti jildin-jilğa tšvänläydiğanliği sšzsiz. Qisqisi, bilim süpiti härtäräplimä nazarät qilinişqa tegiş. Uyğur mäktäpliridä därisliklär bilän oquş-metodikiliq komplekslarniŋ yetişmäsligi bilim süpitigä sezilärlik sälbiy täsirini yätküzüvatidu. Bu toğriliq turaqliq eytilivatidu. Şunimu täkitläş keräkki, bizdä kadr mäsilisimu muräkkäp petiçä qalmaqta. Bäzi yärlärdä mutähässislär kšp bolğini bilän, ularniŋ šz zimmisigä alğan җavapkärligi yoqniŋ ornida, intayin az. Bu nazuk mäsilidä «tonuş-biliş» vä «akam-hädäm» munasivätliri orun alğan. Bäzi mäktäplärdä muällimlär yetişmäydu. Bolupmu Ämgäkçiqazaq nahiyäsidiki kšpligän uyğur mäktäpliridä balilirimiz šz ana tilida izçil vä süpätlik bilim eliştin mährum. Şuŋlaşqa ularniŋ elivatqan bilimi bizni qanaätländürmäydu. Bu mäsilini çoŋqur üginişimiz lazim. Umumän, biz muällimlärniŋ kvalifikatsiyasigä alahidä diqqät bšlüşimiz keräk.

— Keläçäktä 12 jilliq bilim beriş sistemisiğa kšçimiz dävatimiz. Bizniŋ mäktäplär uniŋğa täyyarmu?! 

—            Hämmigä täyyar däp eytsaq, muğämbirlik qilğan bolattuq. 12  jilliq bilim beriş sistemisiğa kšçüş  mäsilisimu şu җümlidin. Ägär bu oqutuş sistemisiğa kšçüşkä җiddiy täyyarliq kšrmisäk, u çağda moҗut mäsililärniŋ orniğa, yänä bir muräkkäp mäsilä qoşulidu degän sšz. Bularni az däp, keyinki vaqitlarda yeŋi mutähässislärni täyyarlaş mäsilisi päyda boluvatidu. Pän kšrüklirini, şundaqla, uyğur tili vä ädäbiyati boyiçä olimpiadilarni uyuşturuş mäsilisigimu yeŋiçä yandişiş täläp qilinidu. Konferentsiyadä bu mäsilimu ätrapliq qarilidu häm fondimiz pän olimpiadilirini uyuşturuş boyiçä yeŋi bir yšnilişni, yäni asasliq pänlär boyiçä çoŋ bilim kšrügini uyuşturuşni kšzdä tutuvatidu. Qisqisi, «Uyğur mäktivini qollaş» fondi milliy maaripqa ait mänpiyätlirimizni oçuq alğa sürüş boyiçä šz paaliyitini yänimu izçil davamlaşturidiğan bolidu.

Sšhbätläşkän Şämşidin AYuPOV. 

Bälüşüş

Javap qalduruŋ