Yadnamä

    U җasur adäm edi

    Män Mämätiyar aka bilän däsläpki qetim štkän äsirniŋ 80-jilliri uçraşqan. QazDUniŋ filologiya fakul'tetiğa oquşqa çüşkän päytim edi. Män šzämgä ohşaş bilimgä, yeŋiliqqa huştar bolğan...

    DADAMNİҢ QOLYaZMİLİRİ

    Özäŋniŋ äŋ yeqin adimiŋdin ayrilip, här jili uniŋ tuğulğan künini atap štüş — eytmaqqila asan ekän. Mundaq çağlarda ğämkin kšŋlüŋ tehimu mäyüslinip, kšzüŋgä ihtiyarsiz...

    Qälbimiz tšridä saqlinisän!

    Buniŋdin qiriq kün ilgiri ailimizniŋ bärikitigä bärikät äta qilip kelivatqan qädirdan atimiz Alimҗan Җalalov biz bilän mäŋgügä vidalaşti. Pasibanimizniŋ boyiğa siŋgän aliy hislätliri, bolupmu...

    ARMAN

    Kärim İsrayilov qiriq jildin oşuq vaqit davamida Q.Sätbaev namidiki Qazaq milliy tehnikiliq universitetida studentlarğa tälim bärgän ustaz. Şu җäriyanda yüzligän yetük mutähässislärni tärbiyilidi. Biraq,...

    Alimni äsläş

    Kšŋül tšridiki kişilär/ «Qolda bar altunniŋ qädri yoq» degän maqal bekar eytilmiğan ekän. Һayat vaqtida arilişip jürüp, mäŋgülükkä billä štidiğandäk bilinidiğan alahidä hšrmätkä egä...

    Rohiŋğa tazim qilimän, ana…

    Bu qetimqi baharmu šziniŋ kšrkämligi, illiqliği häm näpisligi bilän җahanni tehimu gülstanliqqa orap, adämlärgä alämçä şatliq beğişlimaqta. Һä, biz ändi bu qetim animiz Marihanni...

    Ämgäk märdanisi bolup yaşidi

    Tirikçilikniŋ ğemi bilän jutumdin helila jiraqta, elimiz paytähti Astanada yaşavatimän. Biraq jutumni kinäymän. Pat-patla  ana-jutum, ata jutum Sadir vä Yarkänttä štkän şoh baliliğim bilän...

    İҖTİҺATLİQ İҖATKAR EDİ

    (Kšrnäklik şair Mšmün  Һämraevniŋ (Mämnun) tuğulğininiŋ 75 jilliğiğa dair) Rast, Mšmün Һämraev iҗtihatliq iҗatkar edi. İzgü niyätlik niҗatkar edi. İҗadiyät yolida heriş-çarçaş degänni uqmatti. Şeiriyät...

    ARMANLİRİ KÖP EDİ

    Nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkizi yenidiki Aqsaqallar keŋişiniŋ räisi, Panfilov nahiyäsiniŋ Pähriy grajdini, peşqädäm pedagog Abdusalam Yüsüpovniŋ baqiyliq bolup kätkinigä häş-päş degiçä aridin säk­kiz aydin...

    DİLKÄŞ İNSAN EDİ

    «Һärqandaq җarahät vaqit štkänsiri saqiyidu», däydekän. Lekin җudaliq därdi heçqaçan saqaymaydiğan ohşaydu. Bolupmu mäzgilsiz ayrilğan qom-qerindaş, dost-buradärlärniŋ qiyapiti vaqit štkänsiri tehimu gävdilinidekän. Bu kinäş-seğiniş...