Dostluq vä hämkarliq printsiplirida

0
179 ret oqıldı

Nursultan Nazarbaev Qirğizstanda bolup, säpiriniŋ birinçi küni mämlikät Prezidenti bilän uçraşti vä III Duniyaviy kšçmänlär oyunliriniŋ eçiliş märasimiğa qatnaşti.Nursultan Nazarbaev Çolpon-Atağa kelişi bilän Qirğizstan Prezidenti Sooronbay Jeenbekov bilän uçraşti. Dšlät rähbiri uni Qirğiz Җumhuriyitiniŋ Mustäqillik küni (mämlikät bu mäyrämni 31-avgustta nişanlidi) täbriklidi vä qerindaş häliqqä hatirҗämlik, turaqliq, paravänlik tilidi.
– Qazaqlar vä qirğizlarğa ohşaş yeqin häliq yoq. Män mustäqillikniŋ däsläpki künliridin tartipla Qirğizstanni qollap-quvätläp kelivatimän, – däp täkitlidi Nursultan Nazarbaev.
Qazaqstan Prezidenti ikki mämlikät otturisida “yol häritisiniŋ” imzalanğanliğini vä hškümätlär ara komissiyaniŋ turaqliq işlävatqanliğini äslitip štti.
– Siz Prezident bolup saylanğan päyttin tartip biz pat-pat uçrişip, kšpligän mäsililärni muhakimä qilduq. İkkitäräplimilik munasivätlär yeŋi däriҗigä çiqivatidu. Soda däriҗisi šsüvatidu. Bügünki kündä mämlikätlirimiz otturisidiki çegara yenidiki mäsililärni qoşqanda, barliq mäsililär häl qilindi, – däp bildürdi Dšlät rähbiri.
Öz novitidä Sooronbay Jeenbekov Nursultan Nazarbaevqa Çolpon-Atani ziyarät qiliş täklivini qobul qilğanliği üçün minnätdarliq bildürdi vä ikki mämlikät otturisidiki munasivätlärniŋ dostluq harakterğa egä ekänligini täkitlidi.
Prezidentlar uçrişiş ahirida ikkitäräplimä hämkarliqni tehimu täräqqiy ätküzüş istiqbalini muhakimä qildi, şundaqla regionluq vä häliqara kün tärtiviniŋ mäsililiri boyiçä pikirläşti.
III Duniyaviy kšçmänlär oyunliriniŋ täntänilik eçiliş märasimi Çolpon-Ata ippodromida štüp, uniŋğa miŋliğan tamaşibin vä sportçi jiğildi.
Sooronbay Jeenbekovniŋ täklivigä benaän mäyrämgä Qazaqstan Prezidenti Nursultan Nazarbaev qatnaşti. Şundaqla Türkiya, Tatarstan Prezidentliri Redjep Tayip Erdoğan bilän Rustam Minnihanov vä Vengriya Prem'er-ministri Viktor Orban märasimniŋ juquri däriҗilik mehmanliridin boldi.
Oyunlarni täntänilik eçişqa Qirğizstan täräp “Һayat däriği” namliq täsirlik teatrlaşturulğan kšrünüş täyyarlaptu. Uniŋ ideyasi hämmigä tonuş obrazlar vä rämzlär arqiliq kšçmänlär mädäniyitiniŋ bayliğini namayiş qiliş. Teatrlaşturulğan kšrünüştä häm tarihiy štmüş häm hazirqi hayat šz äksini tapti.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ