Narkomaniya – XXI äsirniŋ vabasi

0
28 ret oqıldı

Yeqinda Talğir şähirigä iş babi bilän berivedim, täsadipi “XXI äsirniŋ vabasi – narkomaniya” degän mavzuda štkän seminarğa qatnişip qaldim. Uniŋda mundaq misal kältürüldi: bügün Qazaqstandiki royhätkä elinğan barliq narkomanlarniŋ täŋ yerimidin kšpirägi tehi 30 yaşqa tolmiğan qiz-jigitlär ekän. Ändi här jili narkotik mähsulatlirini istimal qiliştin päqät elimizdila bäş miŋdin oşuq adäm halak bolidekän.
QҖ İçki işlar ministrliginiŋ ähbariti boyiçä, päqät štkän jilila härqandaq haliğuçi heçbir tosalğusiz sintetikiliq narkotik maddilirini alalaydiğan bäş miŋ internet-resurs tepilğan vä ularniŋ hämmisi toluq yepilğan bolsa, moşu jilniŋ däsläpki altä eyida yänä şunçilik internet-resurs päyda bolğan. “Ularniŋ kirimi milliard bilän šlçinidu. Һä, million ämäs, milliard! Bu problema päqät Qazaqstanğila tän ämäs, duniyaniŋ barliq dšlätliri moşundaq iҗtimaiy kesällikni baştin käçürmäktä. Narkomaniya mäsilisi vä uniŋ aldini eliş yolliri hätta G 20 älliri rähbärliriniŋ keŋäşmiliridä muhakimä qilinivatidu. İnsaniyätkä hovup tuğduruvatqan bu saytlar bilän elektron qapçuqlar qandaq tez yepilsa, şundaq tez päyda boluvatidu däp eytti şu seminarda QҖ İçki işlar ministrligi Narkoҗinayätkä qarşi kürişiş boyiçä departament başliği B.Nurğaliev.
Seminarda qäyt qilinğinidäk, elimizdä narkomaniya “yaşirivatidu”. Һazir äŋ tšvänki qatlam – bu 14-15 yaştiki šsmürlär. Ular barliq narkomanlarniŋ 20 – 25 payizini täşkil qilidekän. Ular “narkomanlarniŋ dorihaniliq topi” däp atilidu, yäni šsmürlär dorihanilardin tärkividä narkotik maddiliri bar meditsiniliq dora-därmäklärni retseptsizla setivalidu. Ägär u dorilar päqät vraçniŋ tävsiyäsi boyiçila setilidiğan kategoriyagä kirsimu tosalğuluq yoq. Çünki dorihanilarniŋ hämmisi şähsiylärniŋ qolida. Ändi ularğa kirim kirsä bolğini.
“Narkomaniya problemisini qançä muhakimä qilmayli, u yeqinqi onjilliqta šziniŋ aktualliğini yoqatmaydu vä heçqaçan duniya җamaätçiliginiŋ kün tärtividin çüşmäydiğan bolidu” – šzäm täsadipi qatnişip qalğan seminarniŋ yäküni şundaq.
Eytmaqçi bolğinim, “ähval şundaq ekän” däp qol qoşturup oltirişimizğa härgiz bolmaydu. Narkotik maddiliriniŋ adäm salamätligigä, bolupmu äsäb sistemiliriniŋ kardin çiqişiğa birdin-bir säväpçi ekänligini balilirimizniŋ meyisigä quyuşni zadila untumasliğimiz keräk. Yaq, män bu maqalini yezip, ata-anilarğa mäslihät beriştin tamamän jiraqmän. Päqät balimiz narkoman bolsa, uniŋ ata-aniğimu, ailisigimu, җämiyätkimu qilçilik paydisi bolmaydiğanliğini, päqät qayğu-häsrät elip kelidiğanliğini täkitligüm käldi, halas.
Rişat İMİNAHUNOV.
Talğir nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ