Һasan-hüsän

    Kätmän bilän iktap

    Çoŋlardin soğa (Mäsäl) Baraŋniŋ yenida turğan dehan kätmininiŋ üzigä çüşkän künniŋ nuri çaqnap berip, šydiki täkçidä turğan kitapniŋ üzigä çüşüp, uniŋ aramini alğan edi. — Һäy, üzi...

    Şeiriyät gülzari

    Yezam Tağ bağriğa җaylaşqan, Bük-baraqsan, gül yezam. Täbiiti äҗayip, Dilğa berär zor ilham. «Atilidu «Altšy» däp, Adämliri ämgäkçan. Dostluq bilän šmlüktä, Yaritidu altun dan. İlim-pänni egiläş, Meniŋ üçün pärizdur. Ana jutni güllitiş, Boynumdiki qärizdur. Yasmin ҺOSMAN, Ä.Qasteev...

    Yaş rässamlar iҗadidin

    Uyğur nahiyäsi Çoŋ Aqsu  yezisidiki Ğ.Sädvaqasov namidiki ottura mäktäpniŋ 5-sinip oquğuçisi Şahruh BÄHTAHUNOV sizğan räsim.

    Ätrap bilän tonuşturuş

    Tšvändiki sürätkä diqqät bilän qaraŋlar. Muällim balilar bilän qäyärgä käldi? Ular nemä bilän mäşğul boluvatidu? Sürätkä qarap jilniŋ qaysi päsli ekänligini eniqlaŋlar vä hekayä...

    Duniyada nemä šlmäydu

     (Rivayät) Bir padişa dšlitidiki oqumuşluq kişilärni ordiğa jiğip, ulardin «Duniyada šlmäydiğan närsä barmu?»  däp soraptu. — Bar, җanapliri, — däptu bir kişi ornidin turup, — birinçidin,...

    Buratinoŋa yardämlişiŋlar

    Buratinoğa Altun açquçni tepişqa yardämlişiŋlar. Uniŋ üçün şärtlik türdä tšvän, juquri, sol vä oŋ yšnilişliri boyiçä päqät birla çaqmaqtin sanap, meŋiş keräk. Bu yärdä...

    Tapqur bolsaŋ tepip kšr

    Boş çaqmaqlarğa tegişlik häriplärni qoysaŋlar, on bir türlük sšz kelip çiqidu. Qeni, oylap tepiŋlar! Җahangir TURSUNOV, 76-ottura mäktäpniŋ oquğuçisi. Almuta şähiri.

    Rässam boluş armini

    Balilarğa beğişlanğan qoş sähipä Hurşidäm Märüpova Çuluqay yezisidiki Җ.Bosaqov namidiki ottura mäktäptä äla bahalar bilän oquvatidu. 7-sinipni ändi tamamliğanliğiğa qarimastin, ismi mäktäptiki sinipdaşliri arisidila ämäs,...

    Mal'tiğa yollanma aldi

    Uyğur nahiyäsiniŋ Kiçik Dehan yezisidiki Mšrdün Teyipov namidiki ottura mäktäpniŋ 2-sinip oquğuçisi Şahzadä İminovaniŋ hayatida untulmas vaqiä yüz bärdi. Keläçigidin ümüt kütküzidiğan bu qabiliyätlik uyğur...

    Yaş talantniŋ yäkkä kontserti

    Yeqinda uzun jilliq tarihi bar «Rehimҗan» sän°ät mäktiviniŋ ravap sinipida tähsil kšrüvatqan İskändär Tursunovniŋ (cürättä) yäkkä kontserti bolup štti. Kontsertqa mäzkür mäktäpniŋ häm u...

    Pikir

    Abay toyi räsmiy başlandi

    Dšlät rähbiri Qasım-Jomart Toqaev bilän Qazaqstanniŋ Tunҗa Prezidenti – Elbası Nursultan Nazarbaev qazaq hälqiniŋ uluq şairi vä mutäpäkküri Abay Qunanbayulıniŋ 175 jilliq tävälludiğa beğişlanğan...

    Ğaliplar mukapatlandi