Mädäniy miras

    «Miŋ šy» sän°iti

    Ana jut «Miŋ šy» (Taşkemir) sän°itidä qedimiy maddiy vä mäniviy utuqliri muҗässämlängän, turmuş, ideologiya, etiqat sän°itiniŋ birpütün tarihiy şäҗärisi gävdilängän. Uniŋda äyni dävir adämliriniŋ...

    Ahirqi җuvazçi vä җuvaz

    Uzaq štmüştä äҗdatlirimizniŋ kšçmänlik çarviçiliqtin şähärlişişkä, dehançiliqqa yüzliniştiki turmuş ehtiyaҗi nurğunliğan hünär-käsipniŋ barliqqa kelişigä vä rivaҗlinişiğa türtkä bolğan. Җuvazçiliq äynä şular җümlisidindur.Barat Mähmud Poskam...

    Hotän ätlisiniŋ alahidiligi

    Hotän — qedimiy İpäk yoliniŋ başliniş tügüni boluştäk ävzälligi, giläm, qaşteşi, ätläs qatarliq mäş­hur yärlik mähsulatliri bilän pütkül duniya diqqitini šzigä җälip qilğan qutluq...

    Turpanda «uyqidiki» mädäniyät yadikarliqliri «oyğitildi»

    Җim-җitliq hšküm süridiğan Yarğul qedimiy şähiridä ravapniŋ muŋluq sadasi yaŋridi. Gugum çüşüşi bilän «Yarğul käçlik säylisi» paaliyiti başlinip, mol mäzmunluq oyunlar säyahätçilärniŋ diqqitini birdin...

    Sovunçiliq mädäniyiti

    Abduhelil Mirhelil/ Hälqimizdä sovunçiliq käspiniŋ tarihi uzun bolup, u umumlişiş vä rivaҗliniş җähättinmu şanliq sähipilärni eçip kälgän. Sovun işläpçiqirişta hayvanlarniŋ kšydürüp eritkändä çigirtäk çiqmaydiğan yeği...

    İzgü niyättin tuğulğan çoŋ başlanma

    Şämşidin AYuPOV, «Uyğur avazi»/ Qedimiy zamanlarda äҗdatlirimiz paydilanğan qapaqni bügünki kündä uyğur rässamliriniŋ häqiqiy mänasida täsviriy-ämäliy sän°ät äsärigä aylanduruvatqanliği, älvättä, kişini hoşal qilidu. Mäsilän, Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ...

    Jügän vä nohta

    Hälqimiz atüsti mä­däniyitini yaritiş bi­län billä, atҗabduq mädäniyitinimu barliqqa kältürgän. Jügän bilän nohta äynä şuniŋ yarqin ipadisidur. Jügän — at, eşäk vä heçir qatarliq җa­nivarlarniŋ...

    Än°änilär üzülüp qalmasliği keräk

    Yeqinda M.Ävezov namidiki Ädäbiyat vä sän°ät institutiniŋ täşäbbusi bilän barliqqa kälgän «Örkeniet» häliq universiteti šz paaliyitini başlidi. Uniŋ tärkividä «Lirika muhlisliri», «Yaş dramaturglar», «Bügünki...

    Mäşräp ähli aman bolsun

    Jillar bir-birini qoğlap, ğuyuldap štiveridekän. Һä, biz, adämlär, tirikçilik häläkçiligidä šzimizniŋ qandaq bovay-momay atilip, oğul-qizlirimiz šsüp, tatliq nävrä-çävrilik bolup qalğanliğimizni säzmäy qalidekänmiz. Gayida arimizda...

    Oçaq vä tonur

    Uyğur hälqi uzun tarihiy täräqqiyat җäriyanida šzigä has, hazirmu paydiliniş qimmitigä egä kšpligän mädäniy miraslarni yaratqan. Oçaq bilän tonur äynä şular җümlisidindur. Büyük mutäpäkkür...

    Pikir

    Frantsiya biznesiniŋ väkilliri bilän uçraşti

    Dšlät rähbiri Frantsiya biznesiniŋ väkilliri bilän uçraşti. Qasım-Jomart Toqaev šz sšzidä Frantsiyaniŋ Qazaqstanniŋ Evropa ittipaqi dairisidiki asasiy şerikliriniŋ biri bolup hesaplinidiğanliğini vä mämlikitimizniŋ ikkitäräplimä šzara...