Mädäniy miras

    Uyğur qağani Äl ätmiş Bilgä-Bayançurniŋ ikkinçi ornatqan abidisi – Terkin yadikarliği

    Uyğur qağanatiniŋ qağani Bayançur Uyğur mustäqil dšlitiniŋ qurulup, miŋ jilliq – tümän künlük dävir sürüşini җakalap, täntänä vä sältänät qurup, toylap, šz hälqiniŋ kšŋlini...

    Häliq qoşaqliri häqqidä

    Uyğur häliq qoşaqliri tarihiy vaqiä vä tarihiy şähslär bilän ziç munasivätlik bolğaçqa, štmüştiki bäzi mänbälärni sürüştürüş yaki ispatlaşta muhim ähmiyätkä egä. Ular iҗtimaiy turmuşniŋ...

    Bir äsir kšmüktä yatqan «Şahnamä»

    Yeqinda M.Ävezov namidiki Ädäbiyat vä sän°ät instituti mudiriniŋ orunbasari Aqjigit Älibekov bšlmimizgä kirip käldi. U maŋa institut namidin bir kitapqa täqriz yeziş lazimliğini tapşurup,...

    Kälpin qoşuği

    Uyğurlarniŋ än°äniviy qoşuqçiliq hünär-sän°iti uzun jilliq tarihqa egä. Şularniŋ içidä kälpin qoşuği Şinҗan-Uyğur Avtonom Rayoniniŋ ğäyriy-maddiy mirasi süpitidä räsmiy etirap qilinğan. Kälpin qoşuği bu...

    Orhon-Enisey yeziği

    Mäzkür yeziq yezilğan mäŋgü taş yadiqarliqliri Moŋğoliyadiki Orhon däriyasi vadiliridin häm Sibir'diki Enisey däriyasi  boyliridin tepilğaçqa şundaq däp atalğan. Ändi bu yeziq uni işlätkän...

    Yäkän han ordisiğa bir näzär

    700 jil burun Marko Polo besip štkän Yäkän – duniyağa daŋliq «On ikki muqam» juti häm qedimiy zamandiki ğärbiy yurt 36 bägligidiki Sakaraul dšliti....

    Väsiyät qalduruş aditimiz

    Qedimiy dävirlärdin tartipla uyğurlarda väsiyät qalduruş aditi şäkillängän bolup, u härqaysi dävirlärdä izçil davamlişip kälgän. Bu adät väsiyät qaldurğuçiniŋ šzi šlüp kätkändin keyin qaldurğan...

    Keriyäniŋ kiçik tälpigi

    Duniyadiki äŋ kiçik tälpäk — Keriyä ayalliriniŋ tälpigi bolup, u buniŋdin birnäççä jil ilgiri Ginnessniŋ Rekordlar kitavidin orun alğan edi. Yeqinda u Hitay Häliq...

    Uyğur tibabitiniŋ peşivaliri

    Uyğur tibabätçiligi hälqimizniŋ täbiät bilän munasivät bağlaş, täbiät hadisilirini tonuş ämäliyati davamida barliqqa kälgän, hämdä tädriҗiy halda mukämmäl näzäriyä sistemisini, davalaş usuli bilän dorigärlik...

    Tohri tili yeziğidiki väsiqilär

    Tohri tili yeziğidiki väsiqilärdiki tohri tili — Һind-evropa tilliri sistemisiğa mänsüp. Bu väsiqilärniŋ HH äsirniŋ başlirida Şinҗaŋdin tepilğanliği häqqidä hatirilär bar. Ularniŋ bügüngiçä saqlinip...

    Pikir

    Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Prezidenti Qasım-Jomart Toqaevniŋ muraҗiiti

    Һšrmätlik vätändaşlar! Silärgä mälumki, Salamätlikni saqlaş ministrligi bügünki küngä qädär birqatar qazaqstanliqlarda taҗsiman virus alamätliriniŋ eniqlanğanliğini räsmiy bildürdi. Uniŋ tarqiliş hovupi bar. Virus çättin kältürüldi. Juqumluq...