Mädäniy miras

    Uyğurlar işlätkän yeziqlar

    Uyğurlar tarihta äŋ burun yeziq qollanğan vä uni birnäççä qetim almaşturğan millät. Şuŋlaşqimu bizniŋ til-yeziq mädäniyitimiz türkiy tillar içidä aldinqi qatardin orun alğan. Professor...

    Oçaq vä tonur

    Uyğur hälqi uzun tarihiy täräqqiyat җäriyanida šzigä has, hazirmu paydiliniş qimmitigä egä kšpligän mädäniy miraslarni yaratqan. Oçaq bilän tonur äynä şular җümlisidindur. Büyük mutäpäkkür...

    Turpan karizliri häqqidä

    Kariz — Turpanda yaşap štkän äҗdatlirimizniŋ yüksäk äqil-parasitiniŋ җävhiri bolupla qalmay, su inşaiti quruluşi tarihidiki büyük abidä häm duniyaviy käşpiyat, äŋ muhimi, duniya mädäniyät...

    Uyğur qağani Äl ätmiş Bilgä-Bayançurniŋ ikkinçi ornatqan abidisi – Terkin yadikarliği

    Uyğur qağanatiniŋ qağani Bayançur Uyğur mustäqil dšlitiniŋ qurulup, miŋ jilliq – tümän künlük dävir sürüşini җakalap, täntänä vä sältänät qurup, toylap, šz hälqiniŋ kšŋlini...

    Ravaq budda ibadäthanisi

    Ravaq budda ibadäthanisi Şinҗaŋ-Uyğur Avtonom Rayoni Hotän vilayiti Lop nahiyäsigä yeqin qumluqqa җaylaşqan. Umumiy kšlämi – 2250 kvadrat kilometr. Munariliq ibadäthana quruluşiniŋ harabisi tšrt...

    Jügän vä nohta

    Hälqimiz atüsti mä­däniyitini yaritiş bi­län billä, atҗabduq mädäniyitinimu barliqqa kältürgän. Jügän bilän nohta äynä şuniŋ yarqin ipadisidur. Jügän — at, eşäk vä heçir qatarliq җa­nivarlarniŋ...

    Häliq danaliğiniŋ bebaha mänbäsi

    Dana äҗdatlirimiz bizgä miras qaldurğan maqal-tämsillärdiki nahayiti štkür vä ihçam filosofiyalik pikir vä gšzäl bädiiy alahidilik – uyğur häliq eğiz iҗadiy täpäkküriniŋ däl nişanğa...

    Yäkän han ordisiğa bir näzär

    700 jil burun Marko Polo besip štkän Yäkän – duniyağa daŋliq «On ikki muqam» juti häm qedimiy zamandiki ğärbiy yurt 36 bägligidiki Sakaraul dšliti....

    Än°änilär üzülüp qalmasliği keräk

    Yeqinda M.Ävezov namidiki Ädäbiyat vä sän°ät institutiniŋ täşäbbusi bilän barliqqa kälgän «Örkeniet» häliq universiteti šz paaliyitini başlidi. Uniŋ tärkividä «Lirika muhlisliri», «Yaş dramaturglar», «Bügünki...

    «Kškçay mäşrivi» vä «Һozurum muqami»

    Mäşräp muqamliri, älnäğmä sän°iti, uyğur fol'klor mädäniyiti uyğur muqamliriniŋ anisi bolup, hälqimizniŋ qälb tšridiki büyük mirasliridur. Uyğur on ikki muqami Qumul, Turpan, Kuça, Dolan,...

    Pikir

    Abay toyi räsmiy başlandi

    Dšlät rähbiri Qasım-Jomart Toqaev bilän Qazaqstanniŋ Tunҗa Prezidenti – Elbası Nursultan Nazarbaev qazaq hälqiniŋ uluq şairi vä mutäpäkküri Abay Qunanbayulıniŋ 175 jilliq tävälludiğa beğişlanğan...

    Ğaliplar mukapatlandi