Mädäniy miras

    Muqam» atalğusi häqqidä

    Uyğurlar qedimidinla ämgäktä, turmuşta: oma oriğanda, yol jürgändä, jip egirgändä, bolupmu toy-tškünlärdä nahşa-küylärdin ayrilmiğan. Yäni ular uzun jilliq täräqqiyat davamida häliqniŋ iҗtimaiy hayati vä...

    Näsirdin äpändi qäyärlik?

    Näsirdin äpändiniŋ lätipiliri pütkül Aziya, Afrika ällirigä käŋ tarqalğan desäk, aşurup eytqanliq bolmaydu. Һärqaysi dšlät hälqiniŋ tilliri bir-birigä ohşimiğaçqa, bu qährimanniŋ ismi härqandaq җayda...

    Yäkändiki Amannisahan mäqbärisi

    Yäkän — duniyağa daŋliq 12 muqam yurti. Şundaqla ğärbiy yurt 36 bägligidiki Sakaraul dšliti. Yäkän hanliği Säid han 1514-jili Çağatay hanliğiniŋ orniğa qurulğan islam...

    Bšşük mädäniyiti

    «Bovaqlarğa has aramgah, rahät makan» degän mänani šzigä siŋdürgän bšşük qedimiy dävirlärdin tartipla hälqimizniŋ bala tärbiyisidä muhim orunğa egä bolğan. Uni bovaqlar üçün mähsus...

    Qumul Käştiçiligi

    Qumul uyğurliri uzun tarihqa vä şanliq mädäniyätkä egä. Ularniŋ turmuş ämäliyati җäriyanida käşip qilğan käştiçilik hüniri  hälqimizniŋ gšzällikkä iştiliş, uniŋğa zoqliniş häm sšyüş, gül-giyalarni...

    Jügän vä nohta

    Hälqimiz atüsti mä­däniyitini yaritiş bi­län billä, atҗabduq mädäniyitinimu barliqqa kältürgän. Jügän bilän nohta äynä şuniŋ yarqin ipadisidur. Jügän — at, eşäk vä heçir qatarliq җa­nivarlarniŋ...

    Äҗdatlirimiz kiygän tarihiy kiyimlär

    Uyğurlar kiyim-keçäk mädäniyi-tigä qädäm taşliğandin başlap, kiyinişkä alahidä etivar bärgän. Qoli gül, hünär-sän°ätkä mahir äҗdatlirimiz asasän juŋ, ipäk, pahta rähtliridin toqulğan nahayiti näpis kiyimlärni...

    Än°änilär üzülüp qalmasliği keräk

    Yeqinda M.Ävezov namidiki Ädäbiyat vä sän°ät institutiniŋ täşäbbusi bilän barliqqa kälgän «Örkeniet» häliq universiteti šz paaliyitini başlidi. Uniŋ tärkividä «Lirika muhlisliri», «Yaş dramaturglar», «Bügünki...

    Yağaç  qolhünär  buyumliri

    Uyğurlarniŋ yağaçtin qolhünär buyumlirini yasap, paydiliniş tarihi uzun, hünär tehnikisimu mukämmäl. Tätqiqatçilar  İsrayil Yüsüp vä Änvär Qasim eytqandäk, arheologiyalik tätqiqatlarğa asaslanğanda, bizniŋ äҗdatlirimiz bronza...

    Häliq qoşaqliri häqqidä

    Uyğur häliq qoşaqliri tarihiy vaqiä vä tarihiy şähslär bilän ziç munasivätlik bolğaçqa, štmüştiki bäzi mänbälärni sürüştürüş yaki ispatlaşta muhim ähmiyätkä egä. Ular iҗtimaiy turmuşniŋ...

    Pikir

    Grajdanlarniŋ tapavitini aşuruş – asasiy mähsät

    Düşänbä küni Prezident Qasım-Jomart Toqaevniŋ qatnişişi bilän Һškümätniŋ käŋäytilgän mäҗlisi bolup štti. Bu Dšlät rähbiriniŋ yeŋi tärkiptiki Һškümätniŋ käŋäytilgän mäҗlisigä däsläpki qetim qatnişişi. Mäҗlistä...