«Qaytidin hatirҗäm hayatqa qädäm taşlidim»

0
830 ret oqıldı

Malik BATTALOV:

İstipadiki polkovnik Malik Battalov pütkül aŋliq hayatini sabiq Keŋäş İttipaqi tärkivigä kirgän Qazaqstan, Qirğizstan vä başqimu birnäççä җumhuriyätniŋ Milliy behätärlikni saqlaş sahasiğa beğişliğan härbiy hizmätçilärniŋ biri. Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Mustäqilligi küni harpisida uni sšhbätkä җälip qilduq.— Malik Sidiq oğli, hayatiŋizniŋ nurğun qismi hoşna Qirğiz Җumhuriyitidä štsimu, sizni elimizniŋ Mustäqillik mäyrimi munasiviti bilän täbrikläşkä bolidiğu däymän?

— Älvättä. Çünki Qazaqstan — meniŋ vätinim. Män moşu diyarda tuğulup, bilim elip, däsläpki ämgäk paaliyitimni başliğan. Yänä kelip, šz vaqtida uniŋ behätärligini himayä qiliştäk muhim väzipini ada qilğan.

— Undaq bolsa, sizni vätändaşliriŋizğa yeqindin tonuşturuş mähsitidä sšhbitimiz tizginini kindik qeniŋiz tškülgän jutiŋizğa burisaq…

—            Märhämät. Män Uyğur nahiyäsiniŋ Kätmän yezisida tuğulğan. Märhum dadam — Sidiq, pütkül aŋliq hayatini märipät sahasiğa beğişliğan peşqädäm ustaz. Qazaqstanniŋ hizmät kšrsätkän muällimi. U şundaqla Uluq Vätän uruşida Berlinğiçä bolğan җäŋgivar yolni besip štkän. Anam Appaqqizmu äynä şu dähşätlik uruşniŋ iştrakçisi süpitidä Stalingradni minadin tazilaş vä şähärni äsligä kältürüş işliriğa paal qatnaşqan. Bir qiziği, dadam (u šzi äsli avatliq) bilän anam 1945-jili may eyida, yäni mäydandin qaytip kelivetip, poezda tonuşup qalğan ekän. Şuniŋdin keyin ailä qurup, toqquz pärzänt kšridu. İkki qerindişim mäktäp yeşiğa tolmay turupla baqiliq bolğan. Qalğan yättimiz märhum ata-animizniŋ arqisida oqup, šsüp-yetilip, hayattin šz yolumizni taptuq. Ularniŋ içidä män vä inim Nurlan — härbiylär. U Qazaqstan Milliy Behätärlik Komiteti çegara hizmitiniŋ podpolkovnigi. Akam Sadiq Qirğizstan täväsidä, yänä bir inim — Vil'yam  Uyğur nahiyäsidä İçki işlar hizmitidä işläp, istipağa çiqti. Üç siŋlim pedagogika vä meditsina sahalirida ämgäk qilivatidu. Eytmaqçi, anam Appaqqiz ismi hälqimizgä käŋ tonulğan şair İliya Bähtiyaniŋ hädisi. Şuŋlaşqa män käynidin šçmäs iz qaldurğan kšrnäklik ädipniŋ җiyäni bolğanliğim bilän pähirlinimän.

— Һärbiy käspini tallaş šz hahişiŋiz bilän boldimu yaki buniŋğa birär adäm mäslihät bärdimu?

— Rastimni eytsam, mäktäptä oqup jürgän vaqtimda käsip tallaş häqqidä eniq pikrim bolmidi. Ata-anammu eniq bir mutähässislikni egiläşkä dävät qilmidi. Päqät rämiti dadam bizgä pat-patla «Oqup, aliy bilimlik boluŋlar, balilirim. Bilimi yoq adäm — qanatsiz quş bilän baravär» däp nesihät qilidiğan. Märhum bizni oqusun däp šyniŋ tirikçiliginimu šzi qilişqa tirişatti. Biraq män mümkinqädär җismaniy ämgäk bilän şuğullinişqa intilattim. 9-sinipta oquvatqan päytimdila yezimizdiki egilik qarimiğidiki oquğuçilarniŋ kšmüqonaq brigadisida işlidim. Keyin kolhozniŋ yollanmisi bilän Almuta agrotehnika universitetiniŋ mal dohturlirini täyyarlaydiğan fakul'tetiğa oquşqa çüştüm. Şuniŋ bilän qatar mäzkür bilim därgahi yenidiki härbiy mal dohturlirini täyyarlaydiğan fakul'tetniŋ (u şu vaqitlarda Keŋäşlär İttipaqi boyiçä birdin-bir fakul'tet edi) härbiy kafedrisida tähsil kšrdüm. 1975-jili universitetni muvappäqqiyätlik tamamlap, mähsus yollanma bilän Qazaq SSR Pänlär akademiyasi Zoologiya institutiğa kiçik ilmiy hadim bolup işqa orunlaştim. Mäzkür institutniŋ aspiranturisiğa çüşüp, namzatliq minimumni tapşurup bolğandin keyinla meni tuyuqsiz härbiy hizmätkä çaqirdi. Şuŋlaşqa män ilmiy paaliyät bilän şuğulliniş imkaniyitidin ayrilip qaldim. Vätän aldidiki borçumni SSSR Milliy Behätärlik Komitetiniŋ Türkmänstandiki çegara otryadida ştab ofitseri süpitidä ada qildim. Şuniŋdin keyin Qazaq SSR Dšlät Behätärlik komitetiniŋ Märkiziy apparatida operativ väkil hizmitini atqurdum. Rähbärlik meniŋ ämgigimni bahalap, İ vä İİ däriҗilik «Çegara hizmitiniŋ älaçisi» medali vä başqimu Pähriy yarliqlar bilän mukapatlidi. 1988-jili Qirğiz SSR İçki işlar ministrligigä işqa yštkäldim. Bu yärdä on jil davamida härhil operativ vä komandiliq lavazimlarda җinaiy izdäştürüş, millätlärara toqunuşni agahlanduruş, uyuşqan җinayätkä qarşi küräş jürgüzüş, şähsiy behätärlik başqarmilirida җavapkär hizmätlärdä işlidim. Ariliqta Omsk şähiridiki SSSR İçki işlar ministrligi Aliy mäktiviniŋ (hazirqi akademiya) operativ-izdäştürüş fakul'tetini hoquqşunas-yurist mutähässisligi boyiçä pütärdim. Andin sabiq Keŋäşlär İttipaqi tärkividiki җumhuriyätlär šz mustäqilligigä egä bolğandin keyin Qirğiz Җumhuriyitiniŋ Mudapiä ministrligigä yštkilip, uniŋ baş razvedka başqarmisiniŋ kontrrazvedka bšlümini başqurdum.

— Bu, älvättä, härbiy paaliyitiŋizdiki äŋ muräkkäp җäriyan bolsa keräk?

— Toğra eytisiz. Bu hizmättä işläp jürginimdä, helila җiddiy häm pävquladdä väziyätlärniŋ şahidi boldum. Һätta hayat bilän mamat arisida qalğan däqiqilärnimu baştin käçürdüm. Bolupmu 1990 vä 1991-jilliri Bişkek vä Oş şähärliridiki qirğizlar bilän šzbäklär arisida yüz bärgän milliy ziddiyätlärgä munasivätlik bolğan ammiviy tärtipsizliklär väziyätni helila җiddiylaşturdi. Bu hildiki pävquladdä ähvallarda җämiyätlik tärtipni teçliq yoli bilän qolğa kältürüşniŋ näqädär muräkkäpligini eytmisaqmu çüşinişlik bolsa keräk. Uniŋdin keyinki jillirimu mämlikättä yüz berivatqan härhil qalaymiqançiliqlar şaraitidimu bizgä keçä-kündüz uyqa kšrmäy, tinim tapmay, teç ahali hatirҗämligini küzitişkä toğra käldi.

— 1999 — 2000-jilliri Qirğizstan tarihiğa «qara iz» salğan Batken paҗiäsiniŋ duniya ählini šzigä җälip qilğanliğidinmu hävirimiz bar…

— Män u vaqitlarda җumhuriyät Mudapiä ministrligi Baş ştabiniŋ operativ bšlümidä işlävatattim. Polkovnik unvanini alğinimğa tehi bir jil bolğan. Bevasitä väzipimiz bolğaçqa, bu vaqiäniŋ qaynimida boldum. Moşu yärdä monu bir vaqiäni äsläp štküm kelivatidu. Şu jili Abdul Äziz rähbärligidiki «Özbäkstan islam härikiti» däp atilidiğan häliqara terrorçilar topini täslim qiliş mähsitidä ministrligimiz yenida «Skorpion» mähsus otryadi quruldi. Biz şuniŋ tärkividä  Oş vilayitiniŋ Batken nahiyäsidä birnäççä qetim mähsus operatsiyalärni uyuşturduq. Şularniŋ biridä hškümät täripidin ävätilgän obdusmentlarniŋ (hoquq qoğdaş täşkilatiniŋ hadimliri) bir topini düşmänlär gšrügä elivaldi. Ularni qutulduruş üçün bizdin bir väkil berip, terrorçilar bilän muzakirä jürgüzüp, ularğa mähpiy hätni yätküzüş keräk edi. Җänubiy top qoşunliriniŋ rähbiri general-leytenant Abduraşit Çotbaev bu väzipini maŋa işäş qilip tapşurdi. Һärbiylärdä «Buyruq muhakimä qilinmaydu!» degän qaidä moҗut ämäsmu! Şuŋlaşqa qançilik tavakälçilikkä meŋivatqanliğimni säzsämmu, «Hop, bolidu!» deyiştin başqa җavapni berişim mümkin ämäs edi. Terrorçilar Batken täväsidiki Jılısu yezisini besivelip, u yärdiki  meçitni baş ştab qilivalğan ekän. Män heçbir quralsiz, qolumğa aq bayraqni tutqan halda, yenimğa ikki soldat bilän bir imamni elip, terrorçilar egilävalğan territoriyagä kirdim. Ştab täräptin ularniŋ väkili käldi. U šzbäk tilida, män uyğur tilida sšzläştuq. Ularğa generalniŋ salimini yätküzüp, mähpiy hätni tapşurdumdä, bizgä qoyulğan täläpliri yezilğan hetini elip kättim. Qisqisi, muzakirä muvappäqiyätlik ayaqlişip, šz adämlirimizni aman-esän qutuldurup çiqtuq.

Şuniŋdin keyin Batken täväsidä yänä birnäççä operatsiyalärni jürgüzüp, kšpligän terrorçilarni qolğa çüşärduq. Ularniŋ arisida Äräp dšlätliridin, Taҗikstandin, Başqurstandin (Rossiya), Litvadin vä Qirğizstanniŋ šzidin yallinip, Pakstan, Avğanstanniŋ mähsus lagerlirida täyyarliqtin štkän läşkärlär, hätta keçisi oq etişqa ügitilgän märgän qizlar bar bolup çiqti.

Buniŋdin  birnäççä jil ilgiri Bişkek şähiriniŋ märkiziy koçiliriniŋ birigä Batken toqunuşida qaza bolğanlar hatirisigä yadikarliq ornitildi. Uniŋda yezilğan «matäm tizimiğa» kirgüzülgän qirğizstanliq җasarät egiliriniŋ arisida uyğur säpdaşlirimniŋmu isimliri bar. Ularniŋ kšpçiligi vapatidin keyin dšlät mukapitiğa erişkänlär. Yarkäntlik, meditsina hizmitiniŋ kapitani Ruslan Samsaqov vä kiçik serjant Asilbek Muhamedjanov şular җümlisidindur. Äynä şu teç ahaliniŋ hatirҗämligi üçün җenini pida qilğan qerindaşlirimni dayim äskä elip, ularniŋ rohi aldida baş egimän.

— Ömriŋizniŋ nurğun qismini tinimsiz häm qizğin härbiy hayat qaynimida štküzüpsiz. Mundaq hayatqa ailiŋiz qandaq ügändi?

— Älvättä, pursättin paydilinip, meniŋ «šy kšrmäs» paaliyitimni toğra çüşinip, hisdaşliq bildürüp, qollap-quvätläp kälgän räpiqäm Ruqiyämgä alahidä minnätdarliğimni bildürmäkçimän. U mutähässisligi boyiçä ihtisatçi. Uniŋğa razi bolidiğan yerim, meniŋ ailidä kamdidar boluşumğa qarimay, bevasitä hizmitini atquruş bilän billä, pärzäntlirimgä aniliq mehrini tšküp, toğra tärbiyä bärdi. Şuniŋ nätiҗisidä här ikki pärzändim zaman tälivigä layiq, aliy mälumatliq insanlardin bolup yetildi. Qizim — Mälikä, yurist. Moskvadiki şirkätlärniŋ biridä hizmät qilidu. Oğlum — Rustäm Beҗin (HHҖ) universitetiniŋ til vä mädäniyät fakul'tetida tähsil kšrüvatidu.

— Mana ändi istipağa çiqip, tuğulup-šskän täväriŋiz — Uyğur nahiyäsigä qaytip käldiŋiz. Kälgüsi reҗiliriŋiz qandaq?

— Ändi Ruqiyäm ikkimiz šstürgän pärzäntlirimizniŋ qiziğini kšrüp, nävrä-çävrä sšyüp, uruq-tuqqan, äl-ağinä, qerindaşlar bilän qoyuq arilişip, qaytidin grajdanliq šmürdä hatirҗäm hayat käçüräyli dävatimiz.

— Sšhbitiŋizgä rähmät.

Sšhbätläşkän Erşat ÄSMÄTOV.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ