Mümkin «İdräk» idräklik bolar

0
706 ret oqıldı

«Uyğurlarniŋ yänä bir җämiyätlik fondi täşkil qiliniptu», degän hävär häliq arisida çaqmaq tezligidä taraldi. Ändila qurulğan bu fond ätrapida boluvatqan paraŋlarmu yetärlik. Bir qarimaqqa, millitimiz täğdirini oylap, mädäniyitimizgä hizmät qilimiz, degän täşkilat, fondlarniŋ kšpäygini yahşi. Lekin…Uluq rus mäsälçisi Krılovniŋ bir harvuni här täräpkä tartivatqan aqqu, qisquç paqa vä beliq toğriliq mäsäli päqät biz, uyğurlar, üçünla yezilğanmekin däp oylaymän bäzidä. Bolmisa niyät bir, kšzligän mähsät bir, nemişkä җämiyätlik täşkilatlar, fond vä hakazilar şunçä kšp? Oylap kšräyliçu, ägär bügün paaliyät elip berivatqan äşu barliq җämiyätlik birläşmilirimiz, fondlirimiz, assotsiatsiyalirimiz birläşsä, qançilik qudrätlik küçkä aylanğan bolar edi! Lekin ularni kim birläştüridu? Barliq uyğurğa vakalätlik qilalaydiğan, millät namidin sšzläläydiğan täşkilat bügün bizdä barmu? Bälki, bizniŋ birläşkinimiz heçkimgimu keräk ämästu? Soal җiq, җavap yoq. Män bügün u yaki bu җämiyätlik täşkilatniŋ paaliyiti häqqidä iҗabiy yaki tänqidiy pikir eytiştin jiraqmän. Biraq härqandaq mäsilä boyiçä moҗut җämiyätlik pikir asasidiki bäs-munaziriniŋ qançä kšp bolğini şunçä yahşi ekänligini zadila çüşängimiz kälmäyvatqanliği kişini äpsuslanduridu. Çünki bizniŋ şaraitimizda tänqidiy pikir eytiş äsla mümkin ämäs. Bizdä tänqidiy maqalä yazdiŋmu boldi, šzäŋgä düşmän tapqiniŋ tapqan, tänqit täräqqiyat kapaliti ekänligini zadila etirap qilğumiz kälmäydu.

Bizni päqät mahtaşla keräk. Särkidäk ham kesäkniŋ üstigä çiqişqa bäkmu huştarmiz. Bügünki kündä kimimiz yaki nemimiz bilän mahtinalaymiz? Milliy täräqqiyatimizniŋ qaysila sahasiğa baqsaq, utuqlirimizdin kšrä problemilirimiz besimiraq turuptu, biz ularni kšrmäskä tirişivatimiz, kšzimizni jumuvatimiz. Kšpçilikniŋ pikri bilän qät°iy hesaplaşmaymiz. Nemişkidu, sirkimiz su kštärmäs boldi. Qandaqla mäsilidä bolmisun, qarşi pikir eytildimu boldi, uni därru šzimizgä düşmän hesaplaymiz. Mäsiliniŋ tüvigä yetip, aq bilän qarini ayriş orniğa, meniŋ rast däp teqimni qarnimizğa elip çiqimiz. Demäk, milliy mänpiyitimizdin kšrä şähsiy mänmänçiligimiz üstün bolup kelivatidu.

Ändi yeŋi täşkil qilinğan «İdräk-2050» fondiğa kelidiğan bolsaq, u birqatar alim vä rässamlar täşäbbusi bilän qurulğan. Mähsät — mäyli sän°ät, ädäbiyat, ilim-pändä vä başqa sahalarda bolsun, yaş ävlatniŋ äqil-idrigini aşuruş, milliy keläçäk hulini seliş. Demäk, qollap-quvätläşkä ärziydiğan, nahayiti aliyҗanap başlanma. Lekin, meniŋ eytmaqçi bolğinim, fondniŋ asasiy mähsiti yänila milliy-mädäniy täräqqiyatimizdin ibarät. Ändi bevasitä moşu yšniliştä paaliyät elip berivatqan җämiyätlik täşkilatlirimizçu? Şularniŋ tärkividä bu işlarni qilğili bolmattimu?

Hulasiläp eytqanda, barliq җämiyätlik täşkilatlar, fondlar, assotsiatsiyalär rähbärliriniŋ bir dügläk üstäl ätrapiğa jiğilidiğan vaqti yätti, däp eytişimizğa toluq asasmu, säväpmu bar, däp oylaymän.

Şavkät NÄZÄROV, yazğuçi. 

Bälüşüş

Javap qalduruŋ