Uluq İpäk yoli marşruti boyiçä

0
867 ret oqıldı

4-5-iyun' künliridä Prezident Nursultan Nazarbaev Türkiya Җumhuriyitidä iş babidiki säpärdä bolup, Bodrumda bolup štkän Türkiy tilliq dšlätlär hämkarliq keŋişiniŋ (TDҺK) İV sammitiğa qatnaşti.Sammit harpisida, yäni 4-iyun' küni Nursultan Nazarbaev Äzärbäyҗan Җumhuriyitiniŋ Prezidenti  İlham Äliev bilän uçraşti. Sšhbät davamida Prezidentlar ikkitäräplimä hämkarliqniŋ asasiy yšnilişini, şundaqla häliqara kün tärtiviniŋ muhim mäsililirini muhakimä qildi. Җümlidin ular soda-ihtisadiy, neft'-gaz vä transport-logistika sahaliridiki munasivätlärni çoŋqurlitiş istiqbalini tählil qildi. Täräplär moҗut ihtisadiy ihtidarni ämälgä aşuruş mähsitidä šzara soda kšlämini kšpäytişniŋ muhim ekänligini täkitlidi. Uniŋdin taşqiri ikki mämlikät Prezidenti häliqara vä regional täşkilatlar, Türkiy tilliq dšlätlär Parlament Assambleyasiniŋ dairisidiki šzara härikätniŋ ketip berişini muhakimä qildi.

Şu küni Nursultan Nazarbaev TDҺK dšlätliri rähbärliriniŋ naräsmiy uçrişişiğa qatnaşti. Uçrişişta sammitniŋ kün tärtivi muhakimä qilindi. Prezidentlar şundaqla häliqara vä regional strukturilar dairisidiki kšptäräplimilik hämkarliqniŋ asasiy yšnilişliri boyiçä pikir elişti.

Türkiy tilliq dšlätlärniŋ hämkarliq keŋişigä qatnaşquçi dšlätlärniŋ turizm sahasidiki šzara hämkarliğini käŋäytişkä beğişlanğan sammit 5-iyun'da bolup štti. Uniŋ işiğa Qazaqstan, Türkiya, Äzärbäyҗan, Qirğizstan, Türkmänstan prezidentliri Nursultan Nazarbaev, Abdulla Gül, İlham Äliev, Almazbek Atambaev, Gurbangulı Berdımuhamedov qatnaşti.

Qazaqstan Prezidentiniŋ sammitta täkitlişiçä, Türk keŋişi häliqara täşkilat süpitidä eniq nätiҗilärni qolğa kältürdi. Äynä şuniŋğa bağliq strukturiniŋ täsirçanliğini küçäytip, uniŋ täşkilatqa äza barliq mämlikätlärniŋ paydisiğa işlişi üçün şarait-imkaniyät yaritiş keräk.

Türkiy tilliq dšlätlärniŋ hämkarliq keŋişini  quruş toğriliq kelişim 2009-jili 3-oktyabr'da Äzärbäyҗan Җumhuriyitiniŋ Nahçıvan şähiridä imzalanğan edi. Şundaq bolsimu Türk keŋişi šziniŋ «yaşliğiğa» qarimay, mäsililärniŋ käŋ dairisi boyiçä paaliyät jürgüzüp, käŋ tonuluşqa başlidi. 2011-jili Almutida bolup štkän däsläpki sammitta uniŋğa qatnaşquçi mämlikätlär ihtisadiy integratsiya mäsililirigä diqqät bšlgän bolsa, bir jildin keyin Bişkekta bilim, ilim-pän vä mädäniyät sahaliridiki šzara härikät, štkän jili Äzärbäyҗan Җumhuriyitiniŋ Gabala şähiridä mämlikätlärniŋ tranzit ihtidarini muhakimä qildi. Bodrumda štküzülüvatqan bu qetimqi uçrişişniŋ asasiy mavzusi, juqurida täkitlänginidäk, turizm sahasini täräqqiy ätküzüş. Älvättä, sammitta šzara hämkarliqniŋ başqa sahalirimu diqqät näzärdin sirt qalmidi.

Nursultan Nazarbaev Türk duniyasiniŋ täräqqiy etişiğa iҗabiy täsir yätküzüşi keräk bolğan birqatar yšnilişlärgä, birinçi novättä, ihtisadiy täräqqiyatqa diqqät ağdurdi.

—            Altä mustäqil türkiy tilliq dšlätniŋ içki umumiy mähsulatiniŋ kšlämi 1 trillion 200 milliard dollardin eşip ketidu, — däp täkitlidi Dšlät rähbiri häm dialogqa qatnaşquçilarni, häm forumğa kälmigän Özbäkstanni kšzdä tutup. Prezident şundaqla ularniŋ Qazaqstanniŋ taşqi soda muamilisidiki ülüşiniŋ bari-yoqi altä payiznila täşkil qilidiğanliğini tilğa aldi. — Şuŋlaşqimu biz umumiy ihtisadiy ihtidarimizni mümkinqädär toluq mukämmälläştürüşimiz keräk, — dedi Nursultan Nazarbaev.

Dšlät rähbiri şundaqla transport imkaniyätlirini paydilinişniŋ muhim ekänligini täkitlidi.

—            Qazaqstanda Ğärbiy Evropa — Ğärbiy Hitay avtomobil' magistraliniŋ quruluşi ayaqlişivatidu. Moşu jilniŋ ahirida Türkmänstan vä İran arqiliq štüp, Pars qoltuğiğa çiqişni täminläydiğan tšmüryol selinidu. Biz şundaqla Aqtav portiniŋ quvitini kšpäytişni kšzdä tutuvatimiz. Äynä şuniŋğa bağliq Aqtav, Baku vä Samsun portliri otturisidiki hämkarliqni täräqqiy ätküzüş muhim. Kelär jili Hitaydin başlinip, bizniŋ mämlikätniŋ territoriyasi arqiliq Kaspiy deŋiziğiçä baridiğan 1500 kilometrliq tšmür yolniŋ quruluşi ayaqlişidu, — dedi Prezident.

Türk keŋişini küçäytiş säyasätçilär arisida türlük pikirlärni hasil qilişi mümkin. Şuŋlaşqimu buniŋda türkiy tilliq dšlätlär hämkarliğini täräqqiy ätküzüşniŋ Astananiŋ başqa integratsiyalik täşäbbusliriğa ziyan yätküzmäy, bälki ularni toluqturuvatqanliğini çüşiniş muhimdur,

—            Regional umumtürkiy birläşmä dairisidiki paaliyät — Qazaqstanniŋ kšpqirliq säyasiti elementliriniŋ biri. Türk keŋişigä äza mämlikätlär İҺT, TRASEKA, AÖҺİÇK ohşaş regional täşkilatlar vä programmilarğa paal qatnişivatidu. Evraziya İhtisadiy ittipaqi bilänmu heçqandaq qarimu-qarşiliği yoq. Çünki ularniŋ här ikkisi äŋ baştin tartipla, birinçi novättä, ihtisadiy lahiyilärgä vä mavzularğa diqqät bšlüp, munasivätlärni säyasätläştürüşni istisna qilidu.

Şu yosunda Nursultan Nazarbaev barliq türkiy tilliq dšlätlärniŋ Evraziya İhtisadiy ittipaqiniŋ ihtidaridin nätiҗidarliq paydilinişiniŋ mümkin ekänligini atap kšrsätti.

Qazaqstan Prezidentiniŋ täkitlişiçä, turizm sahasi mämlikätlirimizniŋ iҗtimaiy-ihtisadiy täräqqiyatiğa iҗabiy täsir qilidu. Buniŋ üçün Türk duniyasi mämlikätlirigä turistlarni kšpläp җälip qiliş keräk.

—            Türk duniyasida duniya birläşmisi üçün çoŋ qiziqiş hasil qilidiğan täbiät ob°ektliri bilän tarihiy җaylar nurğun. Biz birlişip, turizm infrastrukturisini yeŋilişimiz keräk, — dedi Nursultan Nazarbaev.

Prezident än°äniviy mädäniy-gumanitarliq alaqilarni tehimu täräqqiy ätküzüşniŋ zšrür ekänligini atap kšrsitip, buniŋda TÜRKSOY vä Türk keŋişi ohşaş strukturilarniŋ muhim ähmiyätkä egä ekänligini tilğa aldi. U şundaqla Türk akademiyasigä türkiy tilliq mämlikätlärniŋ integratsiya yollirini bälgüläş programmisini işläp çiqişni tapşuruş täklivini otturiğa qoydi.

Uniŋdin taşqiri Dšlät rähbiri Türk keŋişiniŋ Qazaqstanda štidiğan novättiki sammitiniŋ mavzusiğa munasivätlik täkliplärnimu bärdi. Җümlidin täşkilatlarğa äza mämlikätlärdä ähbarat käŋligini vä riqabätkä qabil ammiviy ähbarat vasitilirini täräqqiy ätküzüşniŋ muhim ekänligini täkitlidi.

Dšlät rähbiri häliqara birläşmini Türk duniyasi bilän tonuşturidiğan telekanal eçiş imkaniyitini qarap çiqişni täklip qildi.

Qazaqstan Prezidenti keŋäşkä äza dšlätlärniŋ Türkiyaniŋ industrial parklarni vä işläpçiqiriş zonilirini täräqqiy ätküzüş täҗribisini šzläştürüşiniŋ zšrür ekänligini qäyt qilip, TÜRKSOY vä Türk keŋişi ohşaş täşkilatlarda işläş üçün keŋäşkä äza dšlätlärniŋ universitetlirida mutähässislärni täyyarlaşniŋ zšrür ekänligini atap kšrsätti.

Ahirida Qazaqstan Prezidenti täşkilatqa räislik qiliş väzipisini qolğa alğan Türkiya Җumhuriyitigä utuq tilidi.

Sammit davamida sšzgä çiqqan Türkiy tilliq dšlätlärniŋ hämkarliq keŋişigä äza mämlikätlärniŋ rähbärliri bu qetimqi mäҗlisniŋ turizmni täräqqiy ätküzüşkä vä mämlikätlärniŋ moşu sahadiki šzara härikitini җanlanduruşqa qoşumçä küç-quvät beridiğanliğini täkitlidi.

Mäҗlis ahirida Türkiy tilliq dšlätlärniŋ hämkarliq keŋişi İV sammitiniŋ deklaratsiyasi imzalandi.

Uniŋdin taşqiri sammit dairisidä ilgiri Türkiy tilliq mämlikätlär Parlament Assambleyasiniŋ baş kativi väzipisini orunlap kälgän Ramil' Gasanov TDҺKniŋ baş kativi bolup saylandi.

Umumiy mäҗlis ayaqlaşqandin keyin Nursultan Nazarbaev Türkmänstan vä Türkiya Prezidentliri Gurbangulı Berdımuhamedov vä Abdulla Gül bilän uçrişişlarni štküzdi.

Türkmänstan rähbiri bilän ikkitäräplimä munasivätlärni tehimu täräqqiy ätküzüş vä 2013-jili Gurbangulı Berdımuhamedov Qazaqstanğa qilğan dšlät säpiri vaqtida qolğa kältürülgän kelişimlärni ämälgä aşuruşniŋ ketip berişi muhakimä qilindi. Prezidentlar şundaqla häliqara kün tärtiviniŋ muhim mäsililiri boyiçä pikir elişti.

Türkiya Prezidenti Abdulla Gül bilän uçrişişta Qazaqstan — Türkiya strategiyalik şerikligini küçäytişniŋ asasiy yšnilişliri, muhim häliqara mäsililär muhakimä qilindi.

Bolup štkän muzakirilär yäküni boyiçä Nursultan Nazarbaev ammiviy ähbarat vasitiliri üçün štküzülgän brifingta säpärniŋ yäkünini çiqardi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ