Sän dayim qälbim tšridä

4
9 201 ret oqıldı

Pärzänt hatirisi/ Män anamniŋ qäbridin miŋliğan kilometr jiraqliqta turimän. Uniŋdin ayrilğinimğa altä ay bolsimu, jüräk-bağrimdiki җudaliq oti šçär ämäs. Öçmäydu häm. Çünki meniŋ üçün duniyadiki äҗayip gšzäl, bebaha, qädirlik insanni yoqitiş —  orni tolmas çoŋ paҗiä. 1995-jili atam Mutällip duniyadin štkändin keyin, uniŋ toğriliq birnäççä qetim maqalä yazdim. Uniŋda anamniŋ atisi, meniŋ märhum bovam, uyğur hälqiniŋ kšrnäklik qoşaqçisi Avusman Qurvanquli toğrisidimu tohtilip štkän. Şu çağda anam rämiti meniŋdin «Sän dadaŋ, bovaŋ häqqidä maqalilarni yazdiŋ. Һä, meniŋ toğriliq qaçan yazisän?» däp sorap qalğan edi. Һä, män uniŋ bu soaliğa җavavän miyiğimda külüpla qoyuvedim, halas. Mana, ändi bu esil insan häqqidä maqalä yeziş novitimu kelip qaptu.

Anamniŋ ismi — Gülinur. İsmi җismiğa yaraşqan güldäk yaşnap turğan ayal edi. Uniŋ üstigä šzi güllärni bäk yahşi kšrätti. Yazliği taladiki, qişliği šydiki güllärni, huddi šziniŋ pärzändidäk, päpiläp asratti…

Maŋa hamildar päytidä anam oğul boşinimän däp oyliğan ekän. Һä, män duniyağa kšz açqan küni hämşirä — tatar qizi meni palatiğa elip kirip, anamniŋ yenidiki gül qaçisiğa yatquzup qoyuptu. Anam huddi gülliriniŋ birigä җan kirip, adämgä aylanğandäk häyranliqta meni avaylap qaçidin «juluvelip», andin bağriğa basqan ekän…

Anam täbiitidin aŋliq, kšzi oçuq, duniya qarişi käŋ insanlardin bolğan. U gšdäk vaqtimda härhil çšçäklärni, keyiniräk tärbiyäviy ähmiyätkä egä hekayä-şeirlarni, җümlidin bovam Avusmanniŋ qoşaqlirini oqup berätti. Män anamniŋ lävzidin, şundaqla kšpligän rivayät-qissilärni aŋlap šskän. Äsli ata-anilirim häzilgimu mayil edi. Pursiti kälgändä, här qaysimizniŋ, hätta šzliriniŋ üstidin külüşnimu bilätti. Atammu äҗayip bilimlik, säviyälik adämlärdin bolğaçqa, bizni milliy rohta tärbiyiläşkä nurğun kšŋül bšlgän. Meniŋ hazirqidäk hayat yolini tallavelişimğa bevasitä şu säväp bolğan desäm, hatalaşmaymän. Bügünki küngiçä yätkän barliq utuq-muvappäqiyätlirimni äynä şu esil insanlarniŋ ämgäk-äҗriniŋ nätiҗisi däp bilimän.

Rast, hayatta atiniŋ šz orni bar. U ailiniŋ ğämhorçisi häm mustähkäm tüvrügi. Һä, aniniŋ orni bšläk. Uniŋ mehrivanliğini, ğämgüzarliğini, illiq mehrini til bilän yätküzüş äsla mümkin ämäs. Һär birimizni duniyağa kšz açqandin tartip, bağriğa besip, quyaşniŋ illiq täptidäk mehrini tšküp, talay uyqisiz tünlärni baştin käçürüp, çoŋ qilğinini demämsiz! Һäqiqätänmu bir danişmän eytqandäk, uni qançä qädir tutup, ätivalisaŋmu, hätta Mäkkigä hapaş qilip barsaŋmu, bir keçilik sütini aqlalmaydekänsän.

Män šzämni «Yesmuq» qizim däp ataydiğan anamniŋ җeni tenidin ayrilğan däqiqidä yenida bolalmidim. Päqät şuniŋdin birnäççä ay ilgirila Qazaqstanni ziyarät qilğinimda, u saqaymas kesälgä muptila bolup, bir halda yetiptu. Män uniŋ kšŋlini eliş üçün qolumdin kälgänniŋ hämmisini qildim. «Uyğur avazida» häm Evropidiki birqatar mämlikätlärniŋ gezit-jurnallirida yoruq kšrgän maqalilirimni oqup bärdim. Germaniyaniŋ härhil şähärliridä, härhil jillarda štküzgän mädäniy çarä-tädbirlirimdin çüşirilgän videomateriallarni kšrsättim. Şularniŋ arisida, bolupmu «Qazaqstan» telekaniliniŋ «Meniŋ Qazaqstanım» programmisi täripidin meniŋ toğriliq çüşirilgän kšrsitiştä män oquğan bovamniŋ qoşaqliri, šziniŋ qälimigä mänsüp bšşük şeiri uniŋğa bäkmu täsir qilğan edi. Şu çağda u šzini tutalmay jiğlap, maŋa: «Män burun ançä etivar bärmäptekänmän. Sän maŋa bäk ohşap ketipsän, qozam. Ünliriŋgiçä, nutqiŋğiçä, hätta yeziş usuluŋğiçä bovaŋ ikkimizgä tartipsän. Һeçqaçan kšzüŋdä — näm, kšŋlüŋdä ğäm bolmisun, qizim! Hälqimizniŋ tarihini duniyağa yaŋritivatqan üniŋ heçqaçan šçmisun!» degän edi. Äziz anamniŋ lävzidin aŋliğan ahirqi sšzliri moşu boldi. Nä çarä, Ana, yatqan yeriŋiz yumşaq, rohiŋ җännättä bolğay. Sizniŋ hatiriŋiz härqaçan qälbim tšridä. Älvida!

Nurnisa MUTÄLLİP,

tarihçi, tärҗiman.

Germaniya.

Bälüşüş

4 İzahät

  1. Essalam aleykum duniyaning her qaysi jaylirida tarqilip ketken Uyghur qerindashlirim…
    Mening ichim koyup yazghan maqalimni oquwatqanlargha köptin köp rehmet.
    Men hazir qelimimni tohtatmay bowam Awusman Kurwankuli toghurluq maqalni nemis tilida we ekspediziya toghurluq ilmiy maqalni uyghur tilida yeziwatimen
    Salamet bolunglar

  2. essalam aleykum duniyaning her qaysi jaylirida tarqilip ketken uyghur qerindashlirim. Uyghur avazi gezit hadimlirigha mening ichim koyup yazghan maqalimni chikarghinigha koptin we uni oquwatqanlarghimu kop rehmet eytqum keldi.
    Yene qelimimni tohtatmay,bowam Awusman Kurwankuli toghurluq nemische we ilmiy ishim boyiche uyghurche maqallarni yeziwatginimni bildürgüm keldi.
    Salamet we aman bolunglar

Javap qalduruŋ