Qälbim tšridiki insan edi

0
531 ret oqıldı

Tehi yeqinda hayattin štkän ustazim Mahmut aka Kebirov meniŋ üçünla ämäs, ana jutum Kiçik Aqsu üçün, uniŋdin tälim-tärbiyä alğan pütünsürük bir ävlat üçün ätivaliq insan edi.Undaq adämlär intayin kam uçraydu. Kämtar, salmaqliq, täbiitidin mšmün, heçqaçan birävniŋ kšŋligä azar bärmäydiğan märdanä kişi bolidiğan. Adättä, bändiçiliktä çoŋ-kiçik җedäl, nuqsanlar bolup turuşi täbiiy. Amma Mahmut akiniŋ hayatida undaq sälbiy kšrünüşlär bolmidi. Buniŋğa pütün jut guva. U šziniŋ aliy insaniy päzilätliri arqiliq «Altun üzükkä yaqut kšz yaraşqandäk» siŋip kätkän edi. Ändi 40 jildin oşuq ustazliq paaliyitidä bolsa, Mahmut aka häqiqiy pedagogniŋ qandaq boluşi keräkligini namayiş qilip kätti. U bizgä muräkkäp pänlärniŋ biri bolğan himiyadin däris berätti. Öz şagirtliriğa uni şunçilik addiy türdä çüşändürüp, šzi käşip qilğan qurallar arqiliq täҗribilärni štküzüp, härqaysimizniŋ meyisigä quyatti.

Män 1971-jili 8-sinipni tamamlap, Almutidiki 101-mäktäptä (hazirqi M.Yaqupov namidiki 101-mäktäp-gimnaziya) bilimimni davamlaşturdum. Keyin soda tehnikumida, yeza egiligi institutida bilim aldim. Emtihanlarda himiya pänimu bar edi. Mana moşu bilim  därgahliriniŋ oqutquçiliri dayimla maŋa himiya päniniŋ asaslirini ügätkän adäm kimligini sürüştä qilatti. Keyin bilsäm, Mahmut aka qollanğan bäzi formulilar bu sahada tehi җariy qilinmiğan, amma ämäldä äŋ yenik vä toğra usullar ekän. Buni alim-ustazlirimmu talay iqrar qilişqan edi. Män şundaq çağlarda jutumdiki äşu addiy ustazimniŋ äsli näqädär savatliq mutähässis ekänligini çoŋqur his qilip, uniŋ bilän tehimu pähirlinidiğan boldum. Ägär şaraiti yar bärgän bolsa, meniŋ ustazimmu җäzmän äynä şundaq zor atiği bar alimlar sepidin orun alar edi.

Märhumniŋ topriği tehi qatmidi. Amma yoqluği därhalla bilinip qaldi. Mundaq hšrmät kšrüngängila buyrimaydu. Män ustaz, mäsläkdaş akam süpitidä hayatimda yarqin iz qaldurğan insan bilän hiyalän sšhbätlişimän. Özämni heli uniŋ aldida oltarğan oquğuçidäk his qilimän. Uni yaratquçi yazmiştinla ustaz etip yaratqanliğini ändila çüşängändäk bolimän. U päqät šz pänidinla ämäs, şundaqla biologiya, tarih, astronomiya, täbiätşunasliq pänliridinmu däris berätti. Bir täräptin u çağlarda bizniŋ kiçikkinä jutumizdiki 8 jilliq mäktäptä muällimlärmu sanaqliq bolidiğan. Mahmut akiniŋ nahşa pänidinmu uzun jil däris bärginini jutdaşlar yahşi bilidu. U muzıkidin käspiy bilimi bolmisimu, häliq nahşilirini äҗayip maharät bilän eytatti. Bir häyran qalarliq yeri, u bir orunda şunçä uzun vaqit hizmät qilsimu, birär mukapat yaki ataqqa erişälmigän. Bälki vaqit şundaq bolğandu. Meniŋçä bolsa, u yänila ustazniŋ kämtarliği tüpäyli roy bärsä keräk.

Äsli nahşini «Bir därtmän, bir zoqmän» eytidu, däp qoyidekän. Meniŋçä, ustazimda bu här ikki süpätnamä moҗut edi. Uniŋ miskin avazi tehi quliğimda yaŋriğandäk turidu. Män kšpqirliq, talantliq ustazniŋ şeir-hekayilärni yazğanliğini keyinla bildim. Һayatida addiy štkän adämniŋ näqädär šz puştiğa haҗät insan bolğanliğini tehimu çoŋqur çüşändim.

«Biri kam duniya», degän gäp bekar ämäs ohşaydu. Kšpçilik Mahmut aka Kebirovni vapatidin keyin qayta tonuğandäk boldi. Märhum ana ziminniŋ Çapçal nahiyäsigä qaraşliq Sopunbulaq yezisida 1938-jili duniyağa kälgän ekän. Ata-anisi Munar, Poçunay degän kişilär bolğan. Lekin u bovisi Kevirniŋ qolida tärbiyilängän. 1959-jili u Ürümçidä pedagogika institutini tamamlap, 1962-jilğiçä däsläp, u çoŋ muhtäriyät, keyin Tekästä muällim bolup işläydu. Ahirqi kšçtä, yäni 1962-jili Qazaqstanğa kšçüp çiqidu. Äҗdatliri äsli Ğalҗattin ekän. U yaqniŋ diplomi bilän çiqqan vä rusçä bilmäydiğan Mahmut akini başta heç mäktäpkä işqa almaydu. Şu çağda u vilayätlik maarip bšlümidä hizmät qilivatqan peşqädäm märipätçi Һakim Mäşürovniŋ tävsiyäsi bilän moşu jutta šylük-otaqliq bolup, birätola qalidu. 2002-jilğiçä, yäni 40 jil davamida jut baliliriğa tälim beridu.

Ustaz 76 yeşida hayattin štti. Bu insan üçün azmu, kšpmu ämäs. Bu musapini şänigä dağ çüşärmäy, abroy, insap bilän, äl-jutqa ülgä nämunä bolup besip štti. Tirigidä pat-pat berip, hal sorap, uzaq muŋdişidiğan ustaz ändi hatiräm sähipilirigä yezildi. Yalğuz meniŋla ämäs, yüzligän şagirtliri, jutdaşliri qälbidin orun aldi. Älvida, ustaz, sändäk insanlar dayim qälblär tšridä qalğusi!

Ärkin İBRAGİMOV.

Almuta şähiri.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ