Meniŋ bärdaşliq äҗdatlirim

0
612 ret oqıldı

Ana jutum — Aqtamda Uluq Vätän uruşida qaza bolğan jutdaşlirimizğa ornitilğan yadikarliqni härqetim ziyarät qilğinimda, içim serilip, špkäm šrläydu. Şu җasur jut qalqanliri içidä bovam Amut Baratovniŋmu mubaräk ismi yezilğan. Rämiti momam Änsärhan bovamni kütüp šmri štti. Keyin uniŋ derigini pärzäntliri Rizvangül, Rähmitulla, Säydulla vä Salamät aldi, lekin nätiҗä çiqmidi. Biz, nävrä-çävriliri, helimu bovamniŋ qäbrini izdäp jürimiz. Һazirçä bilginimiz — bovam 1943-jili deräksiz jütüp ketiptu. Bu toğriliq nahiyälik härbiy komissariat arhivida şundaq qisqila mälumat bar.

Uruş başlanğanda, däsläp bovamni härbiy säpkä çaqirmaydu. Çünki yeşi çoŋ häm bir ayiği mäyip edi. Lekin 1942-jili bäribir uruşqa atlinidu. Şu çağlarda bovam bilän momamniŋ tunҗa oğli, yäni meniŋ dadam Rähmitulla toqquz yaşta edi. Bovam Amut uruşqa kätkändin keyinmu momam baliliri bilän kolhozniŋ melini baqidu.

Momam Änsärhan 37 yeşida tul qelip, tšrt pärzändini qatarğa qoşti. Pärzäntliri vä biz, nävriliri, şu mehri däriya, quçiği käŋ momamniŋ qolida är yättuq. Momam 1985-jili 79 yeşida hayattin štti. Çoŋ apam Rizvangül bilän dadammu hayattin ätigän kätti. Beli qatmay arqa säptä keçä-kündüz işläp, Ğalibiyätni yeqinlaşturuşta ularniŋmu hässisi boldi, älvättä.

Jutdaşlar dadam Rähmitullani bovamğa bäk ohşitidu. U 4-sinipta oquvatqan çeğida anisiğa yardämlişiş üçün mäktäpni taşlap, mal baqidu. 1956-jili härbiy hizmitini štäp kälgändin keyin, käçki mäktäpni tügitidu. U şu jilliri Җambul (hazirqi Taraz) şähiridiki alaqä tehnikuminiŋ qisqa muddätlik kursida bir yerim jil oqup kelidu vä alaqä bšlümçisidä işläydu. U jilliri partiyaniŋ tapşuruği bilän här jili kolhozda ämälgä aşurulğan işlar häqqidä yärlik radiodin hävär taritilatti. Jut adämliri Amut Näsäkov, Şämähun Ğaziev hävärlärni yazsa, uni dadam käçqurunluği yärlik radio arqiliq jutqa yätküzätti.

Dadamniŋ yänä bir hisliti — u sän°äthumar edi. Säkkiz yeşidin ta armiyagä çaqirtilğiçä, qoy baqqan u, üçäydin tar eşip, dutar vä dombriniŋ arisidin šzi yasavalğan äsvapta saz çelişni üginivalidu. Häliq nahşilirinimu babiğa yätküzüp eytidiğan. Keyin ŞUARdin çiqqan Gšhärhan isimliq momay uniŋ häväsini kšrüp, šziniŋ dutarini hädiyä qilğan ekän. Dadam şu dutarni җšndäp, sazlap, jut içidä «artist» atilip jürdi. Mäktäpniŋ mudiri Şamahun Ğaziev skripkida, Egämbärdi degän kişi dapta җor bolup, toy-tškünlärni qizitatti. U tävärrük dutarni dadam kšz qariçuğidäk saqlatti. Biz, pärzäntlirinimu, sän°ätkä qiziqturuşqa tirişti. Һämmimiz bolmisaqmu akam Säydalim, siŋlim Saadät dadamniŋ moşu hünirini šzläştürüvaldi.

Säydähmät AMUTOV.

Almuta şähiri.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ