«Dadam sän°ätkar boluşumğa qarşi edi»

0
423 ret oqıldı

Muqamçi Sultan MÄMÄTOV: Yeqinda, kütülmigän yärdin, tähriratimizğa hazir AQŞta istiqamät qilivatqan ataqliq sän°ätkar Sultan Mämätov qädäm taşlidi. Pursättin paydilinip, uni sšhbätkä җälip qilduq.

— Sultan aka Sizni «Amerikida milliy aşhana eçivaptu, sän°ätni taşlaptu» degän gäplärni aŋliğan eduq. Şu rastmu?— (Külüp) Undaq miş-mişlarni mänmu aŋlidim. Һätta «Sultan Mämätov vapat bop ketiptu», degänni taratqanlarmu bar ekän. Bu gäplärniŋ hämmisi yalğan. Män aşhanimu açmidim, aşpäzlikmu qilmidim. Rast, män däsläp Amerikiğa kälgändä Taşkänttä arilaşqan šzbäk ağinämniŋ restoraniniŋ işini yolğa selişqa aziraq mäslihät bärdim, halas. U yärdä milliy aşhanilarni eçivatqanlarniŋ kšpisi šzbäklär. Özbäkstandin kšçüp kelivatqanlarmu kšpäymäktä. Ular šz aşhanilirida uyğurlarniŋ taamlirini kšp täyyarlaydu. Çünki AQŞtimu uyğur milliy taamliriniŋ baziri iştik. Moşu yärdä alahidä täkitligüm keliduki, män Amerikida 400gä yeqin uyğur ailisi bilän arilişimän. Һämmisi aliy bilimlik. AQŞta, Türkiyadä, Angliyadä, Yaponiyadä, Rossiyadä bilim alğanlar. Ular bank sistemisida, avtomobil' sodisi, quruluş, zamaniviy tehnologiyalär sahasidiki çoŋ şirkätlärdä işläydu. Demäkçi bolğinim, Amerikida yaşavatqan uyğurlar arisida qara iş bilän şuğullinivatqanlar kamdin-kam.

 

— Ägär, sir bolmisa, siz nemä iş bilän bänt boluvatisiz?

— Һazir AQŞta yaşavatqan qandaşlirimizniŋ sani kšpiyivatidu. Ular çät yärlärdä jürsimu, milliy än°änilirimizni saqlaşqa, ularni balilarğa ügitişkä tirişidu. Mälumki, härqandaq än°änä toy-tškün, mäyrämlärdä namayiş qilinidiğu. Ular meniŋ käspiy sän°ätkar ekänligimni bilgäçkä, äşundaq çarä-tädbirlärgä täklip qilidu. Däsläp şundaq hizmätlärni atqurdum. Uniŋdin taşqiri, juqurida eytqinimdäk, Amerikida yaşavatqan šzbäk qerindaşlirimizmu kšp. Ularniŋmu toy-tškün, mäyrämlik çarä-tädbirliridä işlidim. Amerikida härqandaq işni başlaştin ilgiri kelişim tüzilidu. Bu kelişimdä qäyärdä, qançilik vaqit, qandaq paaliyät vä uniŋğa tšlinidiğan ämgäk häqqimu kšrsitilidu. Män Amerikida moşundaq işläşkä ügändim. Şuŋlaşqa AQŞta işsiz qalmidim. Tapavitimmu yaman bolmidi.

— Amerikiğa ketişiŋizgä nemä säväp boldi?

— Moşu yärdä säl tarihqa çekinişkä toğra kelidu. Mälumki, 1967-jili Özbäkstan radio vä televidenie dšlät komiteti yenida Uyğur ansambli quruldi. Bu ansambl'ni quruşniŋ täşäbbuskari şu dšlät komitetiniŋ muavin räisi Heläm Hudaybärdiev boldi. Yänä şu kişiniŋ täşäbbusi bilän «On ikki muqamniŋ» İli variantini rätläş, plastinkiğa yeziş qolğa elindi.  Mättayir Һasanov, Nurmähämät Nasirov, Ğopur Qadirhaҗiev, Sultanmurat Räzämov ohşaş sän°itimizniŋ peşivaliri bu yolda tinmay ämgäk qildi. Şu jilliri bu çoŋ işqa Qazaqstandin Säydäkräm aka Tšlägänov vä män täklip qilinduq. Şähsän šzäm üçün bu җäriyan çoŋ mäktäp, çoŋ täҗribä boldi. Hulläs, «On ikki muqam» rätlinip, plastinkiğa yezildi. Bu uyğurlarniŋ mädäniy hayatida çoŋ vaqiä boldi. Şähsän šzäm şu vaqiälärniŋ bevasitä qatnaşquçisi bolğanliğim bilän pähirlinimän. Şu Uyğur ansambli tärkividä birnäççä konkursqa qatnişip ğalip atalduq. Meniŋ oyumçä, umumän, Uyğur ansambli Özbäkstan sän°itiniŋ täräqqiyatiğa mälum däriҗidä ülüş qoşti däp hesaplaymän. Äpsus, 2000-jili, ayrim säväplärgä bola, ansamblimiz yepilip qaldi. Pütkül hayatini sän°ätkä beğişliğan sän°ätkarlarniŋ sšyümlük işidin ayrilip qalğanda qandaq ähvalda bolğanliğini eytmisammu çüşinişliktur. Özäm mälum däriҗidä gaŋgirap qaldim desämmu bolidu. Şuniŋdin keyin, uyğurçä eytqanda, bälni mäkkäm bağlap, AQŞqa kättim.

— Amerikida yaşaş qiyin bolmidimu?

— Älvättä, qiyin boldi. Tamamän  başqa җämiyät, başqa çüşänçilär. Äŋ qiyin mäsilä til üginiş boldi. Yeşimiz bir yärgä yetip qalğiniğa qarimay, til ügändim. Һelikämgiçä üginip kelivatimän. Һazir šzämniŋ oy-pikrimni izhar qiliş däriҗisigä yättim.

— Һazir nemä iş bilän şuğullinivatisiz?

— Män qäyärdila jürmäy heçqaçan sän°ätni taşlimidim. Amerikiniŋ İndiana universitetida «İpäk yoli» degän layihä ämälgä aşuruluvatidu. Uniŋ asasiy mähsiti Uluq İpäk yoli boyida yaşiğan häliqlärniŋ mädäniyitini, sän°itini tonuşturuş. Һär jili štidiğan festival'ğa Äzärbäyҗandin, Moŋğulstandin, Türkiyadin vä başqimu dšlätlärdin sän°ätkarlar täklip qilinidu. Uyğurlardin päqät män şuniŋğa qatnişivatimän. İҗadiy kollektivimizni mälum däriҗidä «ansambl'» däp  ataşqimu bolidu.  Şu ansambl' tärkividä gastrol'larğimu çiqimiz. Һärbir kontsert aldida härbir millätniŋ mädäniyiti, tarihi vä sän°iti häqqidä täpsiliy ähbarat berilidu. Män asasän muqamlarni orunlaymän. Satar, tämbür, dutar, ravapni çalimän. Tamaşibin nahayiti qizğin qarşi alidu. Ötkändä Frantsiyagä bolğan gastrol'da maŋa kontsertqa jigirmä bäş minut bšlündi.  Amma tamaşibinlarniŋ tälivi boyiçä bir yerim saat uyğur muqamlirini eytişqa toğra käldi. Adättä «sän°ättä çegara yoq» degän ibarä barğu. Män uniŋğa moşundaq päytlärdä kšz yätküzdüm. Demäkçi, štkändä N'yu-Yorkniŋ koçilirida «probkida» turup qaldim. Bir vaqitta yenimda turğan maşinida meniŋ nahşilirim aŋlandi. Rul'da atmiştin alqiğan ingliz kişi oltiriptu. İşarä bilän tohtişini iltimas qildim. Keyin uquşsam, heliqi kişi buniŋdin biraz ilgiri çiqqan CD-diskamni setivaptu. Uniŋ eytişiçä, sšzini çüşänmisimu muzıkisi bäk yeqiptu. Bu nahşilarni orunlavatqan män ekänligimni eytip, disqqa qoltamğamni qaldurdum. Ändi «İpäk yoli» ansamblidiki paaliyitimdin boş vaqitlarda toy-tškün, mäyrämlik märasimlarda hizmät qilimän.

— AQŞta şagirtliriŋiz barmu?

— Äpsus, yoq. Juqurida eytqinimdäk, uyğur baliliri çoŋ hizmätlärdä işläydu. Vaqti yoq. Ularniŋ nurğuni tarihiy Vätinimizdin çiqqanlar bolğanliqtin, arilirida işqivaz süpitidä milliy äsvaplarda oynaydiğanlar bar. Amma käspiy räviştä üginimän degänlär çiqmidi.

— Almutiğa keliştiki mähsitiŋiz nemä?

— Almutiğa män ahirqi qetim 1998-jili kälgän ekänmän. Qälbimgä yeqin şähär bolğaçqa, seğinip qaptimän. Ändi asasiy mähsitim «On ikki muqamni» qaytidin işläş. Män juqurida täkitläp šttüm, muqamlarni üginiştä maŋa Mättayir Һasanov, Nurmähämät Nasirov, Ğopur Qadirhaҗiev, Sultanmurat Räzämov vä başqilar ustaz boldi. Ändi ularniŋ ustazliri Һelim vä Selim, Ahunum karuşaŋ, Turdahun älnäğmä, Rozi tämbür bolğan. Şularniŋ eytqan muqamlirida diniy mätinlär kšp bolğan edi. Män uni šzäm aŋliğan vä yezivalğan. Biz Keŋäş dävridä «On ikki muqamni» rätligändä säyasiy tüzümgä bağliq bu mätinlärni elivetişkä mäҗbur bolğan. Ändi muqamlarniŋ äyni nushisini çiqirişni mähsät qilivatimän. Һazir eytilip kelivatqan İli häliq nahşiliridimu ayrim çälkäşliklär bar. Yäni bu nahşilarni eytqanda, «ävҗigä çiqiridiğan» juquri avazda eytidiğan җayliri häm qaidiliri moҗut. Şularni äsligä kältürüş arminimmu bar. Һazir Almutida Marat Noruzov, Rustäm Niyazov, ilgärki «Yarkänt bulbulliri» ansambliniŋ äzaliri Polat Һezimov vä Adilҗan Niyazov bilän uçrişiş oyummu yoq ämäs. Älvättä,  härqandaq  işni ämälgä aşuruş üçün mäbläğ haҗät. Män moşu iş üçün ketidiğan barliq hiraҗätni šz zimmämgä elişqa täyyar.

Kontsert qoyuş planiŋiz yoqmu?

— Undaq mähsitimmu bar. Һazirçä aldin-ala muzakirilärni  jürgüzüvatimiz. Meniŋda tamaşibin tehi aŋlimiğan, Amerikida iҗat qilğan qiriqtin oşuq nahşa bar. Ägär mümkinçilik bolsa, küzdä kontsert qoyuşimiz ehtimal.

— Ändi siz turaqliq Almutida qalamsiz?

— Yaq. Almutiğa päqät iҗadiy işlirim bilän käldim. Şu işlarni ämälgä aşuruşqa imkaniyät bar ekän. Şuni paydilinişqa tirişimän. Ändi pärzäntlirim bolsa, Özbäkstanda turuvatidu. Özlirigä çuşluq tiҗariti bar. Ularniŋ Amerikiğa ketidiğan oyi yoq. Nävrilirim bolsa, här tätildä kelip yoqlap turidu.

— Amerikiğa kätkiniŋizgä škünämsiz?

— Yaq, škünmäymän. Çünki u yärdä šzäm yahşi kšridiğan sän°ät bilän  şuğullinip kelivatimän. İkkinçidin, millitimizniŋ sän°itini, mädäniyitini duniyağa tonutuşqa imkaniyitim bar. Qiziq yeri, äsli  dadam meniŋ sän°ätkar boluşumğa nahayiti qarşi bolğan. Sävävi, dadamniŋ diniy etiqati küçlük edi. Nahşa, saz-näğmini yaqturmatti. Şuŋlaşqimu  meni däsläp diniy mäktäpkä bärgän. Ägär din yolini talliğan bolsam, mümkin, daŋliq qarim yaki mäzin bolattimmekin. Çünki avazim bar. Yättä yeşimda Ğulҗida balilar arisida sän°ät šmigigä konkurs elan qilinğan konkursqa qatnaşqan edim. Şu konkursta hazir tarihiy Vätinimizdä daŋliq sän°ätkar, ağinäm Abdulla Şakir ikkimiz ğalip çiqtuq. Mana şuniŋdin keyinla dadam sän°ät yolida meŋişimğa raziliğini bärgän edi. Män heçqaçan sän°ätkar bolğinimğa škünmäymän.

— Sšhbitiŋizgä rähmät!

Sšhbätläşkän Yoldaş MOLOTOV. 

Bälüşüş

Javap qalduruŋ