Sädvaqasov mirasgahi eçildi

0
924 ret oqıldı

İlim-pändä, ädäbiyatta yüzligän, miŋliğan adämlär paaliyät elip berivatqan bolsimu, lekin şularniŋ päqät sanaqliqlirila jirik alim, kšrnäklik ädip süpitidä häliqqä tonulidu. Arimizdin bevaqit kätkän kšrnäklik türkiyşunas alim vä җämiyät ärbabi, Qazaqstan Җumhuriyiti Milliy pänlär akademiyasiniŋ akademigi, filologiya pänliriniŋ doktori, professor, Ğoҗähmät Sädvaqasov häqliq türdä äynä şu büyüklär qataridiki alimlirimizniŋ biri edi. Uniŋ ilim-pän sahasida häm şundaqla җämiyitimizdä egiläydiğan orni alahidä. Şuniŋ üçün hälqimiz alim vapat bolğandin keyinmu, uniŋ ismini alahidä hšrmät bilän tilğa elip, rohi aldida baş egip kälmäktä. Buniŋğa yeqinda Uyğur nahiyäsiniŋ Çoŋ Aqsu yezisidiki alim nami bilän atilidiğan ottura mäktäptä uniŋ hayat yoliğa, ilmiy paaliyitigä beğişlanğan mirasgahniŋ eçilişi munasiviti bilän štküzülgän märasimda yänä bir qetim kšz yätküzduq.

—   Rähimsiz äҗäl Ğoҗähmät Sädvaqas oğlini arimizdin tolimu ätigän elip kätti, — dedi märasimni açqan Çoŋ Aqsu yeza okruginiŋ hakimi Alimҗan Husurov. — talantliq alimniŋ tuyuqsiz šlümi uyğur tilşunasliği vä mädäniyitimiz tätqiqati üçün çoŋ yoqitiş bolğanliğini bügün häsrät içrä his qilivatimiz. U kšrnäklik alim, bolupla qalmay, uyğur tili vä uyğurşunasliq pänini yüksäldürüşkä šziniŋ pütkül aŋliq hayatini särip qilğan täşkilatçi, şundaqla intayin kämtar, sämimiy, aliy päzilätlik insan edi.  Ävlatlirimiz bu qädirdan äҗdadini mäŋgü yad etidu.

Şuniŋdin keyin jiğilğanlar diqqiti Ğ.Sädvaqasov namidiki ottura mäktäpniŋ mudiri Äzizҗan Däraevniŋ nutqiğa җälip qilindi.

—   Bügün mäktivimizdä, jutimizda untulmas vaqiä yüz berivatidu, — däp täkitlidi natiq šz sšzidä. — Yüksäk talant egisini hatiriläp, Ğ.Sädvaqasovniŋ nami bilän atalğan mäktäp benasida uniŋ mirasgahini eçivatimiz. Ğoҗähmät Sädvaqasov uyğurşunasliq päniniŋ täräqqiyatiğa intayin çoŋ hässä qoşqan kšrnäklik türkiyşunas alim. U millätniŋ mänpiyitini aldinqi orunğa qoyup, šz käspigä hälqigä hizmät qilişniŋ muhim bir vasitisi süpitidila qariğan häm uniŋdin ünümlük paydilinişqa tirişqan insan. Uniŋ bilän bügünki vä kälgüsi ävlatmu orunluq pähirlinidu. Mäşhur alimniŋ ismi qälbimizdä mäŋgü saqlinidu.

Märasimda sšzgä çiqqan Uyğur nahiyäsi hakiminiŋ orunbasari Däuletjan Demenbaev, Uyğur nahiyälik Aqsaqallar vä veteranlar keŋişiniŋ räisi Nurväg Seyitov, Panfilov nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ räisi Rehimҗan Tohtahunov, filologiya pänliriniŋ namziti Şerivahun Baratov, Uyğur nahiyälik «Wrpaq parızı» җämiyitiniŋ räisi Jänet Kerimqulov, Yarkänt pedagogika kolledjiniŋ oqutquçisi, filologiya pänliriniŋ  namziti Һakimҗan Һämraev ädipniŋ җämiyättä vä ilim-pän sahasida ämälgä aşurğan iş-paaliyitigä ait šzliriniŋ hatirä-äslimiliri bilän ortaqlaşti. Alimä vä şairä Patigül Mähsätova šziniŋ Ğ.Sädvaqasovqa beğişlanğan «İsmiŋ jütmäs» şeirini oqup bärdi.

Җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ iҗraiy mudiri, kšrnäklik ädäbiyatşunas alim Rabik İsmayilovniŋ:

—   Ömriniŋ här bir däqiqisini uluq mänalarğa tolturup yaşiğan bu mähsuldar alim, bärkamal namayändimizniŋ bizgä qaldurup kätkän bebaha mirasiğa varisliq qilimiz däydekänmiz, aldi bilän alim namida atilidiğan mäktäptä uniŋ izbasarliriniŋ kšpläp yetilip çiqişiğa küç selişimiz keräk. Uniŋ üçün balilirimizni, nävrilirimizni ana tilida oqutuşimiz lazim. Qerindaşlar, şuni yahşi çüşinäyliki, här qandaq millätniŋ keläçäkkä bolğan qädimi milliy mäktäptin başlinidu. Şuŋlaşqimu bügünki kündä Qazaqstan hškümiti yaritip berivatqan imkaniyät, imtiyazlardin orunluq paydilinip, uyğur mäktäpliri paaliyitini yahşilaşqa ğämhorluqni küçäytiş, pärzäntlirimizni šz ana tilida oqutuşqa dävät qiliş pütkül җamaätçilikniŋ muällimlärniŋ, nuraniy anilarniŋ, «Män uyğurğu» degän här bir şähsniŋ qärzi-pärzi däp çüşiniş keräk. Şuniŋ üçün ana tilimizdiki mäktäpkä balilirimizni җälip qiliştiki beğämlikni, kamçiliqlarni aldiki vaqitta yänä täkrarlimasliq üçün, barimizdin ayrilip qalmayli desäk, jut çoŋliri ahali arisida täşviqat işlirini nätiҗidarliq bilän jürgüzüşniŋ muhimliğini çüşinidiğan vaqit alliqaçan yätti, — däp aqsuluqlarğa muraҗiät qilip eytqan sšzi heç kimni pärvasiz qaldurmidi.

Märasim ahirida sšzgä çiqqan alimniŋ räpiqisi Omaq Һasanova yoldişiniŋ namini qälbidin šçärmäy saqlap kelivatqan uniŋ dost-buradärlirigä, uruq-tuqqanliriğa, säpdaşliri bilän şagirtliriğa vä mäzkür märasimniŋ munasip däriҗidä štüşigä at selişqan muällimlär kollektiviğa, jiraq-yeqindin kälgän mehmanlarğa sämimiy minnätdarliğini izhar qilip, bügünki küngä qädär Ğoҗähmät Sädvaqasovniŋ ilmiy ämgäkliriniŋ toluq topliminiŋ vä Ğoҗähmät Sädvaqasov, Ähmät İliev, Zahidäm Һevullaeva täripidin täyyarlanğan imla luğitiniŋ qayta işlängän tšrtinçi näşiriniŋ yoruq kšrgänligini vä u ämgäklärniŋ mirasgah täkçiliridin orun alğanliğini täkitlidi. Eytiş keräkki, yätmiş miŋ sšzni šz içigä alğan «Uyğur tiliniŋ imla luğitiniŋ» yoruq kšrüşigä җumhuriyätlik vä Almuta şähärlik Uyğur etnomädäniyät märkäzliri rähbärliriniŋ vä märhumniŋ bir top şagirtliriniŋ yardäm qolini sunğanliğini alahidä täkitläp štüş orunluqtur.

Märasim qatnaşquçiliri täntänidin keyin mäktäp hoylisida qäd kštärgän alimniŋ byustiğa güllär qoyup, uniŋ aldida hatirä sürätkä çüşti. Andin nahiyä hakiminiŋ orunbasari Däuletjan Demenbaev bilän yeza hakimi Alimҗan Husurov vä mäktäp mudiri Äzizҗan Däraev Omaq Һasanovağa hšrmät bildürüp çapan kiygüzdi. Panfilov nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ räisi Rehimҗan Tohtahunov bilän Uyğur nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ räisi Zakir Mämirov mirasgahqa atiğan soğilirini tapşurdi. Andin kšpçilik mäktäp benasida eçilğan alim mirasgahida җäm bolup, uni ziyarät qildi. Mirasgah dit bilän bezälgän bolup, alimniŋ qol yazmiliri, monografiyaliri vä ilmiy maqaliliri,pähriy yarliqliri bilän medal'liri häm uniŋ namiğa çät äl alimliridin kälgän hätlär, fotosürätlär bilän beyitiliptu.

Märasimniŋ davami yezidiki «Rasul» kafesida jiraq-yeqindin kälgän mehmanlar hšrmitigä uyuşturulğan ziyapät vä ihçam kontsert programmisiğa ulaşti.

P.S. Maqalimizğa moşuniŋ bilän çekit qoysaqmu bolatti. Biraq moşu yärdä bir «häp» bar. Ğoҗähmät Sädvaqasovtäk ismi millitimizgila ämäs, başqa häliqlärgimu käŋ tonulğan alimniŋ mirasgahiniŋ eçilişi märasimiğa Ğoҗähmät aka hulini qurğan hazirqi Uyğurşunasliq märkizidin birär väkilniŋ kälmigänligi bizni eçindurdi.

Häyriyat, «Eytiŋlarçu, šldi desä bolamdiğan, käynidä iz qaldursa, šlmäydiğan» däp uluq Abay küyligändäk, uyğur hälqiniŋ munävvär pärzändi, dana ustaz, istedatliq alim Ğoҗähmät Sädvaqasovniŋ nami ävlatlar qälbidä mäŋgü yaşaydu. İlahim, ädipniŋ bärhayat rohi hälqimizgä mädät berip, kšŋüllärni bilim nurliri bilän parlitip, hämmimizni birlik, ittipaqliq jipiğa mäkkäm bağliğay.

Şämşidin AYuPOV.

SÜRÄTLÄRDÄ: Ğ.Sädvaqasov mirasgahiniŋ eçiliş täntänisidin kšrünüşlär.

Mahmut İSRAPİLOV çüşärgän sürätlär.

 

 

Bälüşüş

Javap qalduruŋ