Keläçäkkä taşlanğan muhim qädäm

0
770 ret oqıldı

Ötkändä Dšlät rähbiri Qazaqstandiki çoŋ biznesniŋ väkilliri bilän uçraşti. Mäzkür uçrişişta Qazaqstan ihtisadini, uniŋ yetäkçi sahalirini küçäytiş, valyutiliq targetlaş asasidiki yeŋi maliyä-mäbläğ säyasitini ämälgä aşuruş mäsililiri muhakimä qilindi. Älvättä, bu nurğunliğan adämlär vä sanaät orunliriniŋ mänpiyitini šz içigä alidiğan addiy qarar ämäs, bälki ähmiyiti zor qarar boldi. Prezident «Ahirqi jillarda duniya ihtisadidiki ähval naçarlimaqta… Bohran hämmä yšnilişlärdä täräqqiy ätmäktä. U täräqqiy etivatqan häm täräqqiy ätkän dšlätlärgä täsir qilmaqta. Buniŋdin heçkim çättä qalmaydu» däp täkitlidi.

Һäqiqätänmu, hazir Qazaqstanniŋ asasiy soda şerikliri Rossiya vä Hitay täripidin bizniŋ eksport mähsulatlirimizğa bolğan ehtiyaҗ tšvänlimäktä. Moşundaq ähvalda Evropa İttipaqiniŋ ayrim dšlätliri häm Qazaqstanniŋ soda şerikliri šzliriniŋ milliy valyutilirini hunsizlandurdi.

Qeliplaşqan ähval җiddiy. Moşundaq ähvalda dšlitimizdä keläçäkkä muhim qädäm taşlandi. Dšlät rähbiriniŋ täkitliginidäk, bu qädämlär bizgä bohranni yeŋişkä, iş orunlirini saqlaşqa vä ihtisadiy täräqqiyatqa zämin yaritidu.

Nursultan Nazarbaev mähsulatlirini import qilidiğan sanaät orunlirini qollaş väzipisini otturiğa qoyup, addiy häliqniŋ mänpiyätlirinimu untumidi.

Prezident Һškümätkä vä hakimlarğa asasiy ozuq-tülük mähsulatliriniŋ bahaliriniŋ šsüşiniŋ aldini eliş tapşurmisini bärdi.

Dšlät rähbiri bahalar vä valyutilar bilän «oynaydiğanlarniŋ» qattiq җazalinidiğanliğini täkitlidi.

Uniŋdin taşqiri, Prezident sanaät orunliriniŋ rähbärlirigä iş orunlirini saqlaş, işçilarniŋ ayliq maaşlirini qisqartmasliq, işläpçiqirişni yüksäldürüş väzipilirini jüklidi.

Abdureşit Mähsütov,

ҖUEM yenidiki Jigitbaşliri keŋişiniŋ räisi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ