Elimizdiki şanliq sänä

0
767 ret oqıldı

Qazaqstan Җumhuriyiti Tunҗa Prezidenti Küni – mustäqil dšlätniŋ vuҗutqa keliş tarihini, uniŋ az vaqitniŋ içidä täräqqiyatniŋ barliq yšnilişliri boyiçä misli kšrülmigän utuq-muvappäqiyätlärni qolğa kältürgänligini namayiş qilidiğan şanliq sänä.1991-jilniŋ 1-dekabr' küni däsläpki umumhäliq saylimida Nursultan Nazarbaev mämlikät Prezidenti lavazimiğa saylandi. Ändi 16- dekabr'da bolsa, җumhuriyät Aliy Keŋişi Qazaqstanni mustäqil dšlät däp elan qildi.

Nursultan Nazarbaev mämlikätni uniŋ tarihidiki häl qilğuçi dävirdä başqurdi, dävir bolsa, alahidä säyasiy iradini, liderliq hususiyätni vä strategiyalik danaliqni täläp qildi. Şu çağda Tunҗa Prezident mämlikät täräqqiyatiniŋ uzaq muddätlik strategiyalik mähsätlirini bälgülidi, uniŋ duniyaniŋ geosäyasiy häritisidiki orni vä ähmiyitini eniqlidi, bu bolsa, mämlikätni säyasiy, ihtisadiy vä iҗtimaiy yeŋilaş üçün puhta häm işäşlik asas-zämin boldi.

Mustäqillikniŋ däsläpki jillirida dšlätçilikniŋ asas selip bärgüçi printsiplirini räsmiyläştürgän mustäqil Qazaqstanniŋ birinçi Konstitutsiyasi qobul qilindi, җämiyät hayatiniŋ barliq sahalirida tüp-asasliq šzgirişlär ämälgä aşurulup, ular җumhuriyätniŋ real suverenitetini täminlidi. Ändi 2015-jili aprel'da bolup štkän novättin taşqiri Prezident saylimida qolğa kältürülgän işäşlik ğalibiyät kšp millätlik mämlikät hälqiniŋ Tunҗa Prezidentiniŋ paaliyitini juquri bahalaydiğanliğini, šz Liderini qollap-quvätläydiğanliğini yarqin kšrsätti.

Duniyada җämiyät hayatiniŋ barliq sahalirida bohran hadisiliri küçiyivatqan hazirqi päyttä җumhuriyät mustäqillik jillirida qolğa kältürgän vä başqilarğa yahşi ülgä-misal boluvatqan iҗtimaiy-säyasiy turaqliq çoŋ ähmiyätkä egä boluvatidu. Һäqiqätänmu Tunҗa Prezident jürgüzüvatqan säyasiy yol dšlättiki içki turaqliqni saqlaş häm mustähkämläş, uniŋ alämşumul däriҗidä utuq-muvappäqiyätlärni qolğa kältürüşi üçün puhta asas-hul bolup hizmät qilivatidu desäk, härgiz aşurup eytqanliq ämäs. Zamaniviy duniyadiki säyasiy vä ihtisadiy turaqsizliqlarğa qarimay, Qazaqstan Tunҗa Prezidentiniŋ salmaqliq taşqi säyasiy paaliyiti, istiqballiq geosäyasiy täşäbbusliri tüpäyli häliqara sähnidä etirap qilindi vä çoŋ abroy-inavätkä erişti. Şuniŋ nätiҗisidä duniyadiki yetäkçi ällärniŋ bizniŋ mämlikät bilän strategiyalik şeriklik munasivätlärni ornitişqa bolğan mänpiyätdarliğimu aşmaqta. Bu äsnada duniyadiki yetäkçi säyasätçilärniŋ «Qazaqstan – eniq bälgülängän strategiyalik väzipilär asasida turaqliq vä izçil täräqqiy etivatqan mämlikät», däp täriplişi täsadipi bolmisa keräk.

Һämmigä mälumki, näq Nursultan Nazarbaev birinçi bolup evraziyalik integratsiya ideyasini elan qildi. Uniŋ asasini geosäyasiy vä ihtisadiy integratsiyalik ülgä täşkil qilip, hazir bu ülgä Evraziya ihtisadiy ittipaqi dairisidä utuqluq ämälgä aşuruluvatidu. Prezidentniŋ BMT Baş Assambleyasiniŋ biyilqi yubileyliq sessiyasidä otturiğa qoyğan käŋ miqiyasliq täşäbbusliri bilän täklipliri duniya җamaätçiligi täripidin qizğin muhakimä qilinmaqta. Alämşumul strategiyalik täşäbbus-2045 plani, «Yeŋi keläçäk» kontseptsiyasi äynä şular җümlisidindur. Şu närsä diqqätkä sazavärki, Prezident undaq täşäbbuslarni otturiğa qoyuş bilän billä ularni ämälgä aşuruşqa qatnişiş üçün Qazaqstanniŋ salmaqliq säyasiy, iҗtimaiy-ihtisadiy, pän-tehnikiliq ihtidarğa egä ekänligi toğriliqmu bildürdi.

Dšlät rähbiri täklip qilğan «Nwrlı jol – keläçäkkä başlaydiğan yol» vä «Qazaqstan-2050» ohşaş çoŋqur programmiliq hšҗҗätlärdä mämlikitimiz täräqqiyatiniŋ nätiҗidarliq ihtisadiy printsipliri šz äksini tapqan. Nursultan Äbiş oğliniŋ pikriçä, industriyaläştürüş vä ihtisadiy täräqqiyat җumhuriyätniŋ, demäk, uniŋ hälqiniŋ, iҗtimaiy-ihtisadiy paravänliginiŋ asasi boluşi keräk.

Bu äsnada mähsätçanliq harakterğa egä «100 eniq qädäm»  programmisiniŋmu çoŋ ähmiyätkä egä ekänligi talaşsiz. U bohranğa qarşi çarilär kompleksini ämälgä aşuruşta küç-quvätni birläştürüp-җipsilaşturidiğan milliy planniŋ barliq punktlirini ämälgä aşuruşniŋ eniq mehanizmlirini kšzdä tutidu.

Därhäqiqät, taşqi säyasiy vä iҗtimaiy-ihtisadiy turaqliq  tüpäyli mämlikitimizdä җipsiliqqa asaslanğan җämiyätniŋ nadir ülgisi         şäkilländi. Qazaqstanda 130din oşuq millät vä birnäççä diniy konfessiyalärniŋ väkilliri teçliq häm razimänliktä yaşap, Vätininiŋ utuqluq täräqqiy etip, duniyadiki yetäkçi dšlätlärniŋ qataridin orun elişi üçün bilimini, äqil-idrigini, küç-quvitini säpärvärlikkä kältürmäktä. Ularniŋ mädäniyät-sän°itini, til-ädäbiyatini, maarip-mätbuatini täräqqiy ätküzüş üçün lazim bolğan barliq imkaniyät yaritilğan.

1995-jildin buyan elimizdä Prezidentniŋ täşäbbusi bilän qurulğan Qazaqstan hälqi Assambleyasi paaliyät elip berivatidu. Biyil 20 jilliğini nişanlavatqan nadir institut tüpäyli Qazaqstanda yaşavatqan barliq millätlärniŋ väkilliri Parlamentta turaqliq vakalätlik qilmaqta. Mämlikitimizdä teçliq vä turaqliqniŋ, birlik vä razimänlikniŋ saqlinişida mäzkür qurulum bebaha rol' oynavatidu.

Hulasiläp şuni işäşlik täkitläşkä ärziyduki, Dšlät rähbiri Qazaqstanni täräqqiyat yolida işäşlik başlap ketip baridu. Һazir pütkül duniya bizniŋ mämlikätni tonup-bilidu. Җumhuriyät Aziyaniŋ industriya-innovatsiyalik märkizigä aylanmaqta. Mana moşuniŋda Nursultan Nazarbaevniŋ hizmät-äҗri bebahadur. Şuŋlaşqimu qazaqstanliqlar Tunҗa Prezident Künini Dšlät rähbiriniŋ ätrapiğa tehimu җipsilaşqan,  barliq küç-quvitini u otturiğa qoyğan alämşumul tapşurmilarni orunlaş üçün säpärvärlikkä kältürüp, uluğvar mähsät-nişanlarğa yetiş niyitidä nişanlaydiğanliği talaşsiz.

Şšhrät MÄSİMOV.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ