Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ Duniyaviy vä än°äniviy dinlar rähbärliriniŋ İV qurultiyiğa qatnaşquçiliriğa vä Qazaqstan hälqigä muraҗiiti

0
695 ret oqıldı

Һšrmätlik qurultay qatnaşquçiliri!

Qädirlik vätändaşlar!

Duniyaviy tärtipniŋ muräkkäp transformatsiyasi mäzgilidä Duniyaviy vä än°äniviy dinlar rähbärliriniŋ İV qurultiyiniŋ Astanada štüşi Qazaqstanniŋ duniyaviy hämkarliqqa intilivatqanliğiniŋ, Prezident Nursultan Äbiş oğli Nazarbaevniŋ teçliq bilän razimänlik säyasitiniŋ roşän kšrünüşi bolup hesaplinidu.

«Teçliq vä razimänlik — insaniyätniŋ aliy hahişi» degän qurultay mavzusi duniyadiki millionliğan insanlarniŋ tiligi bilän, Qazaqstan grajdanliriniŋ äŋ asasiy mänpiyitigä muvapiq kelidu. Bu — bizniŋ elimizniŋ içki vä taşqi säyasitiniŋ mustähkäm asasi.

Bügünmu Duniyaviy vä än°äniviy dinlar rähbärliriniŋ qurultiyi duniyaviy hämkarliqniŋ bir pütün mäydaniğa aylandi, uniŋ izgü täşäbbusliri «tsivilizatsiyalär toqunuşiniŋ» aldini elişqa šz täsirini yätküzüp kelivatidu.

İV qurultayniŋ Astana şähiridä štüşi duniyaviy täräqqiyatniŋ här qandaq ähvalida hämkarliqqa dävät qilidiğan qudrätlik täşäbbuslarğa haҗätlik hazirqi zamandiki umumduniyaviy täräqqiyatniŋ bir şäkligä aylanğanliğini ispatlap bärdi.

Qazaqstan Prezidenti N.Ä. Nazarbaevniŋ täklivi bilän qurulğan Din rähbärliriniŋ keŋişi barliq konfessiyalär ara hämkarliqni yeŋi süpät vä juquri däriҗigä çiqirişqa täsir qilidiğan duniyaviy birpütünlükniŋ muhim qurali, dinlar arisidiki härtäräplimä munasivätniŋ däsläpki iş nuqtisi bolalaydu.

Qazaqstan hälqi Assambleyasi Dšlät rähbiriniŋ qurultayda täklip qilğan duniyaviy tolerantliq vä işänçini şäkilländürüş häm mustähkämläşkä beğişlanğan mähsus İnternet portali toğriliq täşäbbusini qizğin qollap-quvätläydu vä uniŋ işiğa paal qatnişişqa täyyar ekänligini hävärläydu. 

Moşuniŋğa munasivätlik Assambleya din insaniyätni rohsizliq bilän açkšzlüktin saqlaydiğan äŋ küçlük mudapiäniŋ biri degän ideyagä tayinidu. Äŋ muräkkäp päytlärdä häliq danaliği bilän mädäniyitini, än°änilirini birdin-bir saqliğuçi din bolğan.

Biz qurultay ideyasiniŋ Nursultan Äbiş oğli Nazarbaevniŋ kšp qirliq duniyani birläştürüşkä başlaydiğan G-GLOBAL yeŋi şäkildiki kommunikativliq İnternet mäydanini quruş toğriliq ideyasigä muvapiq kelidiğanliğini atap štümiz. V Astana ihtisadiy forumida Dšlät rähbiri uniŋ asasiy qaidilirini: «revalyutsiya ämäs, evolyutsiya; adalätlik, täŋlik, konsensus; duniyaviy tolerantliq vä işänçä; duniyaviy transparentliq; konstruktiv kšpqirliq» däp atap štkän edi.

Alämdä duniyaviy qayta quruşniŋ iҗabiy kontseptsiyasiniŋ tapçilliği orun  elivatqan dävirdä Qazaqstan hälqi Assambleyasi Prezident N.Ä. Nazarbaevniŋ duniyaviy ihtisadiy vä valyuta sistemisini islahat qiliş; yadro quralisiz duniya quruş; Evroatlantika vä Evraziya käŋligidä duniyaviy behätärlikni mustähkämläş; duniyaviy energo-ekologiyalik täräqqiyat kontseptsiyasini ämälgä aşuruş; «Yeşil kšrük» quruş ohşaş täşäbbusliriniŋ ähmiyitini alahidä atap štkümiz kelidu. Bizniŋ pikrimizçä, moşularniŋ asasida «Uluq duniya (G-GLOBAL)» quruş mümkinçiligi zor.

Assambleya Prezident N.Ä. Nazarbaevniŋ insaniyät moşundaq ülgini qeliplaşturuşqa haҗätlik bilim täҗribigä egä degän pikrini toluq qollap-quvätläydu. Assambleya bu yšnilişlärni duniyaniŋ kälgüsi strategiyasiniŋ tärkiviy qismi bolidu däp hesaplaydu.

XXİ äsirdä tolerantliq ihtisadiy täräqqiyatniŋ muhim amiliğa vä duniyaviy ihtisatni bohrandin elip çiqiş usuliniŋ birigä aylinivatidu. Bu usul Qazaqstanda ispatlanğan vä vaqit siniğidin štkän, uniŋ nätiҗidarliği dälillängän.

Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ täҗribisi kšrsitip turğinidäk, teçliq bilän razimänlik säyasitiniŋ nätiҗisidä Qazaqstan mustäqil vä suveren dšlät süpitidä šsüp, täräqqiy qilivatidu. Şuŋlaşqa Assambleyaniŋ tolerantliq bilän җämiyätlik razimänlikni şäkilländürüşkä qaritilğan Qazaqstan hälqiniŋ birligi künini mäyrämläş harpisida štküzgän çarä-tädbirlirigä bäş milliondin oşuq adäm qatnaşti.

Säyasiy täqipläşlär vä açarçiliq qurvanlirini hatiriläş küni harpisida Assambleya Almuta vilayitidä 2010-jili başlanğan «Tarihtan tağılım — štkenge tağzım» namliq çoŋ häliq ara çarä-tädbirni ämälgä aşuruşni davamlaşturdi. Buniŋdin ilgiri u ALJİR, KarLAGta štkän edi. Uniŋ dairisidä Üştšbe şähiridä «Qazaq halqına mıŋ alğıs» namliq qazaq hälqigä minnätdarliq bildürüş yadikarliğiniŋ asasi selindi. Ortaq tarihiy täğdir säyasiy täqipläşlär qurvanlirini hatiriläş vä ularniŋ uyuşturğuçi ideyasi Duniyaviy vä än°äniviy dinlar rähbärliriniŋ İV qurultiyiniŋ ideyasigä uyğundur.

Qazaqstan hälqi Assambleyasi barliq Qazaqstan hälqini duniyaviy vä än°äniviy dinlarniŋ umuminsaniy rohiy qädriyätliri asasida birlişişkä çaqiridu.

Qazaqstan hälqi Assambleyasi mädäniy, milliy vä diniy här hilliq hazirqi duniyada hätär ämäs, strategiyalik yšniliş, ihtisadiy vä iҗtimaiy turaqsizliqniŋ aldini elişniŋ qaynaq buliği ekänligigä toluq işänçä hasil qilidu.

Assambleya Prezidentniŋ duniyaviy hämkarliqni qeliplaşturuş boyiçä täşäbbusini qizğin qollap-quvätläşkä çaqiridu. Barliğimiz birläşkän çağdila adil, izgü, täräqqiy ätkän duniyani quralaymiz.

Qazaqstan hälqi

 Assambleyasiniŋ Keŋişi.

Astana şähiri, 30-may, 2012-jil.

 

Bälüşüş

Javap qalduruŋ