Balilar iҗadiyitidin

0
623 ret oqıldı

Dostluq

Qutluq meniŋ šyüm bar,

Kšp millätkä bolğan bay.

Qerindaştäk yaşaydu,

Һämmisi dost, bähtiyar.Kšpmillätlik bolsaqmu,

İҗil-inaq yaşaymiz.

Jil, äsirlär štsimu,

Päqät gülläp, yaşnaymiz.

1-may – Birlik küni,

Hälqimniŋ eçilar küni.

Aq — dostluq käptirimniŋ,

Kšktä egiz uçar küni.

Bilal QASİMOV,

Çeläk yezisidiki A.Rozibaqiev namidiki

ottura mäktäpniŋ 8-sinip oquğuçisi.

Ämgäkçiqazaq nahiyäsi.

Poeziya beğiniŋ bulbuli

Şeiriyät qazinida qaynidiŋ,

Poeziya beğini sän güllättiŋ.

Şairlar ilhaminiŋ oti bilän,

Şeir beğin bağvän bolup küzättiŋ.

Uyğurniŋ pähri sän, danasi sän,

Bağda şoh sayriğan bulbuli sän.

Hiyalän qäbriŋ bilän muŋdişimän,

Mirashor şeir yazğan şagirtiŋmän.

Bu şeirni šzäŋgä beğişlaymän,

Һär sšzümni yaquttin bezäymän.

Uluq şair İliya bovamniŋ,

Tävrätkän qälimini tohtatmaymän.

Äzim ÄZİMOV.

Ardolata yezisi, Uyğur nahiyäsi.

Dostluq — tügimäs ğäznä

Hälqim bay äzäldin dostluq, birlikkä,

Uniŋda äksi bar štkän hayatniŋ.

Kişilär çehrisin açqan uniŋda,

Äksi bar bügünki şatliq-bähitniŋ.

Dostluq äzäldin qimmät bayliqtur,

Altunmu häm täŋ kälmäydiğan.

Dostluq ğäznidur çirimaydiğan,

Düşmän härgiz buzalmaydiğan.

Häliqlär dostluği mäkkäm bolğaçqa,

Bizmu häm şu äldä inaq turğaçqa.

Buzulmas heçqaçan dostluq birligi,

Mäŋgü yaŋrisun — teçliq nahşisi.

Rumiläm İMÄRҖANOVA.

Dostluq yezisi, Ämgäkçiqazaq nahiyäsi.

Täbiätkä muhäbbät

Üzülmidi äŋ ahirqi yopurmaq,

Küzmu štti kšzni jumup açqiçä.

Zebu-zenät altun küzüm qaytip käl,

Kätmändiki patqaq deği kätkiçä.

Käldi mana yeŋi mäzgil — yeŋi qiş,

Tohtimaydu ändi boran, qarliriŋ.

Teçliq bolsa qaytip kelär nur bahar,

Yaşnap ketär şu çağ tağ vä bağliriŋ.

 İlhamҗan LOHMANOV,

 Pänҗim yezisidiki

A.Rozibaqiev namidiki ottura

mäktäpniŋ 9-sinip oquğuçisi.

Panfilov nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ