Tohsän obraz yaratqan sän°ätkarniŋ säksän yaşliği

0
676 ret oqıldı

Bügün şanliq tarihi säksän jildin alqiğan  Q.Ğoҗamiyarov namidiki җumhuriyätlik dšlät Uyğur muzıkiliq komediya teatriniŋ hulini qurğanlar päqät häliq arisidin çiqqan häqiqiy talantlar ekänligi yahşi mälum. Sän'ätkä çäksiz iştiyaq bağliğan ular, Uyğur käspiy teatr sän'itini härhil jillarda, dävirniŋ härhil boran-çapqunliriniŋ qandaq boluşidin qät°iy näzär, şiҗaätlik mehnätliri bilän saqlap qaldi. Äynä şundaq ismi Uyğur teatriniŋ tarihiğa altun häriplär bilän yezilip kätkän namayändilärniŋ arisida, Qazaqstanniŋ hizmät kšrsätkän artisti Äsqärҗan Äkbärovniŋ orni alahidä, älvättä. Ällik jildin alqiğan iҗadiy paaliyitiniŋ ottuz jildin oşuğini milliy teatrda muzıka rähbiri süpitidä štküzgän u bir türküm muzıkiliq spektakl'larniŋ ahaŋlirini rätläp, onliğan muzıka ahaŋlirini iҗat qilğan, şuniŋdäk bir türküm spektakl'larda obrazlar yaritip, hälqimizniŋ çäksiz alqişiğa sazavär boldi. Şundaqla Äsqärҗan Äkbärov räpiqisi, teatrniŋ nahşiçisi Һälimä Äkbärova bilän ailisidä sän'ätkarlar sulalisini tärbiyiläp, muqäddäs iz qaldurdi.

Ularniŋ tunҗa qizi Zenätgül — ussulçi häm akter, Halbüvi — rejisser, Selimäm – baletmeyster, oğulliri Tel'man bilän Änvär —sazändilär, Alimҗan käspiy jurnalist häm sän'ätkar, Adalät – ussulçi häm baletmeyster, Nurbüvi – muzıkant. Ularniŋ härbiri elimizğa vä çät ällärgä tonulğan ataqliq jirik käsip egiliri. Änvär Äkbärov – QҖ hizmät kšrsätkän ärbabi, Qurmanğazı namidiki Milliy konservatoriyasiniŋ professori, tonulğan dirijer. Adalät Äkbärova – QҖ hizmät kšrsätkän artisti, Alimҗan Äkbärov – QҖ  Mädäniyät ärbabi, ataqlarni yänimu davamlaşturuşqa bolidu…

Yeqinda Äkbärovlar sulalisiniŋ yarqin namayändisi bolğan hälqimizniŋ sšyümlük sän'ätkari Zenätgül Äkbärovaniŋ 80 yaşqa toluşi munasiviti bilän Uyğur teatrida çoŋ täntänilik käç bolup štti. Mäzkür käç Äkbärovlar toğriliq häqqidä hekayä qilidiğan hšҗҗätlik fil'm bilän başlandi. Fil'm arqiliq tamaşibinlar Zenätgül hädiniŋ üç yeşidin tartip sähnidä nahşa eytip, ussul oynaşqa başliğanliği, 1942-jili yättä yaşliq päytidä uniŋ balilar iҗadiyitiniŋ җumhuriyätlik konkursida šz hünirini namayiş qilip, ğalip çiqqanliği ohşaş qiziqarliq kadrlarni kšrüp, hayaҗanğa bšländi.

Äynä şundaq sän°ätkä bolğan çäksiz muhäbbät tüpäyli Zenätgül däsläp Almuta horeografiyalik uçiliöesini pütirip, 1956-jili Uyğur teatrida ussulçi süpitidä uyğur, šzbäk, tatar, ukrain, hind hälqiniŋ ussullirini babiğa yätküzüp iҗra qilidu. Lekin uniŋ akterluq käsipkä bolğan iştiyaqi, šz üstidin izdinip işlişini bayqiğan teatr rähbärligi yaş sän'ätkarğa birqatar jirik muzıkiliq äsärlärdiki baş qährimanlar obrazlirini işäşlik tapşuruşqa başlidi. Nätiҗidä Zenätgül Äkbärova juquri maharät bilän yaratqan Anarhan, Sänäm, Nazugum, Nurhan, Zohra, Yarinka, Gülçehrä, Ayhan qatarliq obrazlar miŋliğan tamaşibinlirimizniŋ çäksiz alqişiğa sazavär boldi. Bu obrazlardiki nazuk qährimanlarniŋ içki iztiraplirini, ularniŋ bir-birigä ohşimaydiğan härhil täğdirlirini mukämmäl šzläştürüp, mäzkür äsärlärdiki muräkkäp ariyalärni šzigä has juquri maharät bilän tamaşibin qälbigä yätküzüşni bildi.

Zenätgül Äkbärovaniŋ akterluq diapazoni päqätla nazuk, lirik qährimanlar obrazlirini yaritiş bilänla çäklinip qalmidi. Aktrisa härhil janrdiki äsärlärdä härhil qährimanlar obrazlirini, şundaqla komediya janridimu bir türküm obrazlarni yaritişqa muvappäq boldi. Mäsilän, «Kim kimgä aşiq», «Qız Jibek», «Ömär Muhämmädiy», «Käçür meni, aniҗan», «Bir yaz, bir qiş», «Çätällik», «Şänbä küni – toyğa!», «Anamniŋ aq kšynigi», «Hanuma», «Amannisahan» käbi sähnä äsärliridä Zenätgül Äkbärova zaldikilärni birdä šz qährimaniğa nisbätän näprätländürsä, birdä külkigä ğäriq qilip, çäksiz hayaҗanğa bšläp, hoşalliq hädiyä qilalidi.

Öziniŋ atmiş jilliq iҗadiy paaliyitidä Zenätgül Äsqär qizi tohsändin oşuq härhil obrazlar galereyasini yaritip, päqät elimizdila ämäs, bälki hoşna Qirğizstan, Özbäkstan, Türkmänstan, Rossiya, Şinҗaŋ- Uyğur Avtonom Rayonidiki tamaşibinlar hozuridimu zor alqişqa bšländi.

Hälqimizniŋ sšyümlük sän°ätkari Zenätgül Äkbärova җämiyätlik işlardimu paaliyätçanliq kšrsitip, birnäççä qetim Almuta şähärlik partkomniŋ äzasi bolup saylanğan. Şundaqla u häliq deputatliri Almuta vilayätlik, şähärlik keŋäşlirigä deputat, Qazaqstan hälqi Assambleyasi Keŋişiniŋ häm Almuta şähärlik aqsaqallar keŋişiniŋ äzasi bolup saylanğan.

Zenätgül Äsqär qizi ailisidimu bähitlik. U hälqimizniŋ arisidin yetilip çiqqan ataqliq alim, heli märhum İl'yas Semätov bilän ikki  pärzänt quçqan mehrivan ana, ikki omaq nävriliriniŋ qädirlik momisi. Qizi Gülbahar atiniŋ izini besip, filologiya pänliriniŋ namziti süpitidä Türkiyadä paaliyät elip barmaqta. Oğli Ruslan – tehnolog, käspi boyiçä işlimäktä.

Qazaqstan hškümiti Zenätgül Äsqär qiziniŋ Uyğur käspiy teatr sän°itini rivaҗlanduruştiki mehnätlirini juquri bahalidi: 1966-jili «Qazaqstanniŋ Җumhuriyitiniŋ hizmät kšrsätkän artisti» degän juquri ataqqa sazavär qildi. Birnäççä medal' bilän täğdirländi.

1992-jili bolsa, Zenätgül Äkbärova elimiz Prezidenti Nursultan Nazarbaevniŋ Pärmani bilän, «Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ häliq artisti» degän yüksäk namğa muyässär boldi.

Һšҗҗätlik fil'm tügigändin keyin dağduğiliq saz-näğmä käçniŋ sahiphani Zenätgül Äkbärova sähnigä kštirildi. Aldi bilän Uyğur teatri mudiriniŋ mäslihätçisi Savutҗan Sonurov QҖ Mädäniyät vä sport ministri A.Mwhamediulınıŋ Täbriknamisini oqup bärdi. Şuniŋdin keyin tiläk eytiş noviti sän°ätkarniŋ muhlisliriğa berildi. Ular uyğurlarğa ait täşkilatlarniŋ rähbärliri bilän karhana vä mähkimilärniŋ başliqliri edi. İzgü tiläklärniŋ davami teatr artistliriniŋ muzıkiliq soğiliriğa ulaşti.

Moşu yärdä mäzkür iҗadiy käçni štküzüştä kšp küç çiqarğan sän°ätkarniŋ käsipdaşliri Gülbahar Nasirova (stsenariy muällipi), Muhit Һezimov (rejisser), El'mira Säydullaevaniŋ (baş baletmeystr) isimlirini atap štüşni toğra kšrduq.

Patigül MÄHSÄTOVA

Siz bir gül sähnimizni zenätligän

(Qazaqstan häliq artisti Zenätgül Äkbärovağa beğişlaymän)

Siz bir gül sähnimizni zenätligän,

Uyğurniŋ sän°itini dildin sšygän.

İzini yoqatmastin atiŋizniŋ,

Atmiş jil teatrda šmür sürgän.

Bolğaçqa sän°ät yoli müşkül, eğir,

Tavlidi sinaqlarda Sizni täğdir.

Yaşliqta maŋğan yoldin tenätmästin,

Säksängä elip kälgän sän°ät — sehir.

Obrazlar hilmu-hildur Siz yaratqan,

Siz — Sänäm, Ayhan, Nurhan häm      Anarhan.

Gülzarä, Ämäl, Säymä häm Yarinka,

Qälbidin hälqimizniŋ orun tapqan.

Siz bir gül sähnimizni zenätligän,

Yaraşqan ismiŋizmu Zenät degän.

Hälqimiz qädirläydu Sizni dayim,

Äzizläp gülni quçqan käbi gülşän.

Tävällud toyuŋizni mubaräkläp,

Mänmu häm şeir yazdim tazim äyläp.

Bağ Ösäk bulbulliri sayrar dilda,

Bir çağlar Bilal Nazim štkän küyläp.

Һapaşlap sän°ät jükin uzaq yaşaŋ,

Zenätläp sähnimizni külüp yaşnaŋ.

Keläçäk ävlatlarğa ülgä bolup,

Tohsänniŋ davaniğa qädäm taşlaŋ.

Bähtişat SOPİEV.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ