«Näyçi keräk»

0
878 ret oqıldı

— Mähsät aka, qaçan uçrişimiz?

— Bügün teatrda mäşiqlinimiz, ätä kontsert.

— Şänbä küniçu?

— (külüp ) Toy…Mähsätҗan Talipov — «Nava» ansambliniŋ  sazändisi. Һätta uniŋğa ağrişqimu bolmaydekän. Çünki u ansambl'diki yalğuz näyçi.

— Meniŋ siz toğriliq maqalä yezişim keräk, — dedim uni štkändä teatrda uçritip qelip.

U külüp kätti.

— «Keräk» degän sšzni aŋlimiğili kšp boptu. Şuniŋğa  külüvatimän, — dedi u. – Bu sšz meniŋ käspiy näyçi boluşumğa türtkä boldi, desämmu bolidu.

U on yeşida näyniŋ ünigä aşiq bolup, bu äsvapni birinçi qetim qoliğa alğan  ekän. Mana ariliqtin ällik jil štüptu. U näy bilän uhlaydu, näy bilän turidu, qisqisi, uni qoldin çüşärmäy kelivatidu.

— Üçinçi sinipta oquvatqanda Kätmändin akam ikkimiz Çonҗida turuvatqan hädimizniŋ šyigä mehmanğa barduq, — däp štmüşni äslidi u. — Şu yärdä Tel'man Baratov degän akimiz näy çelip oltiriptu. Mana şu kündin başlap, näyniŋ ünigä aşiq bolupla qaldim. Dadam käspi boyiçä buhgalter. Amma uniŋ adämlärni davalaydiğan hisliti, şundaqla saz äsvaplirini yasaydiğan hüniri bar edi. Amma u näy yasap kšrmigän ekän. Şuŋlaşqa akam maŋa näyni Taşkänttin äkelip bärdi. Qiziqişim üstün bolğanliqtinmu, äytävir, uni çelişni çapsanla üginip kättim. Bir küni sinipimizğa ustazimiz Һetahun aka Mamiqov kirip käldi. U šzi skripka çalidiğan. Ustaz mäktäptiki häväskarlar šmigigä sazändä izdäp jürüptekän. Balilar meniŋ namzitimni kšrsätti. Nemişkidu, u ustazdin hämmimiz qorqattuq. Män yeŋidin üginivatqinimğa qarimay, qorqinimdin: «näy çalimän» dedim. U «Ömäkkä näyçi keräk» dedi.

Kätmändä qurulğan häväskarlar šmigi, keyiniräk ansambl'ğa aylinip, nahiyälik vä vilayätlik bayqaşlardin kšrünüşkä başlidi. Näyçi jigit dayim ular bilän billä boldi. Oğliniŋ iştiyaqini bayqiğan Barat atimiz uni 8-siniptin keyin Sämärqäntkä oquşqa ävätmäkçi bolidu. Balilarni tallaveliş basquçi Almutida, Uyğur teatrida štti.

— U vaqitta teatrniŋ mudiri Uyğur aka Mähpirov edi. Bu tallaveliş konkursidin sürünmäy šttüm. Şu vaqitta Uyğur akiniŋ «oquşni pütirip Uyğur teatriğa qaytip kelisän, bizgä näyçi keräk» degini esimda qaptu, — dedi u.

Uçiliöeni muvappäqiyätlik tamamliğandin keyin u bilimini konservatoriyadä sinap kšrmäkçi bolidu. Nemişkidu, Mähsätҗandin kšçärgänlär štüp ketip, u emtihandin ğulap ketidu. Keyin Uyğur teatriniŋ mudiriğa bärgän vädisi tüpäyli 1974-jili Almutiğa qaytip kelidu.

— Sämärqänttiki uçiliöedin ikki käsip egiläp çiqtim: näy bilän billä fleyta çelişnimu ügändim, — däp sšzini davam qildi u. — U vaqitlarda armiyadin qeçip qutuluş mümkin ämäs edi. Oyum bu äsvap armiyağa barğanda äsqetişi mümkin. Uyğur teatriğa qaytip kelişim bilänla armiya sepigä çaqirtildim. Fleyta armiyadä meni soldatlarniŋ beşiğa kelidiğan helä qiyinçiliqlardin neri qildi. Män hizmät qilğan härbiy qisimğa fleyta çalidiğan adäm keräk ekän.

Armiyadin keyin Mähsätҗan Talipov Taşkänttiki Mädäniyät institutiğa oquşqa çüşidu. Kätmängä ata-anisini kšrgili kälgän jigitni rektor telegramma bilän çaqirtivalidu. Telegrammida «näyçi keräk» degän sšzlär bar edi. Rektor näyçi-studentni Taşkäntiki «Bayat» degän ansambl' bilän  Pol'şada štkän häliqara konkursqa ävätidu. Bu konkursta «Bayat» birinçi orunni yeŋivalidu.

Şu jilliri Özbäkstan teleradio komitetidiki ansambl'ğa näyçi keräk bolup, student Talipovqa şu yärdimu işläşkä toğra käldi. İnstituttimu ansambl' qurulğanda ansambl'niŋ tšridin Mähsätҗanğa orun berişti. U näyçiniŋ orni edi.

— Mädäniyät institutida käsipdaşlirim Tayir Hudäybärdiev, Niyaz Tursunov üçimiz billä oquduq, — däp sšzini davam qildi u. — Oquşni pütirip, institut rähbärligi yollanma bilän üçimizni üç yaqqa «taşlidi». Meni Taşkänttiki «Bahar» ansambliğa vä Navaiy namidiki opera vä balet teatri orkestriğa işqa ävätti.

— Ularğimu näyçi keräk boldimu?

— Näq şundaq, — küldi u. — Amma «Baharda» çalğan näyniŋ avazi uzaqqa barmidi. Şu jilliri Uyğur teatriniŋ mudiri bolğan İkram Mäsimov bilän teatrniŋ partkom kativi Murat Ähmädievni Taşkänttä uçritip qaldim. İkkisi meni kšrüşi bilänla hoşal bolup kätti. Ularniŋ eytişiçä, Moskvada teatrlarniŋ җumhuriyätlärara dekadisi štüvetiptu.  Uyğur teatriniŋ rähbärligi Tayir, Niyaz üçimizni şu künila Moskvağa yolğa saldi. Ularğa «Nemä üçün?» degän soalnimu qoymidim. Çünki җavap eniq. Yänä şu — «näyçi keräk».

Moskvadin üç ağinä uttur Uyğur teatriğa qaytip kelidu vä moşu kämgiçä üçilisi şu yärdä işlävatidu.

— «Näyçigä ailä keräk?» degän gäpni heçkim qilmidimu? – soridim uniŋdin.

— Çüşändim. Ömürlük җüptümni moşu teatrdin taptim. U vaqitta Qurvanbüvi moşu yärdä buhgalteriyadä işlättekän. Һelikäm ikkimiz qol tutuşup billä kelivatimiz. İkki qizimiz bar. Һär ikkilisi aliy bilimlik. İkki nävrimiz — bähtimiz. Ularniŋ biri — Şamil, meniŋ bilänla jüridu. Nağra, dap çalidu. Ötkän jili Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ novättiki sessiyasiniŋ ahirida štidiğan än°äniviy kontsertqa iştrak qilip, Prezident aldida šz hünirini namayiş qildi. U meni doramdekin…

— Sizçu, kimniŋ izi bilän maŋdiŋiz?

— Dadam saz äsvaplirini yasap, ançä-munçä ularni çalidiğan. Akilirimniŋ biri nahşa eytidu. Toqquz baliniŋ arisida yalğuz män käspiy sän°ätkar. Qalğanliri här türlük käsip egiliri.

— Talipovlarğimu näyçi keräk boptidä…

— Şundaq boluşi mümkin.

Teatrda asasiy käspiŋiz boyiçä şagirt täyyarlaydiğan niyitiŋiz yoqmu?

— Öz vaqtida Quddus aka Ğoҗamiyarov Almutidiki Çaykovskiy namidiki uçiliöe yenida uyğur bšlümini eçip nahayiti durus qilğan ekän. Män talay jil mäzkür bilim därgahida oqutquçi bolup, şagirt tärbiyilidim.  Һazirmu şu yärdä işläymän. Ändi näyçilärgä kelidiğan bolsaq, bu üginişkä qiyin äsvaplarniŋ biri. Şuŋlaşqa šz vaqtida näyçilärni 20 jil işligändin keyin pensiyagä çiqirivetätti. Biraq män u «bähitkä» erişälmäy qaldim. U qiyin äsvap bolğiniğa qarimay, biraz yaşlar bu käsipni egilidi. Amma ularni işqa eliş meniŋ qolumdiki mäsilä ämäs.

Öz vaqtida «Nava» ansambliniŋ, keyiniräk teatrniŋ muzıka rähbiri bolğan Mähsätҗan Talipov spektakl'larda «tirik» saz çeliş ohşaş yeŋiliqlarni kirgüzdi. Bu bara-bara än°änigä aylinip qaldi. Eytmaqçi, uyğurniŋ toyida sürnäy vä nağra sadasini däsläp yaŋratqanmu şu.

Mähsätҗan akiniŋ vaqti nahayiti qis. Şuniŋğa qarimay, här küni ätigänligi bir saat sazändilärgä notidin däris beridu. Ötkändä uniŋ käsipdaşliriniŋ biri: «Mähsät MDҺ älliridiki birdin-bir käspiy uyğur näyçisi» däp qaldi. «Demäk, hazir Mähsät aka mäydisigä taqavalğan  «Mädeniet qayratkeri» degän bälgü uniŋğa azliq qilidekän» dedim. Uyğur teatriniŋ tarihida u ikkinçi näyçi hesaplinidu. Uniŋ aldida Äkvärҗan Baqiev degän kişi işligän ekän. Üçinçisi kim? Җavap yoq.

Mähsät bir. Şagirt täyyarlaş keräk.

Bähtişat SOPİEV.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ