Dehanniŋ pärzänt tärbiyiläş usuli

0
649 ret oqıldı

Ğäripkä maŋğan poezda muhbir bir dehandin soraptu: «Siz ikkila baliŋizni nuqtiliq aliy mäktäpkä kirgüzüpsiz, pärzänt tärbiyisidä birär yahşi usuliŋiz barmu, qandaq?». Dehanniŋ җavavi oylimiğan yärdin çiqiptu: «Ämäliyatta başqa alahidä usulummu yoq. Män päqät balamni ügitişkä yetäklidim».Äslidä bu dehan kiçik vaqtida, ailä qiyinçiliği sävävidin, mäktäptä oqalmiğaçqa, täbiiy halda balisini yetäkläp kätkidäk mädäniyät säviyäsimu yoq ekän. Amma, şundaq bolsimu, u yänä balilirini šz mäyligä qoyuvätmäptu vä här küni balisi mäktäptin qaytqandin keyin, dadisi uniŋğa aval mäktäptä muällim çüşändürgän mavzularniŋ mäzmunini šzigä sšzläp berişni, andin tapşuruqni orunlaşni täläp qiptu vä šzimu yenida billä oltirip, tapşuruqni işläptu, bilmigänlirini balisidin soraptu. Ägär, balisimu bilälmisä, ätisi muällimdin soraptu. Şundaq qilip, balisi oquğuçi häm «äpändi» boptu. Һätta başqilarniŋ baliliri sirtta oynap çaŋ çiqirivätsimu, uniŋ baliliri tävrinip qoymaptu. Şuniŋ bilän baliliriniŋ nätiҗisi başlanğuç mäktäptin tartip, toluq ottura mäktäpkiçä juquri boptu vä ahirida aliy oquş orniğa çüşüptu.

Dehan gärçä, mäktäp kšrmigän bolsimu, bu hil halät uniŋ aktiv halda yahşi üginiş muhitini bärpa qilişiğa tosalğu bolmiğan. Äŋ qimmätlik yeri şuki, dada šz balisi bilän billä üginip, pütün ailä illiq, inaq, üginiş muhitiğa tolup-taşqan. Moşunniŋ šzila baliğa äŋ çoŋ räğbätländürüş bolğan. Äksiçä, bäzi ata-anilar aldiraşliqni säväp qilip, «bu häqiqätän şundaq, amma dehanlarniŋ etizda qilidiğan işimu az ämästä!», däp pikir qilidu. Adättä, baliliriniŋ üginiş ähvalini nahayiti az soraydu. Soriğan täğdirdimu, baliniŋ emtihandin keyinki nätiҗisini soraydu yaki bolmisa, bäzi ata-anilar baliliriğa baştin-ahir hämra bolup oltiridu. Bu bir qarimaqqa baliniŋ üginişigä kšŋül bšlgändäk kšrünsimu, amma baliniŋ näzäridä bu birhil nazarät qiliştur.

Ata-aniniŋ härbir iş-härikiti, sšzi pärzäntlärgä nisbätän ülgidur. Dehan-dada balisiğa bäk kšp sšzlimigän bolsimu, amma šzi billä üginip, šzi ülgä bolup, üginiş җäriyaniğa šzi siŋip kirgän. Äksiçä, bäzi ata-anilar baliliri mäktäptin qaytqanda televizorni juquri avazda qoyuvalidu, bäzilär bolsa, baliliriğa kaniyini kerip, «därisiŋni yahşi oqi, tapşuruqni ästaidil işlä», däp vaqirişidu. Bala mundaq çağda eğizida maqul bolğini bilän, kšŋlidä gaŋgiraydu.

Dehan oqumiğan bolsimu, amma balisini mäs°uliyätçanliq bilän tärbiyiligän. Ata-ana pütün bir kün sirtta işläp, šygä qaytip kelipmu šzliriniŋ üginişigä kšŋül bšlälisä, bala, älvättä, iç-içidin minnätdar bolidudä, oyunhumarliq müҗäzini tirişip yeŋip, uniŋda päqät yahşi oquş arqiliqla ata-anisiniŋ ümütini yärdä qoymasliq arzusi päyda bolidu. Uniŋ üstigä dada balisiğa šzigä ügitip qoyuşni eytqanda, baliniŋ mäs°uliyätçanliq tuyğusini küçäytkili bolidu.

Bir qarimaqqa, dehanniŋ «ailä tärbiyisi» häqiqätän bäk addiy. Amma uniŋdiki muhim halqa – atiniŋ ahiriğiçä çiŋ turaliğan-turalmiğinida. Dehan pütün vuҗudi bilän çiŋ turğaçqa, uniŋ iradisi birhil sehirliq küç süpitidä šz rolini namayän qilip, nätiҗä yaratti.

www.izbasar.com

Bälüşüş

Javap qalduruŋ