Mustäqillik. Razimänlik. Keläçigi birpütün millät

0
950 ret oqıldı

Prezident Nursultan Nazarbaev 26-aprel' küni Astanadiki Teçliq vä Razimänlik sariyida štkän Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ HHİV sessiyasigä qatnaşti. Bu sessiyadä «Mäŋgilik El» umummilliy Vätänpärvärlik akti qobul qilindi.Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ novättiki sessiyasiniŋ asasiy mavzusi «Mustäqillik. Razimänlik.  Keläçigi birpütün millät» boldi. Mälumki, bu jil dšlitimizniŋ Mustälqilliginiŋ 25 jilliği nişanlinidu. Şuŋlaşqimu mäzkür sessiyadä mustäqil Qazaqstanniŋ asasiy qädriyätlirigä alahi dä qšŋül bšlündi.

QHA sessiyasigä dšlitimizniŋ barliq regionliridiki Assambleya äzaliri, җämiyät vä dšlät ärbapliri, milliy mädäniyät märkäzliriniŋ väkilliri, deputatlar, märkiziy iҗraiy organlarniŋ, partiya, diniy birläşmilärniŋ rähbärliri, aliy oquş orunliriniŋ rektorliri, çätällik dšlätlärniŋ diplomatiyalik missiyaliriniŋ väkilliri, alimlar vä sän°ätkarlar qatnaşti.

Dšlät rähbiri šz sšzidä Qazaq­stan hälqi Assambleyasi bizniŋ Mustäqilligimizniŋ äŋ çoŋ qäd­riyiti ekänligini täkitlidi.

Biz dostluqni qazaqstanliqlarniŋ barliq ävlatliriniŋ asasiy bayliği süpitidä saqlaşni bilduq. Bizniŋ umumiy yolumiz — täŋhoquqluq, bir çaŋiraq astida hayat käçüridiğan barliq etnoslarniŋ birligi vä razimänligi häliqniŋ hahişi bilän tallandi. Qazaqstan hälqi Assambleyasi — Mustäqilligimizniŋ mevisi. Assambleya härqandaq hovup päyda bolğanda vä Mustäqillikniŋ barliq dävirliridä härdayim juquridin kšründi. Uniŋ tarihida bizniŋ millätniŋ yüksiliş dävriniŋ basquçliri bilän eniq nätiҗiliri šz äksini tapqan, — dedi Nursultan Nazarbaev.

Şundaqla Qazaqstan Prezidenti Millät Planini ämälgä aşuruşniŋ däsläpki nätiҗilirigä tohtaldi.

Birnäççä ayda 59 qanun täyyar­linip, qobul qilindi vä küçigä kirdi. 400 normativliq hoquq akti bäkitildi. Bizdiki šzgirişlärgä munasivätlik yänä bir mustäqil baha toğriliq eytip štäy. Pütkül duniya dšlätliridiki islahatlarğa monitoring qilidiğan Duniyaviy bank  Qazaqstanda 2015-jili başqa dšlätlär bilän selişturğanda kšp islahatlar ämälgä aşuruldi däp hesaplaydu. Ularniŋ pikrigä muvapiq, bu 7 yšniliş boyiçä 19 islahat, —  dedi  Dšlät rähbiri.

Nursultan Nazarbaev bügünki taŋda dšlät hadimliri korpusida Qazaqstanniŋ 45 etnos väkiliniŋ bar ekänligi eytti.

Dšlät rähbiri qanun üstünlügini täminläş üçün «Tillar toğriliq» qanuniniŋ toluq qollinilişiniŋ muhim ekänligini täkitlidi.

Dšlät organliriğa ärizä bärgü­çilärniŋ hät yolliğan tilida ähbarat eliş mäsilisigä munasivätlik män äskärtiş qilğan edim. Meniŋ tapşurmam boyiçä Baş prokuratura barliq märkiziy vä yärlik organlarğa täkşürüş jürgüzdi. «Ähbaratqa qolyetimlik toğriliq» yeŋi qanun küçigä kirgän däsläpki üç ayda dšlät organliriniŋ grajdanliriniŋ soalliriğa, ular tallavalğan tilni näzärdä tutup, җavap berişi boyiçä 79 qetim qanun buzulğan. Şuniŋ içidä 29 fakt härhil däriҗidiki hakimiyätlärdä, 50 fakt ministrliklärniŋ vä mähkimilärniŋ regionluq şšbiliridä tirkälgän. Baş prokuraturiğa barliq eniqlanğan faktlar boyiçä qanunğa hilapliq qilişni aşkarilaş vä  gunakar bolğan dšlät hadimlirini җazalaş täklip qilindi. Bu mäsilini barliq dšlät organliriniŋ rähbärliri dayim şähsiy nazaritidä tutuşi lazim, — dedi Nursultan Nazarbaev.

Qazaqstan Prezidenti EKSPO-2017 häliqara kšrgäzmisini št­küzüş mäsilisigä tohtilip, paytäht, Almuta şähiri vä vilayätlärniŋ hakimliriğa ähbarat bilän üç tilda — dšlät, rus vä ingliz tillirida täminläşni tapşurdi.

Grajdanlarniŋ täŋhoquqluği bilän etnosara munasivätlär turaq­liği mäsilisigä munasivätlik uş­şaq-çüşäk heçnemä bolmaydu, boluşimu mümkin ämäs. Bu yärdä şiarvazliqqa orun yoq, päqät işläş lazim,  — dedi Dšlät rähbiri.

Nursultan Nazarbaev industriya­läştürüş işini ämälgä aşuruş vä ihtisadiy šsümni täminläş, duniyaviy bohranniŋ täsirigä qarimastin, tiҗarätniŋ täräqqiyatiğa käŋ yol açidiğanliğiğa diqqät bšldi.

Biz «Nurlı jol» dšlät programmisini, tiҗarätni täräqqiy ätküzüş vä iş bilän täminläş yol häritisini ämälgä aşurup, fermerlarğa yardämlişivatimiz. Moşuniŋ hämmisi grajdanlirimizniŋ keläçigigä, munasip iş vä aliy hayat süpiti turğisidin işäşlik boluşi üçün ämälgä aşuruluvatidu,  — dedi Qazaqstan Prezidenti.

Dšlät rähbiri Bäş institutsional islahatniŋ yänä bir yšnilişi — hesavat beridiğan dšlät vä oçuq hškümät qeliplaşturuş dairisidä qazaqstanliqlar üçün dšlät organliriniŋ qararlirini muhakimidin štküzüş vä qobul qiliş, ämälgä aşuruş işiğa qatnişiş mümkinçilikliriniŋ käŋäytilgänligini eytti.

Ularniŋ yenida hškümätlik ämäs täşkilatlar bilän billä Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ väkilliri paal qatnişidiğan җämiyätlik  keŋäşlär qurulup, işlävatidu. Korruptsiya vä ämäldarlarniŋ israpçiliğiğa qarşi işäşlik tosalğu  — grajdanliq nazarät. Biz bu yšniliştin qaytmaymiz. Bu grajdanliq җämiyät üçünmu muhim, — dedi Nursultan Nazarbaev.

Qazaqstan Prezidenti häliqqä dšlät jürgüzüvatqan säyasätni çüşändürüş işliriniŋ azliğini täkitlidi.

Mäktäptiki bilim beriş sahasida, şuniŋ içidä 5 künlükkä, üçtilliqqa štüş täşäbbusliri çoŋ muhakimilärgä türtkä boldi. Ägär biz balilirimiz bilän pütkül dšlitimizniŋ keläçigini oylaydiğan bolsaq, moşundaq šzgirişlär bilim beriş süpitini aşuruş üçün haҗät. Biraq hämmä çoŋqur muhakimä qilinğandin keyinla qobul qilinişi lazim. Mäktäp mäsilisi här ailigä munasivätlik, şuŋlaşqa barliq pikir näzärdä tutuluşi haҗät, bu yärdä hataliqqa yol qoyuşqa bolmaydu. Umumän, bu  täşviqat işidiki kamçiliqlarni kšrsitidu. Häliqqä islahatniŋ mahiyiti çüşändürülmigän, — dedi Dšlät rähbiri.

Nursultan Nazarbaev keyinki vaqitlarda Qazaqstanniŋ yerini çätälliklärgä setiş toğriliq yalğan ähbaratniŋ tarqitilişi sävävidin yär mäsilisigä munasivätlik täşvişlärniŋ kšpäygänligini eytti.

— Buniŋ häqiqätkä uyğun kälmäydiğanliği birnäççä qetim eytildi. Yänä bir qetim täkitläymän — yeza egiligi yärlirini çät äl grajdanliriğa vä şirkätlirigä setiş toğriliq mäsilä yoq vä muhakimä qilinmaydu. Bu mäsilä ätrapidiki sahta ähbaratqa heç bir asas yoq. Bizniŋ mähsät — yeza egiligi bilän şuğullinidiğanlarğa şähsiy yär eliş mümkinçiligini beriş. Ägär ular yärgä egä bolsa, uni kütidu, qädirläydu. Yär — äҗdatlirimizdin mirasqa qalğan asasiy bayliğimiz. Qazaqstanniŋ 14 miŋ  kilometrdin oşuq çegarisini räsmiyläştürüş üçün hoşna dšlätlär rähbärliri bilän 8 jil muzakirilär jürgüzdüm. Moşuniŋ hämmisi yerimizniŋ pütünlügini täminläş üçün ämälgä aşuruldi. Män grajdanlirimizniŋ bu mäsilini kštärgänligi üçün hoşal boldum. Ägär yärgä näq moşundaq kšŋül bšlünidiğan bolsa, bu bizniŋ hälqimiz šz yerini qoşuq qeni qalğiçä himayä qilidiğanliğini kšrsitidu,— dedi Qazaqstan Prezidenti.

Şuniŋ bilän billä Dšlät rähbiri Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ yeŋi funktsiyalirigä tohtilip štti.

«Häyrihahliq  paaliyät toğriliq» yeŋi qanunda QHAğa metsenatlar җamaätçiliginiŋ asasiy täşkilatçisi süpitidä paaliyätni ämälgä aşuruş jükländi. Tarihta däsläpki qetim häyrihahliq  täşkilatlarniŋ, metsenatlar vä donorlarniŋ җumhuriyätlik qurultiyi štküzüldi. «Ülken el — Ülken otbası» layihisi bilän Assambleya jili dairisidä 400 miŋdin oşuq qazaqstanliqqa häyrihahliq yardäm kšrsitildi. Balilar šyliriniŋ 7800 balisi vä җitim balilar üçün umumiy bahasi 5 milliard täŋgä bolidiğan bilim berişkä beğişlanğan hesap-çotlar eçildi, — dedi Nursultan Nazarbaev.

Qazaqstan Prezidenti pütkül dšlät boyiçä 1993 җämiyätlik razimänlik keŋişiniŋ vä 820 anilar keŋişiniŋ qurulğanliğini eytti. Ular häliqniŋ eniq mäsililirini häl qiliş bilän, yärlik däriҗidiki vä täşkilatlardiki toqunuşlarniŋ aldini eliş bilän şuğullinidu.

Nursultan Nazarbaev Assambleya paaaliyitidiki җämiyätniŋ barliq iҗtimaiy mäsilirini šz içigä alidiğan başqimu asasiy yšnilişlärgä tohtaldi.

«Dšlät rämizliri toğriliq» qanun küçäytildi, ularniŋ qazaqstanliq vätänpärvärlik atributliri süpitidä grajdanlarniŋ qolliniş dairisi käŋäydi. Ailäviy munasivätlärni, ählaqiy-etikiliq vä mäniviy qädriyätlärni küçäytiş boyiçä umummilliy plan yüksäldürüldi. Umumğa Ortaq Ämgäk Җämiyiti ideyasini ilgiri sürüş boyiçä umummilliy plan ämälgä aşruruluvatidu. Käspiylär ligisi layihisiniŋ ähmiyiti zor. Uniŋ dairisidä Duniyaviy bankniŋ qatnişişi bilän regionlarda işçi mutähässisliklär boyiçä kadrlarni aldin-ala täyyarlaşniŋ 15 resursluq märkizi quruldi. İlim-pänni täräqqiy ätküzüşniŋ 2019-jilğiçä bolğan dšlät programmisi qobul qilindi, 3 tilda bilim berişniŋ yol häritisi ämälgä aşuruluvatidu. «Wrpaq  plyus» layihisini, yaşlar säyasiti kontseptsiyasiniŋ ikkinçi basquçini ämälgä aşuruş davamlaşmaqta. Turizm bilän sportni täräqqiy ätküzüş kontseptsiyasi bäkitildi. Ammiviy ähbarat vasitilirini yüksäldürüş җäriyani başlandi, — dedi Qazaqstan Prezidenti.

Dšlät rähbiri kšp mäbläğ täläp qilmaydiğan käŋ dairidiki işlar ämälgä aşurulidiğanliğini  täkitlidi.

Uniŋ innovatsiyalikligi, entuziazmi, sistemiliqliği vä eniq nätiҗigä qaritilğanliği  — bu, älvättä, hämmimiz üçün ülgä. Män birpütünlük bilän birlik toğriliq işniŋ däsläpki nätiҗilirini bäkitimän. Şuniŋ bilän billä beğämlikkä berilişkä vä biz җämiyättä birlik bilän razimänlikniŋ aliy däriҗisigä yättuq däp hesaplaşqa bolmaydu, bu җäriyan ändi šz-šzidin davamlişidiğan bolidu, — dedi Nursultan Nazarbaev.

Qazaqstan Prezidenti sessiya nätiҗisi boyiçä qobul qilinişi planlinivatqan «Mäŋgilik El» Vätänpärvärlik aktiniŋ umummilliy ideyaniŋ hšҗҗätlik asasi ekänligigä diqqät bšldi.

Bu —  qazaqstanliqlarniŋ birpütünlügi bilän birliginiŋ käŋdairilik genetikiliq programmisi. Akt bizniŋ mäniviy qädriyätlirimiz bilän intilişlirimizniŋ asasiy ülgisini ävlattin-ävlatqa yätküzüşi lazim. Uniŋda ihtisat bilän säyasät, ählaq bilän din mäsililiri, Qazaqstanniŋ duniyadiki orni boyiçä qšzqaraşlirimiz muҗässämläştürülgän. Bu hšҗҗätkä munasivätlik 2 jil davamida qizğin җämiyätlik iş elip berildi. U Qazaqstan hälqi Assambleyasidä, ilim-pän duniyasida, säyasätşunaslar, tiҗarätçilär, mädäniyät ärbapliri arisida härtäräplimä muhakimä qilindi. Bultu җumhuriyätlik Vätänpärvärlär forumida uniŋ layihisi qobul qilindi, — dedi Dšlät rähbiri.

Nursultan Nazarbaev «Mäŋgilik El» Vätänpärvärlik aktida hälqimiz qeliplaşturğan vä šz qälbidin štküzgän asasiy umummilliy qädriyätlär, dšlätniŋ, җämiyätniŋ vä grajdanlarniŋ Qazaqstanniŋ täğdiri bilän uni täräqqiy ätküzüş, gülländürüş yolidiki šzara җavapkärçiligi täkitlängänligini eytti.

Vätänpärvärlik aktini qobul qilip, biz bügünki hayatimizda orni bar vä hämmimiz üçün muhim närsilär vä keläçäk Qazaqstanniŋ bärpakarliq dävridä hayatiy ähmiyiti zor häm bahaliq bolidiğan duniyalar arisida mustähkäm kšrük salimiz. Biz yeŋi çoqqilarğa qarap ilgiri basqan qädimimizniŋ durusliğini kompas bilän täkşürgändäk, Vätänpärvärlik akt arqiliq eniqlaydiğan bolumiz, — dedi Qazaqstan Prezidenti.

Dšlät rähbiri Vätänpärvärlik aktiniŋ bärpakar ideyalirini җämiyättä qeliplaşturuş üçün birqatar çarä-tädbirlärni ämälgä aşuruşniŋ muhimliğini täkitlidi.

Һškümät Assambleya bilän birlişip, härbir qazaqstanliqniŋ qälbigä yol tapidiğan käŋdairilik täşviqat işlirini ämälgä aşuruşi keräk. QHA Kativati Mädäniyät vä Sport ministrligi, Bilim vä pän ministrligi bilän birlişip, Vätänpärvärlik akt boyiçä metodikiliq qurallar täyyarlişi lazim. Şularniŋ asasida milliy kompaniyalär, sanaät orunliri, mähkimilär bilän oquş orunliri qollektivliridiki işlarni bir yolğa qoyuş keräk.  Assambleyagä monitoring jürgüzüp, qazaqstanliq birpütünlük vä birlikni küçäytiş kontseptsiyasini ämälgä aşuruş toğriliq dokladlar täyyarlaş väzipisi jüklinidu, — dedi Nursultan Nazarbaev.

Qazaqstan Prezidenti Mustäqillik, Razimänlik, Keläçigi Birpütün Millät çüşänçiliriniŋ qazaqstanliq armanni ämälgä aşuridiğan bir-biri bilän šzara munasiviti bar çüşänçilär ekänligigä diqqät bšldi.

Һayattin arman päyda qilip, armandin häqiqiy hayatni şäkilländürüş keräk. Umumiy milliy arminimizni biz moşundaq ämälgä aşurimiz. Küçlük, munasip vä mäŋgülük dšlät toğriliq arminimizni, sšyümlük vä hasiyätlik yerimizni gülländürüş toğriliq arminimizni. Uluq Dala eli käŋligidiki asman bilän tutaşqan çaŋiraq astida hoşal hayat käçüridiğan bähitlik vä teçliq hälqimiz toğriliq arminimizni. Män bügün Assambleya sepigä  uni 20 jil ilgiri meniŋ bilän billä qurğan, däsläpki tarihiy sessiyaliri bilän qararlirini täyyarliğanlarniŋ çoŋ bolğan baliliri qoşuluvatqanliğini kšrüvatimän. Bu —  qazaqstanliqlarniŋ ävlat uyğunluğiniŋ eniq dälili,  — dedi  Dšlät rähbiri.

Sšziniŋ ahirida Nursultan Nazarbaev pütkül qazaqstanliqlarni kelivatqan Qazaqstan hälqiniŋ birligi küni bilän täbrikläp, ularğa bähit vä utuq tilidi.

QHA Räisiniŋ dokladidin keyin sšz «Bolon vä mobil'liq җäriyan» sektoriniŋ mutähässisi Sergey Petryaevqa, Qazaqstan Yazğuçilar ittipaqi başqarmisi räisiniŋ orunbasari, aqın Maraltay Ibıraevqa, «Bek eyr» aktsionerliq җämiyiti «Fokker-100» hava kemisiniŋ komandiri Dmitriy Rodinğa berildi. Ändi «Til darın» yaşlar klubiniŋ räisi, qostanayliq Natal'ya Şpagina taza qazaq tilida šziniŋ pikrini eytti. Şuniŋdin keyin minbärgä çiqqan  donor jürigi selinğan däsläpqi qazaqstanliq grajdan, «Ömir tınısı» җämiyätlik birläşmisiniŋ rähbiri Jänibek Ospanov Prezident Nursultan Nazarbaevqa meditsina sahasida jürgüzgän islahiti üçün täşäkkür izhar qildi. Qarağanda şähiridiki «Simkon» җavapkärligi çäklängän yoldaşliğiniŋ mudiri Oleg Metsik Dšlät rähbirniniŋ «Umumğa Ortaq Ämgäk Җämiyiti» ideyasiniŋ җämiyät bilän ihtisatniŋ täräqqiyatidiki ämgäk adiminiŋ rolini kštärgänligini täkitlidi.

Şuniŋdin keyin sšz alğan Qazaq milliy yeza egiligi universitetiniŋ 3-kurs studenti Farizat Hadjieva bovisi bilän momisiniŋ amanitini orunlap, qiyin vaqitlarda başqa millät väkillirigä pana bolğan N.Nazarbaevniŋ ailisigä täşäkkür izhar qildi.

Bu küni sšz sšzligänlärniŋ arisida «Master farm» meditsiniliq kompaniyasiniŋ mudiri Evgeniy Hvanmu boldi. U bügünki taŋda Qazaqstan biznesni qollaş arqiliq aliy reytingqa egä boluvatqan dšlätlärniŋ qatariğa kirgänligini, farmatsevtikiliq kompaniyalärgimu moşundaq qollap-quvätläş kšrsitivatqanliğini täkitlidi.

Sessiya davamida Astana şähärlik Özbäk etnomädäniy märkizi «Yaşlar qanitiniŋ» räisi, tiҗarätçi Farangiz Ahmetova dšlät täripidin  kšrsitilivatqan qollap-quvätläşniŋ arqisida šzi rähbärlik qilivatqan nan mähsulatini çiqiridiğan zavodniŋ işi yahşi yolğa qoyuluvatqanliğini täkitlidi. Ändi Nazarbaev Universitetniŋ professori Duyşonkul Şamatov (Qirğizstan) šz sšzini Qirğiz eliniŋ illiq salimini yätküzüştin başlidi. Şuniŋ bilän billä u Qazaqstan Prezidentiniŋ šz dšlitini qollap-quvätligänligi üçün täşäkkür izhar qildi. Şuniŋdin keyin Duyşonkol Şamatov šziniŋ Nazarbaev Universitetida işlävatqanliğini aliy märtivä sanaydiğanliğini, moşu oquş ornida  «Mäŋgilik El» qädriyätliri qeliplişivatqanliğini eytti. — Meniŋ Sizgä vä Qazaqstan hälqigä bahaliq amanät tapşurğum kelidu. Yeqinda atam Qadırbek maŋa bir qolyazma  kšrsätti. Uni atamğa Kuzebay Quranov vapat boluşiniŋ aldida, yäni 1954-jili bärgän ekän. Kuzebay atiğa bu qolyazmini QarLagda sotlanğan bir adäm Qazaq eliğa tapşuruşni amanät qilğan ekän. Bu qolyazma — namälum muällip yazğan «Qız Jibek» jırınıŋ nushisi. Sizgä vä Qazaq eligä moşu qolyazmini tapşuruşqa ruhsät qiliŋ, — dedi Duyşonkol Şamatov.

Öz novitidä sšz alğan «Evraziyalik dialog» häliqara fondiniŋ räisi Ayjan Şebanova (Rossiya) Qazaqstan Rossiyaniŋ işäşlik şerigi ekänligini, šzi başquruvatqan häliqara fondniŋ ikki dšlät arisidiki  yahşi munasivätlär arqisida yahşi utuqlarğa yätkänligini täkitlidi. T.Jürgenov namidiki sän°ät akademiyasiniŋ magistraturisida oquvatqan, dšlitimizdä 5 jildin beri yaşavatqan sän°ätşunas, nigeriyalik Daniel' Djeymis Danladi-Bvay sessiya davamida šziniŋ qazaq sän°itigä degän hšrmitiniŋ juquri ekänligini izhar qildi. Ändi häliqara «Street Workout» federatsiyasiniŋ prezidenti Denis Minin razimänlikni bayraq qilğan dšlitimizniŋ utuqlirini alahidä täkitlidi. Şuniŋdin keyin  «Street Workouttin» duniya çempion  Diyas Bidjiev sšz elip, hazir sportniŋ bu türi bilän 500 miŋdin oşuq yaş qazaqstanliqniŋ şuğullinivatqanliğini eytti. Şimaliy Qazaqstan vilayätlik korey mädäniyät märkiziniŋ räisi Maksim Pak elimizniŋ birligi bilän šmligi yolida ämälgä aşuruluvatqan işlarğa tohtaldi. Minbärgä kštirilgän  qizilordiliq Ayagoz Talpaqova šziniŋ beşiğa çüşkän häsrätni eytip, balisi Asılbekniŋ därdigä dava izdäp muraҗiät qilğanda yardäm qilğan Dšlät rähbirigä vä barliq vätändaşliriğa täşäkkür izhar qildi.

Jiğin davamida QHA Räisiniŋ orunbasari — Kativatniŋ rähbiri Eralı Toğjanov ataqliq boksçi Gennadiy Golovkinniŋ Prezidentqa vä barliq qazaqstanliqlarğa yolliğan hetini oqup bärdi.

Sessiya davamida Dšlät rähbiri Nursultan Nazarbaev Qazaqstan hälqi Assembleyasi Keŋişiniŋ äzasi, «Belarus' mädäniyät märkizi» җämiyätlik birläşmisiniŋ räisi Leonid Pitalenkoni vä QHA Keŋişiniŋ äzasi, «Dustlik» Qazaqstan šzbäkliri җämiyätlik birläşmiliri assotsiatsiyasiniŋ hšrmätlik räisi Rozaqul Halmuradovni etnomädäniyät birläşmiliridin Assambleya Räisiniŋ orunbasari qilip tayinlaş toğriliq Pärmanğa qol qoydi.

Jiğin ahirida Assambleyaniŋ HHİV sessiyasiniŋ nätiҗisi boyiçä «Mäŋgilik El» umummilliy Vätänpärvärlik akti elan qilindi. Şuniŋ bilän Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ HHİV sessiyasiniŋ  šz işini tamamlidi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ