Öz täğdirimiz häqqidä qayta oylinişimiz lazim

0
625 ret oqıldı

Yeqinda «Uyğur avazi» gezitida (№21, 25-may) kšrnäklik ziyalimiz Vaqqas Mämädinovniŋ «Çaqirğanğa kelärmu tenitilgän roh» namliq maqalisi elan qilindi. Mäzkür maqaliniŋ muällipniŋ uzaq vaqit davamida härtäräplimä çoŋqur oyliniş vä äqil tarazisidin štküzüş җäriyanida yezilğanliğiğa eniq kšz yätküzüşkä bolidu. Muällip šz oylirini alahidä tävriniş ilkidä kšpçilikniŋ qälbigä yätküzüşni mähsät qilğan.

Vaqqas aka Mämädinov Keŋäş İttipaqi parçilinişqa yüzlängän dävirdin başlap, bir türküm uyğur ziyaliliri bilän birliktä, mädäniyitimiz täräqqiyati boyiçä yeŋi ideya vä täkliplärni berip kälgän inavätlik şähslirimizniŋ biri bolğanliği hämmigä ayan. Äpsus, u jilliri aŋ-säviyämizni säyasiy romantika vä illyuziya qapliğan vaqitlar bolğaçqa, җämiyitimizdä ovҗ alğan här hil çuquraşlar, kälsä-kälmäs vaysaşlar hšrmätlik akimiz täklip qilğan pikir-yšnilişlärniŋ royapqa çiqişiğa tosalğu boldi. Amma şu çağda Vaqqas aka bilän billä bir säptä turğan bäzi ziyalilirimiz bügünki kündimu «millätniŋ jüräk soquşiğa vä sadasiğa» qulaq selişni davamlaşturup kelivatidu. Hursän bolidiğan yeri, hšrmätlik akimiz bu dšränmu yeŋi bir mänäviyat nişanini bälgüläp, bügünki ğäplät uyqisiğa ğäriq säviyämizni oyğitidiğan jämiyätlik yolimizni kšrsitip bärgän. Äŋ muhimi, maqalida җapakäş millitimizniŋ täğdir täqazasi hesaviğa oyun-tamaşä ohşaş jirkiniçlik işlardin qeçiş yolliri mulahizä qilinğan.

 Hulläs, millitimizniŋ tarihi vä kälgüsi häqqidä qayta oyliniş boyiçä uyğur mätbuatida här hil mäzmundiki maqalilar besilip kälmäktä. Ularda hälqimizni yeŋiçä oyğiniş җäriyaniğa yetäkläş mävqäsi muҗässäm. Eytmaqçi, mäniviy täräqqiyat yoliğa çüşkän җapakäş millätlär hayatida här hil tarihiy täҗribilär bar. Bizniŋ hälqimizgimu ulardin äqilanä üginişkä toğra kelidu. Biz adättä evrey hälqini ülgä süpitidä tilğa alimiz. Ularniŋ bala tärbiyiläş än°änisini üginişkä qiziqimiz. Şähsän šzäm bir näççä qetim häyran qalarliq vä oylinidiğan vaqiälärniŋ guvaçisi bolğanmän. Evrey hälqiniŋ mštivärliri kiçik balini šzliri oltarğan җaydin heç qaçan qoğlimaydu. Ösmür şularniŋ täŋ hoquqluq sšhbätdişi, älvättä, ilim-pän, sän°ät vä mädäniyät — sšhbätniŋ asasiy mäzmuni. Bizniŋ mštivärlirimiz bolsa, pärzäntliriniŋ uşşaq gäptin neri boluşini oylap, ularni çoŋlarniŋ arisiğa yolatmaydu.

Evrey hälqini bir çätkä qoyup, Amerikidiki qara tänliklärni alayli. Ular şunçä äsirlär davamida qul bolup kälgän häliq. Qulluqniŋ azavini ulardäk tartqan häliq tarihta kamdin-kam bolsa keräk. Bügünki kündä qara tänliklär Amerikiniŋ 20 payizini täşkil qilmisimu, lekin dšlätniŋ hämmä sahalirini toluq egiligän. Sport, kino, şoutiҗarät häm hakimiyät organlirida äynä şular  aldinqi säpni qoldin bärmäy kelivatidu. Bu millät päqät bilim küçi bilänla җämiyätniŋ aldinqi qatariğa çiqalidi. Bizniŋ hälqimizmu intellektualliq ğäznisini bir yärgä toplisa, sšzsiz, küçlük ilgiriläşkä qol yätküzäläydu. Bügünki taŋda, äynä şundaq çoŋ qädämni taşlaşta, Vaqqas akimiz yazğinidäk, millätpärvär, ilğar pikirlik şähslär moҗut mümkinçiliklärni millät mänpiyiti üçün paydilinişqa tirişiş lazim. Märhum ağinimiz Änvär Һaҗiev bu mäsilidä bügünki ävlat üçün yahşi bir ülgini yaritip bärgän edi. Uniŋğa här qaysimiz vijdanimiz bilän intilsaq bolğini.

Rastini eytiş lazimki, bügünki taŋda besim kšpçiligimiz milliy maaripimiz halidin bäk ümütsizländuq. Bu hälqimizniŋ umumyüzlük ürkişigä elip kelivatidu. Şu säväptin, milliy maaripimiz eğir bir väziyätkä uçridi. Ata-anilarniŋ uyğurçä oqutuştin qeçip, rus mäktäplirini tallişi hälqimizniŋ šz tilidin vaz keçivatqanliğini kšrsitidu. Öz millitiniŋ tüpki mähsät-muddialiridin keçiş keŋäş uyğurliriğa juqqan äŋ hovupluq rohiy kesäldur. Uniŋdin qutuluş çarilirini izdimäydiğan bolsaq, u çağda Özbäkstan uyğurliriniŋ hali bizni kütüp turidu. Bu häqtä kšp yezildi vä yezilivatidu. Hudağa miŋ qatliq şükriki, bu kesäl šzlirini ziyali hesaplaydiğan iҗtimaiy bir qatlamda taralsimu, amma u addiy dehan ailisigä juqmidi. Bügünki taŋda äynä şu addiy hälqimizniŋ hesaviğa milliy maaripimiz saqlinip kälmäktä.

Bu yärdä biz şuni täkitlimäkçimizki, milliy rohimizni qapliğan nuqsanlarni tazilaş boyiçä kšrnäklik yazğuçimiz Älqäm Ähtäm  nahayiti ähmiyätlik pikirlärni alğa sürgän edi. Amma arimizda uni çüşänmigän ziyalilirimizmu bar ekän. Yazğuçimiz birinçidin, šz millitimizniŋ täğdiri, rohiy käypiyati toğriliq qayta oylinişni täklip qilğan. Bu tarihiy vätinimizdiki pütünsürük bir dävir yaşlirini oyğitalidi. Yazğuçini ägişip, bir türküm ilğar ziyalilar äşundaq mäzmundiki maqalilarni yezip, bäş äsir ügdäk besip qalğan milliy rohimizni oyğatti. Kšpligän aŋliq ziyalilirimiz rohiy kesälliklärdin çapsan qutulup kätti. Demäk, rohiy sağlamliq şäkillinişkä başlidi. İkkinçidin, mundaq oyğiniş җäriyanini başqa häliqlärmu šz beşidin käçürgän. Mäsilän, qazaq hälqiniŋ uluq danişmini Abayniŋ pikirlirini alayli. U äŋ aldi bilän millät içigä taralğan rohiy kesälliklärni qattiq tänqit astiğa alğan. Bügünki kündä qazaq hälqi nahayiti zor ilgiriläşlärni qolğa kältürdi. Biz šzimizni yalğan mahtap, ikki üzlük qilidiğan bolsaq, җahalät ziminidin neri ketälmäymiz. Rast, millät arisida uç tartqan milliy kamçiliqlirimizni jüräk qetidin sämimiy štküzüp, tählil qilmisaq, u çağda mämädanliqqa yol qoyimiz.

Kesällärniŋ içidä ziyalilirimiz arisida käŋ taralğan juquridikidäk kesäldin  eğiriraği yoq bolsa keräk. Rusçä oquymiz däp, yä uni tüzük oqumiduq, buniŋdin keyinmu oquydiğinimizğa işäş yoq. Bügün rusçä oquvatqan 90 payiz uyğurda häqiqiy bilim eliş istigidin uçurmu qalmidi, ular rohiy halsiraş halitigä yätti. Eŋi çiriğanni az däp, här hil җinayät yolliriğa (näşihorluq, haraqkäşlik vä pahişivazliq) çüşüvatqanlarmu kšpinçä şularniŋ arisidin çiqivatidu. Bularniŋ arisida başqilarni täŋsitmäslik ağriği tehimu juquri. Rusçä alasavat mämädanlirimizniŋ sepi çiŋ. Ular birävniŋ işigini süpärsimu, šz ideyasidin vaz käçmäydu, millitini yaqturmaydu. Bu kesäl bir äsir davamida miŋliğan qälblärni puçilidi, näççiligän җamaätlärni väyran qildi, šy-aililärni jiqitti, miqiyassiz pitnä-pasatlarni qozğidi, kšpligän insanlarniŋ šz ara alaqä-muamililirini buzdi, šz ara yarişişqa, hisdaşliq kšrsitişkä orun qoymidi. Şundaq turuğluq, rusçä tähsil kšrgän manqurtlar milliy mädäniyitimizgä elip kälgän umumiy ziyanniŋ šlçimini inavätkä almaydu, hovupini iqrar qilmaydu. Bu şundaq bir kesälgä aylandiki, җämiyitimizdä savatsizliqniŋ küçiyişi bilän umumyüzlük gäp toşuş kesili ävҗigä çiqti, yäni diniy uqum bilän eytqanda, suhänçilikniŋ qaplap ketişigä pursät yaratti. Һämmimizgä mälumki, suhänçilik kesili insanlarda bir-birigä bolğan çidimasliq, adavät vä husumät otini qozğaydiğan räzil bir kesäldur. Bu kesäl bilän ağriğan kişilärdä biriniŋ gepini birigä toşuş umumyüzlük adätkä aylanğan, undaqlar adavät päyda qiliş mähsitidä šziniŋ oylirini ämälgä aşuridu. Mundaq kişilär šziniŋ sämimiy ämäsligini, içi başqa, teşi başqa ekänligini hätta yoşurmaydu. Biriniŋ qeşiğa kälsä bir üzi bilän, yänä biriniŋ qeşiğa barğanda yänä bir üzi bilän berip, šz ara ot qoyuşqa bäkmu mahir. Gäp toşuydiğan ğevätçilär şäkli gšzäl bolsimu, äsli täbiiti päs, häyiti kšrkäm, lekin šzigä hšrmät qilmaydiğan, meli kšp, mänsivi juquri bolsimu, kişilär aldida hšrmiti yoq şähslär türkümi. Ularniŋ dostlirimu naçar, ählaqsiz kişilärdin bolup, mäşräp-sorunliri ğevät-şikayätkä tolup, šzliri šç kšrgänlärniŋ, yaqturmaydiğanlarniŋ abroy-şäräplirini tšküş bilän mäşğul bolidu. Bu rohiy kesälni juqturğanlar davamliq šzini untup başqilarniŋ äyivini izdäydu, birävniŋ yahşiliğini kšrsä kšrmäskä salidu, yamanliqni kšrsä, eğizi eğiziğa tägmäy sšzläydu. Gäp toşuşqa, amal tapalmisa, yalğançiliq etiğa minip, begunalarğa tšhmät yağduruştinmu qaçmaydu. Һäyran qalarliq yeri, mundaq kişilärniŋ äsli dili zähär bolsimu, tili şekär kelidu, šziniŋ şäripini, inavitini dayim üstün qoyuşqa tirişip, başqilar bir äsirdä buzalmiğanni bir däqiqidä bit-çit qilalaydu. Mana biz bu hil rohiy kesälliklärdin tez qutulmisaq, härgizmu ilgiri basalmaymiz. Bolupmu häliq ammisi yaman ğäräzlik kişilärniŋ täşviqatliriğa aldanmasliği keräk. Bügünki taŋda, minbärlärni şundaqlar egilävatidu. Buniŋ ziyini çoŋ. Һäqiqiy ziyali dillarni bšlidiğanğa ämäs, bälki birläştürüş üçün intilidu. Һäqiqiy ziyali davamliq içi käŋ, käçürümçan kelidu, başqilar qälbigä adavät vä häsät uruğini çaçmaydu. U heç qaçan birsidin qizğanmaydu. Ägär ziyalilirimiz, Vaqqas aka Mämädinov eytqandäk, «hälqimizniŋ rohiy yetäkçisigä aylinip, millät uyutqusi» bolalisa, u çağda çoŋ ümüt bar. Һäqiqätänmu, biz milliy mädäniyitimizgä varisliq qilip, uniŋ täräqqiyatiğa eniq tšhpilärni qoşalisaq, u çağda alğa qarap ilgiriläymiz. Umumän, milliy dairimiz qançä käŋ bolsa, sepimizmu şunçä çiŋ bolidu. U çağda millitimizniŋ qädir-qimmiti aşidiğini şübhisiz.

Alimҗan TİLİVALDİ,

«Uyğur mäktivini qollaş» fondiniŋ räisi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ