Tilni sšyginiŋ – millätkä kšyginiŋ

0
503 ret oqıldı

Mälumki, insan üçün äŋ muqäddäs rohiy bayliq – u ana tili. Aççiq bolsimu etirap qilişimiz keräkki, biz bügün äynä şu bebaha bayliğimiz hesaplanğan tilimizni saqlaşni suslaşturupla qoymay, uniŋ qädir-qimmitini tšvänlitivalduq. Ana tiliğa ğähorluq äŋ aldi bilän härbir millät, jut, ailä vä härbir uyğurniŋ šzidin başlinişi keräkligini ästin çiqarduq.Tilniŋ oçiği maarip, uniŋ oçiği – mäktäp. Bu uqumlarni bir-biridin bšlüp qaraş mümkin ämäs. Ular birini biri toluqlap turidu. Şundaq ekän, ana tilini birinçi novättä, ailidä üginimiz, andin qalsa, ana tilidiki mäktäptä rivaҗlandurimiz. Amma biz bügün här ikki täräptin asqavatimiz. Ailidä bala-çaqa, nävrilirimiz bilän rus tilida muamilä qilimiz vä ularni şu tilda oqutuşni ävzäl kšrüvatimiz.

Täkitläş lazimki, bügünki kündä Almuta şähiridiki A.Rozibaqiev namidkii 153- vä M.Yaqupov namidiki 101-mäktäp-gimnaziyaliri ana tilini saqlap qelişta nurğunliğan izgü başlanmilarniŋ täşäbbuskarliridin boluvatidu. Bolupmu 153-mäktäp-gimnaziyadä oquğuçilarniŋ däriskä milliy dopida kelişi pähirlinärlik iş ämäsmu. Ändi җänubiy paytähttiki M.Maqataev namidiki 140-mäktäp-gimnaziyasidä oquğuçilar şair­niŋ şeirlirini bäs-bästä yadqa oquvatqanliğini kšrüp bäk hayaҗanlandim. Eytmaqçi, mäzkür bilim därgahiğa qobul qilinğan oquğuçi şairniŋ ottuz şeirni yadqa bilişi tegiş ekän. Mana milliy roh!

Uluq ällama Äl-Farabiniŋ «Tärbiyisiz berilgän bilim adämzatniŋ düşmini» degän dana pikri bügünki kündimu šz ähmiyitini yoqatmiğan. Demäk, mäktäp bosuğisini atliğan kündin başlap, härbir gšdäkniŋ tilini tepip, äŋ aval uniŋ ana tiliğa, bilim elişqa bolğan iştiyaqini oyğitişni bilişimiz keräkkän. Şuniŋ üçün biz taza uyğur häm arilaş mäktäplirimizdä, Konstitutsiyadä kapalätländürülgän hoquqlirimizdin, Tillar toğ­riliq qanun-qaidilärdin muva­piq paydilanğan halda iş-härikitimizni toğra yolğa salsaq, utuqqa sšzsiz qol yätküzgän bolar eduq. Һä, biz bügünki kündä namliri mäktäplärgä berilgän şairlirimizniŋ şeirlirini yadlaş buyaqta tursun, şu moҗut mäktäp vä siniplirimizğa bala toplalmay, ularniŋ ana mäktäptä ana tilida oquşini toğra yolğa qoyalmay kelivatimiz. Uluq ädip vä ziyalilirimiz tilniŋ uluqluğiniŋ, qudritiniŋ millät üçün qançilik zšrürlügi häqqidä äsirlär boyi täkitläp kelivatsimu, biz, bügünki ävlat väkilliri, tehiçä süt uyqida uhlavatimiz.

Ana tilini biliş vä uni sšyüş, u sän tuğulğan yeriŋgä siŋgän kindik qeniŋ ohşaşla, ana mehri vä aq süti bilän qälbimizgä siŋgän ämäsmu?! Eytiŋlara, ägär ana tilimizniŋ qädir-qimmitini, uniŋ qudritini šzimiz çüşänmisäk, šzimiz ätivalimisaq, u çağda biz šzimizni qandaq uyğur pärzändi däp hesaplaymiz?! Tilni sšyginimiz – millätkä kšyünginimiz ämäsmu, qerindaşlar!

Mirzähmät ҖÄMİEV.

Uyğur nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ