Prem'er-Ministr Almutida boldi

0
674 ret oqıldı

Dšlät rähbiriniŋ tap­şurmisi boyiçä Pre­m'er-Ministr Kärim Mä­simov şähär hakimiyät orunliriniŋ işini şäh­sän bahalaş üçün Al­mutida iş babidiki säpärdä boldi. Һškümät başliğiniŋ iş küni u samolet pälämpiyidin çüşüşi bilänla başlandi. Prem'er-Ministrğa häliq­ara aeroportniŋ, tš­mür yol vä avtomobil' vokzalliriniŋ injenerliq-tehnikiliq җähättin tämin­linişi vä behätärlik sis­temisi toğriliq dok­lad qilindi. Buniŋda ob°ektlarniŋ terrorizmğa qarşi himayisigä alahidä diqqät bšlündi, çünki bu mäsilä Dšlät rähbiriniŋ vä Prem'er-Ministriniŋ alahidä näzäridä boluvatidu.

İnnovatsiyalik tehnolo­giya­lär parki – Kärim Mäsimov ziyarät qilğan novättiki punkt boldi. Bu yärdä Prem'er-Mi­nistr Tecata ülgisi bi­län LED-äsvaplarni çiqi­riş zavodini kšzdin kä­çürdi. Mäzkür karhana İndustriyaläştürüş häriti­sigä kiridu. İnnovatsiyalik tehnologiyalär parkiniŋ baş mudiri Sanjar Kettebekov bu yärdä 145 şirkätniŋ 500din oşuq mähsulat türini çi­qirivatqanliğini vä hizmät kšrsitivatqanliğini täkit­lidi. 2003-jildin tartip parkta 3140tin oşuq iş orni bärpa bolğan. Karhana 12 jil içidä byudjetqa 10,4 milliard täŋgä seliq tšligän.

Andin keyin Kärim Mä­simov «Bayserke-Agro» ag­rar-holdingida boldi. Ye­za egiligi mähsulatini yetiştürgüçilär vä alimlar bilän bolğan uçrişişta u Dšlät rähbiriniŋ ahalini elimizdä çiqirilğan süpät­lik ozuq-tülük mähsulatliri bilän täminläş väzipisini qoyğanliğini äslitip štti. Prem'er-Ministrğa 2016-jili Almuta ätrapida ozuq-tülük bälbeğini vuҗutqa kältürüş programmisi dai­risidä bahasi 56,2 milliard täŋgilik 54 layihiniŋ ämälgä aşuruluvatqanliği toğriliq doklad qildi.

Şu küni Kärim Mäsimov Alatav nahi­yäsiniŋ «Şa­ŋıraq» mikro­rayonidiki eriqlar bilän yollarniŋ ähvalini täkşürdi. Ätiyazda yamğurniŋ qattiq yeğişi vä yär asti suliriniŋ kštirilişi aqivitidä mik­rorayon su astida qalğan edi. Äynä şuniŋğa bağliq şähär hakimi 200 kilometrğa yeqin eriq vä šstäŋlär qininiŋ tazilanğanliği toğriliq äh­barat bärdi. Barliği bolup, Alatav nahiyäsidiki äsligä kältürüş işliriğa 259,8 million täŋgä bšlündi.

Andin keyin Prem'er-Ministr regionlarni täräq­qiy ätküzüş programmisi boyiçä selinğan «Sayalı» mikrorayonida boldi. Bu yärdä  hazirniŋ šzidä Al­mutiniŋ Baş planida kšzdä tutulğan 98 šyniŋ 65i qäd kštärgän. Pätirlär ipotekiliq nesiyä prog­ram­misi vä novättä turğuçilar häm yaş aililär üçün iҗarigä beriş tärtivi boyiçä tähsim qilinivatidu.

Һškümät başliği şun­daq­la Universiada ob°ekt­lirini kšzdin käçürdi, Pediatriya vä balilar hirurgiyasi ilmiy märkizi bilän tonuşti. Bu yärdä u imkaniyiti çäklängän balilarğa yardäm qiliş mäsililirigä beğişlanğan keŋäşmigä qatnaşti.

Prem'er-Ministr andin keyin Ahmet Baytursınov mirasgahini ziyarät qilip, mutäpäkkürniŋ hayati häm paaliyiti toğriliq he­kayä qilidiğan nadir arhiv fotomateriallar vä hšҗҗätlär bilän tonuşti.

Һškümät başliğiniŋ iş käştisi Almuta şähiriniŋ hakimiyitidä davamlişip, bu yärdä u şähärni täräqqiy ätküzüşniŋ Baş plani bilän tonuşti.

Tiҗarätçilikni täräq­qiy ätküzüş mäsililirigä beğişlanğan keŋäşmidä biznesniŋ muhim proble­miliri muhakimä qilinip, uniŋğa maliyä, milliy ihtisat, yeza egiligi mi­nistrliri – Baqıt Sul­tanov, Quandıq Bişim­baev vä Asqar Mırzahmetov qatnaşti.

Keŋäşmidä şundaqla Milliy bank räisi Daniyar Aqışevniŋ qatnişişi bi­län bank paaliyitigä mu­nasivätlik mäsililärmu mu­ha­kimä qilindi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ