Ässalam, Ana mäktäp!

0
637 ret oqıldı

Erşat ÄSMÄTOV, «Uyğur avazi».a.ershat@mail.ru/ 1-sentyabr'. Bu päqät muällimlär bilän oquğuçilar üçünla alahidä sänä ämäs. Bälki pärzänt-nävriliri mäktäpkä baridiğan, bolupmu däsläpki qetim mäktäp bosuğisini atlavatqan insanlar üçünmu bšläkçä hayaҗanliq bir kün. Şuŋlaşqimu än°änä boyiçä tünügün bu bilim mäyrimi pütkül җumhuriyät miqiyasida dağduğiliq nişanlinip štti.

Yeŋi oquş jili başlinişi bilän gezithanlirimizni ana tilimizda bilim beridiğan mäktäplär ähvaliniŋ, eniğiraği, ularğa pärzäntlirimizniŋ qädäm täşrip qiliş җäriyaniniŋ ketip berişiniŋ qiziqturidiğanliği täbiiy.

Kimniŋ qandaq çüşinişidin yaki qandaq qobul qilişidin qät°iy näzär, yahşi hävärni, adättikidäk, milliy mäktäplirimizniŋ karvan beşi bolğan Almuta şähiri A.Rozibaqiev namidiki 153-mäktäp-gimnaziyadin (mudiri Şavkät Ömärov) başlimaqçimiz. Biyil 12 (7 birinçi, 5 täyyarliq) sinip eçilğan bu qutluq därgah šziniŋ häqiqiy mänasida riqabätkä qabil ekänligini novättiki qetim tästiqlidi. Җänubiy paytähttiki yänä bir mahtinişimiz — M.Yaqupov namidiki 101-mäktäp-gimnaziyadä (mudiri Hurşidäm Niyazova) bu jili 8 (5 birinçi, 3 täyyarliq) sinip ana tilida bilim elişni niyät qilğan gšdäklirimizgä šz işigini açti. Ändi M.Һämraev namidiki 150-uyğur ottura mäktividä (mudiri Gülmira Tohtahunova) 4 (2 birinçi, 2 täyyarliq) sinip komplekti täşkil qilinğan. 89-rus-uyğur mäktividä (mudiri Asiyäm Yüsüpova)  20 qarakšzimiz (bir sinip) uyğurçä oquydiğan boldi.

Biz «tšmürni qiziğida soqup», oqurmänlirimizni Almuta vilayitiniŋ uyğurlar ziç orunlaşqan nahiyäliridiki uyğur sinipliriniŋ ähvali bilän tonuşturmaqçi eduq. Äpsus, ulardiki salahiyätlik orunlar mundaq mälumatlarni päqät 5-sentyabr'din keyinla beräläydiğanliğini eytip, bizdin äpu soridi. Bizgä addiy häliqtin kelip çüşüvatqan hävärlärgä qariğanda, biyil bu җähättin nahiyälirimizdiki ähvalmu yaman ämästäk kšrünidu. İlahim, şundaq bolsun!

Şundaq qilip, biyilqi oquş jilida yüzligän qarakšzlirimiz boyiğa ana süti bilän kirgän ana tilida bilim elişqa bäl bağlidi. Ändi ularniŋ qälbidä vätänpärvärlik, millätpärvärlik sezimini, ana tiliğa, mäktivigä bolğan muhäbbätni siŋdürüş — hämmimizniŋ, җümlidin muällimlär bilän ata-anilarniŋ qolida. Şuŋlaşqimu muällimlärdin gšdäklirimizgä nisbätän huş çiray, mehir-muhäbbät, illiq muamilä täläp qilinidu. Һä, ata-anilar, šz novitidä, pärzändigä mäktäp näpäsi, yeŋi kollektivta oquğuçiğa jüklinidiğan väzipä, juquri җavapkärlik vä başqimu zšrüriyätlär häqqidä toğra häm eniq çüşänçä berişi keräk. Äŋ muhimi, mäktäp bilän ailä otturisida qoyuq munasivät ornitilip, ustazlar bilän ata-anilar keläçäk ävlatni tärbiyiläş yolida ziç hämkarliqta härikät qiliş lazim.

Biz, «Uyğur avaziniŋ» jurnalistliri, muällimlär bilän oquğuçilarni vä ata-anilarni yeŋi oquş jiliniŋ başlinişi — Bilim küni bilän sämimiy täbrikläp, ularğa dayim utuq-amät yar bolsun, demäkçimiz. 

Bälüşüş

Javap qalduruŋ