MDҺ: yeŋi şaraitqa kšnüküş

0
662 ret oqıldı

Ötkän җümä küni Qirğizstan paytähti Bişkek şähiridä MDҺ Dšlätliri başliqliri keŋişiniŋ yubileyliq sammiti štküzülüp, uniŋğa Qazaqstan Prezidenti Nursultan Nazarbaev qatnaşti. Dšlätlär vä hškümätlär rähbärliriniŋ uçrişişi «Ala-Arça» dšlät qarargahida štküzüldi. Uçrişiş davamida 25 jilliq paaliyät yäküni vä kälgüsi täräqqiyat mäsililiri muhakimä qilindi. Җümlidin hämkarliqni käŋäytiş vä çoŋqurlitiş, hazirqi sinaq-hovuplarğa qarşi turuş, qurulumni islahat qiliş väzipiliri qoyuldi.

Sammitta sšzgä çiqqan Nursultan Nazarbaev täşkilat täräqqiyatiniŋ sähi­pilirini äslitip štüp, istiqbal toğriliq pikirliri bilän bšlüşti.

Asasi 1991-jili Almutida imzalanğan deklaratsiyadä selinğan Mustäqil Dšlätlär Һämdostluği bügünki taŋda dšlätlirimizni yeqinlitiş üçün nadir mäydan bolup qalmaqta. Bizniŋ Һämdostluq moҗut boluş vä keläçäkkä bolğan planlirini ämälgä aşuruş arqiliqla šziniŋ asasliqliğini, mähsätkä muvapiqliğini vä istiqbalğa egä ekänligini ispatlidi. Uniŋdin taşqiri Һämdostluq täҗribisiniŋ EAİİ vä ŞҺT ohşaş başqa intergatsiyalik birläşmilär üçün paydisi tägdi. Şundaq qilip, 1991-jili 21-dekabr'da Almutida MDҺniŋ täsis qilinişi çoŋ tarihiy ähmiyätkä egä boldi. Meniŋ täşäbbusim bilän biz bügün MDҺniŋ 25 jilliği toğriliq bildürüş qobul qilimiz. U nişanlirimizni bälgüläydu vä keläçäkkä bolğan yeŋi väzipilärni qoyidu.

Mämlikitimiz Prezidenti yeqinda bolup štkän G20 sammitida duniyaviy ihtisatniŋ turaqliq täräqqiyatini täminläş üçün ihtisadiy säyasätlärni uyğunlaşturuş toğriliq kelişimniŋ qolğa kältürülgänligini äslitip štti vä päyda boluvatqan problemilar aldida MDҺ dairisidä ziç šzara härikät qilişimiz, birläşkän layihilärni җanlanduruşimiz keräkligini täkitlidi.

Dšlät rähbiri hazirqi vaqitta Һämdostluqniŋ 2008-jili qobul qilinğan İhtisadiy täräqqiyat strategiyasini ämälgä aşuruşniŋ üçinçi basquçiğa kirişivatqanliğini täkitlidi.

Һazirqi päyttä duniyaviy ihtisattiki väziyät helä šzgärdi, şuŋlaşqimu Qazaqstan Һämdostluq mämlikätliridä ihtisadiy šsüşni räğbätländürüş boyiçä çarilär türkümini aktuallaşturuşni täklip qilidu, — däp täkitlidi Nursultan Äbiş oğli.

Şundaqla MDҺ mämlikätliriniŋ tä­räqqiyatida transport-tranzit ihtidarini nätiҗidarliq paydilinişniŋ zšrür ekänligi toğriliq sšz boldi. Äynä şuniŋğa bağliq moşu sahadiki säyasätni uyğunlaşturuş täklip qilindi, bu bolsa, birläşkän layihilärniŋ nätiҗidarliğini helä aşuridu.

Prezident mäҗlis qatnaşquçiliriğa štkän uçrişişta MDҺni yeŋi şaraitqa kšnüktürüşniŋ zšrür ekänligi toğriliq kelişimniŋ qolğa kältürülgänligini äslitip štti.

Täräplärniŋ šzara paal härikät qilişi tüpäyli Һämdostluqniŋ näti­җidarliğini aşuruş boyiçä mälum çarilärni täyyarlaş mümkin boldi. MDҺniŋ paaliyitini mukämmälläştürüş vä uniŋ ävrişimligini täminläş boyiçä turaqliq iş maŋğuzuş keräk, — dedi Nursultan Nazarbaev.

Ahirida Dšlät rähbiri Qazaqstanniŋ 2017-jili MDҺda Rossiya Federatsiyasiniŋ räislik qilidiğanliği toğriliq qararni qollap-quvätläydiğanliğini täkitlidi.

Etirap qiliş keräkki, štkän jillarda MDҺ çoŋ işni ämälgä aşurdi. İnstitutsional täräqqiyatniŋ muhim basquçliri besip štüldi, mäsililärniŋ käŋ dairisi boyiçä hämkarliq tarmaqliri vuҗutqa kältürüldi.

Rähbärlik boğumniŋ tapşurmilirini ämälgä aşuruş üçün hškümät rähbärliri, taşqi işlar vä mudapiä ministrliri, çegara äskärliri qomandanliri däriҗisidä keŋäşlär quruldi. Һämdostluq tärkividä İhtisadiy keŋäş, Parlamentlarara assambleya vä İhtisadiy sot, şundaqla 70tin oşuq sahaliq hämkarliq organliri paaliyät elip berivatidu.

Älvättä, tänqitmu eytildi. MDҺni kšp ähvalda sün°iy qurulum, yäni «šzara çüşänçä bilän aҗrişiş җäriyaniniŋ» quralidin başqa heçnärsä ämäs däp äyipläydu. Amma şuni etirap qiliş keräkki, täşkilat keŋäştin keyinki käŋliktä soda-ihtisadiy, mädäniy vä gumanitarliq alaqilarni saqlap qelip, šziniŋ asasiy väzipisini orunlidi. Äynä şuniŋ asasida yeŋi Evraziya şerikliginiŋ asasi selindi. Uniŋğa EAİİğa äza Qazaqstan, Rossiya, Belarus', Qirğizstan vä Ärmänstan kiridu.

Başqa dšlätlär bilänmu hämkarlişiş härhil däriҗidä ketip baridu. Bu җäriyanğa mälum däriҗidä Äzärbäyҗan, Özbäkstan, Taҗikstan, Moldova, Türkmänstan vä Ukraina җälip qilindi.

Eytmaqçi, Aşhabad assotsiatsiyalängän äza, ämäliyatta bayqiğuçi märtivisini ävzäl kšrdi, Kiev bolsa, MDҺdin çiqiş basquçida ikkilinip turidu vä Bişkekta uniŋğa älçi vakalätlik qildi.

Һazirqi ähval äynä şundaq, MDҺ äzaliri otturisida päqät ğärbiy çegarilardila ämäs, bälki Kavkazda vä hätta Märkiziy Aziyadimu helä qarimu-qarşiliqlar bar.

Җümlidin keyinki jillarda Qirğizstan vä Özbäkstan otturisida talaş tuğduruvatqan çegara uçastkilirida muräkkäp väziyät qeliplaşti.

Moşu yosunda säyasätçilärniŋ sammit qatnaşquçiliriniŋ tizimini nahayiti puhta ügängänligi toğriliq eytişniŋmu haҗiti bolmisa keräk.

Kšpçilik Özbäkstan Prezidentiniŋ orniğa uniŋ väzipisini vaqitliq orunliğuçi Şavkät Mirzieev kelip-kälmäsligi toğriliq härhil pikirdä boldi. U kälmidi. Buniŋ moşu mämlikättä alda štküzülidiğan saylamğa bağliqliğini çüşändürdi. Uniŋ orniğa Özbäkstan taşqi işlar ministri Abduläziz Kamilov käldi.

Türkmänstan sammitqa Ministrlar kabineti başliğiniŋ orunbasarini ävätti (16-sentyabr'gä Aşhabadta konstitutsiyalik islahatqa bağliq çarä-tädbirlär bälgülängän, şuŋlaşqimu Gurbangulı Berdımuhamedovniŋ qatnaşmiğanliği çüşinişlik). Moldovadin Prem'er-Ministr qatnaşti. MDҺğa äza başqa mämlikätlärniŋ prezidentliri käldi. Şundaqla sammitqa MDҺ İҗraiy komitetiniŋ räisi Sergey Lebedev qatnaşti.

Eytmaqçi, Özbäkstan mavzusi alahidä orunni egilidi. Qirğizstan Prezidenti Almazbek Atambaev käŋäytilgän tärkiptiki uçrişişni eçip, kšrnäklik dšlät ärbabi İslam Kärimovni bir minut süküt saqlap hatiriläşkä çaqirdi.

Nursultan Nazarbaevniŋ täklivi boyiçä biz tar tärkiptä qerindaş Özbäkstan hälqigä bildürüş ävätiş — yeŋi Prezident sayliminiŋ turaqliq hatirҗäm şaraitta štüşi vä mämlikätni hšrmätlik İslam Abduğani oğli Kärimov elip maŋğan turaqliqliq yoliniŋ davamlişişi üçün җipsiliqqa çaqiriş qararini qobul qilduq, — dedi Almazbek Atambaev.

Etirap qiliş keräkki, sammit yepiq işiklär şaraitida štti vä uniŋ yäküni toğriliq MDҺ İҗraiy komitetiniŋ räisi Sergey Lebedev täpsiliy ähbarat bärdi. Uçrişişqa qatnaşquçilar MDҺniŋ 25 jilliği toğriliq, duniyaviy narkotiklar problemisi boyiçä, häliqara terrorizmğa qarşi turuş boyiçä birläşkän küç çiqirişlar toğriliq vä Nyurnberg tribunali işiniŋ ayaqlaşqanliğiğa 70 jil toluşi munasiviti boyiçä tšrt muhim bildürüşni qobul qildi.

Uniŋdin taşqiri 2017-jili Äzärbäyҗan Җumhuriyitidä «Һämdostluqniŋ mädäniy paytähti» dšlätlärara programmisini ämälgä aşuruş toğriliq hšҗҗät imzalandi.

Moşu qarar bilän Äzärbäyҗandiki Gänҗ şähirigä MDҺniŋ mädäniy paytähti märtivisi berildi, — däp täkitlidi Sergey Lebedev.

Başqa hšҗҗätlär qatarida MDҺğa qatnaşquçi dšlätlärniŋ  regional häm­karliği toğriliq konventsiya, ter­rorizmğa vä başqa zorluq-zombiliq kšrünüşlärgä qarşi kürişiş boyiçä 2017 — 2019-jillarğa bälgülängän hämkarliq programmisi, 2016 — 2020-jillarğa bälgülängän ähbarat tehnologiyalirini paydilinip ämälgä aşurulidiğan җinayätlärgä qarşi kürişiş boyiçä hämkarliq programmisi vä başqa hšҗҗätlär imzalandi, yäni 16 mäsilä boyiçä hšҗҗätlär qarilip, maqullandi.

Umumän, Dšlät rähbärliri keŋişiniŋ mäҗlisigä Һämdostluqqa kiridiğan barliq 11 mämlikät qatnaşti. Äŋ muhimi, ular täşkilatniŋ ähmiyitigä juquri baha bärdi.

Novättiki  sammit kelär jili Rossiyadä štidu.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ