Turizmni täräqqiy ätküzüşniŋ çoŋ imkaniyiti

0
472 ret oqıldı

Mälumki, turizm – härqandaq dšlät ihtisadiniŋ šsüşini täminläydiğan äŋ turaqliq vä mustähkäm saha. Mäsilän, alämşumul maliyäviy bohranğa qarimay, štkän jili duniyada ihtisatniŋ mäzkür sektoridiki kšrsätküç tšrt payiz šsüptu. Şundaqla analitiklarniŋ tählil qilişiçä, duniyaviy turistik sahadiki ilgiriläşlär, kšp ähvallarda, tuyuqsiz päyda bolidiğan, yäni heçkim oylimiğan «oyunçilarğa» bağliq bolidekän. Mäsilän, buniŋdin bari-yoqi onla jil ilgiri Gruziyaniŋ turizm industriyasi yahşi täräqqiy ätkän Türkiya, Grekiya ohşaş mämlikätlärniŋ heridarlirini šzigä җälip qilivalidiğanliğini heçkimmu päräz qilmiğan edi. Һätta duniyadiki ayrim ammiviy ähbarat vasitiliri Gruziyani 2015-jili ziyarät qiliş tävsiyä qilinğan 50 mämlikätniŋ qatariğimu kirgüzdi. Aldin-ala täkitläymizki, mustäqil Qazaqstanmu kelär jili moşu tizimdin orun elişni mähsät qilivatidu.

 

Mälumatlarğa asaslansaq, štkän jili elimizni 6,4 million çätällik ziyarät qilip, ularniŋ 90 payizi Mustäqil Dšlätlär Һämdostluği mämlikätliriniŋ grajdanliri ekän. Kälgänlärniŋ asasiy qismini elimizgä iş izdäp yaki hizmät babida kälgänlär, biznesmenlar, härhil änҗuman-konferentsiyalärniŋ qatnaşquçiliri täşkil qilğan. Ändi bevasitä turist süpitidä bari-yoqi 70 miŋ adäm käptu. Älvättä, bu ançila hoşal qilmaydiğan räqäm. Biraq, här halda, bizdä moşu sahada çoŋ ihtidar moҗut. Bu – kelär jili Astanada štidiğan «EKSPO» Häliqara ihtisaslaşturulğan kšrgäzmisi vä Almutida uyuşturulidiğan Duniyaviy qişliq universiada.

Һäqiqätänmu biz mämlikitimizdä turizm sahasiniŋ täräqqiy etişini näq äynä şu kšrgäzminiŋ vä Studentlar oyunliriniŋ uyuşturuluşi bilän bağlaşturuvatimiz. Mäsilän, Җänubiy Koreyaniŋ turizm sahasi Häliqara ihtisaslaşturulğan kšrgäzmini štküzgändin keyin 9,3, İtaliyaniŋ – 10, Şanhayniŋ 27,3 payiz šsüptu. Şundaq ekän, «EKSPO-2017» kšrgäzmisimu Qazaqstanda turizmniŋ ihtisatniŋ muhim sahasi süpitidä rivaҗlinidiğanliğiğa sezilärlik türtkä beridiğanliği talaşsizdur. Uniŋ üstigä kšrgäzmini uyuşturğuçilarmu 300 — 500 miŋ ätrapida çätällik turist kelip, härqaysisi ottura hesapta 500 evro häşläydu, däp tähmin qilivatidu. Ändi ularniŋ hesaplap çiqirişiçä, härbir qazaqstanliq turist paytäht ğäznisigä 40 miŋ täŋgä çüşiridiğan ohşaydu. Umumän, «EKSPO-2017» kšrgäzmisini ikki millionğa yeqin adämniŋ ziyarät qilidiğanliği kütülmäktä.

Älvättä, EKSPO ohşaş miqiyasliq çarä-tädbir härqandaq dšlät ihtisadiniŋ šsüşigä türtkä bolidiğanliği talaşsiz. Biraq uniŋğa täyyarliq kšrüş, turistlarni җälip qiliş nahayiti muräkkäp mäsilä. Mäsilän, İtaliya EKSPOni štküzüşkä munasivätlik başqa mäsililär bilän birqatarda muvapiq täŋpuŋlaşturulğan transport sistemisini, şundaqla turistlarni kšrgäzmigä qandaq berişqa bolidiğanliği toğriliq hävärdar qilişni uyuşturuşqa alahidä diqqät ağdurdi. Buniŋ üçün kšrgäzmä štidiğan җayğa qatnaydiğan transport vasitiliriniŋ sanini kšpäytti. İtaliyaniŋ šzidin vä Frantsiya bilän Şveytsariyadin turistlarni җälip qiliş mähsitidä ildam maŋidiğan poezdlar üçün vokzal saldi. Kšrgäzmä barliq ammibap näşirlärdä yorutuldi, miŋliğan turistik operatorlar җälip qilinip, ularniŋ biletlarni aldin-ala setivelişiğa şarait yaritildi. Pütkül duniya boyiçä biletlarni qayta setişqa kelişimlär imzalandi.

Nätiҗidä İtaliyaniŋ turizm sahasi 10 payizdin oşuq šsti, Milanğa kelivatqan adämlärniŋ sani 24 payiz kšpäydi. Uniŋ üstigä bu şähärgä kälgän on adämniŋ toqquzi uni yänä bir qetim bolsimu ziyarät qilişqa täyyar ekän. Päqät Milandila turistlar 700 million evro qaldurup kätti. Bäş ayda pütkül İtaliya 10 milliard evro häşlidi. Uniŋdin taşqiri kšrgäzmä dairisidä 15 miŋdin oşuq biznes-uçrişiş štküzülüptu. Älvättä, bumu şähär vä, umumän, mämlikät ihtisadiniŋ täräqqiy etişiğa türtkä bolidiğanliği talaşsiz.

Ändi 2010-jili Hitay Şanhayda uyuşturulğan Häliqara ihtisaslaşturulğan kšrgäzmä arqiliq uniŋdinmu yahşi nätiҗilärgä yätkän. Bu yärdä turizm sahasi kšrgäzmä štküzülgändin keyin sür°ätlik täräqqiy ätti. Päqät 2016-jilniŋ birinçi yerimidila mämlikät 124 millionğa yeqin turistni җälip qiptu. «EKSPO-2010» kšrgäzmisini bolsa, 8 million çätällik turist ziyarät qilğan. 2010-jili Şanhayniŋ päqät turizmdin çüşkän kirimila 35 payiz kšpiyip, 20 milliard dollarni täşkil qilğan. Analitiklarniŋ etirap qilişiçä, bu turizm industriyasidiki çoŋ ilgiriläş bolğan. Biraq, täkitläş keräkki, uniŋ aldida mämlikättä infraqurulum täräqqiy ätti, 20 miŋ gid oqutulup, yüzgä yeqin turistik paket tallavelindi.

Şundaq ekän, mämlikitimizniŋ turizm sahasi EKSPO kšrgäzmisini vä Universiadini ziyarät qilğuçilarniŋ sanini kšpäytişniŋ asasiy vasitisi bolğanliqtin, bu yärdä diqqätçan gezithanlirimizda mämlikitimizgä turistlarni җälip qiliş üçün qandaq çarilärniŋ kšrülüvatqanliği toğriliq soalniŋ päyda boluşi täbiiy.

Aldin-ala täkitläş keräkki, bizdimu bu yšniliştä birqatar işlar ämälgä aşuruluvatidu. Mäsilän, «EKSPO-2017» layihisini ämälgä aşuruşniŋ mämlikitimizdä turizm sahasini rivaҗlanduruş mavzusi bilän çämbärças bağliq ekänligini näzärdä tutqan halda, Germaniya, Büyük Britaniya, Avstriya, İtaliya, Latviya, Hitay, Gonkong, Makao ohşaş birqatar mämlikätlärniŋ dšlät turistik qurulumliri vä assotsiatsiyaliriniŋ rähbärliri bilän çätällik mehmanlarni vä turistlarni җälip qiliş mäsililirigä beğişlanğan uçrişişlar štküzülüp, muzakirilär jürgüzüldi. Çünki kšrgäzmä pavil'onlirini ziyarät qiliş – uniŋğa qatnaşquçilar programmisiniŋ päqät bir qismi. Ändi mehmanlar qädäm täşrip qilğan mämlikätni kšrgüsi, hälqiniŋ urpi-adätliri bilän än°äniliri, mädäniy mirasi toğriliq mälumatlarğa egä bolğusi täbiiy istirahät bağlirini häm tarihiy җaylirini ziyarät qilğusi, milliy taamliridin däm tartqusi kelidu. Äynä şuniŋğa bağliq mähsus iş topi qurulup, u mäzkür mäsilä, yäni EKSPO dairisidä turizmni täräqqiy ätküzüş, elimizniŋ grajdanlirini vä çätällik mehmanlarni җälip qiliş mäsililiri bilän şuğullinivatidu.

Uniŋdin taşqiri «NK «Astana EKSPO-2017» aktsionerliq җämiyiti väkilliriniŋ täkitlişiçä, štkän jili birqatar mämlikätlärniŋ grajdanliri üçün viziliq tärtipni yeniklitiş toğriliq qarar qobul qilinğan bolsa, biyil İhtisadiy hämkarliq vä täräqqiyat täşkilatiğa äza 37 dšlätniŋ, şundaqla Malayziya, Singapur vä Birläşkän Äräp Ämirlikliri ohşaş mämlikätlär grajdanliri üçün vizisiz tärtipni җariy qiliş planlinivatidu. Һindstan, İran, Hitay turistliri üçün Qazaqstanni ziyarät qiliş imkaniyitini biraz yenikläştüridiğan kelişimlär imzalandi.

Ändi qazaqstanliqlar üçün turistik paketlarniŋ birnäççä türliri kšzdä tutulğan. Ularni turizm biznesiğa qatnaşquçilar tüzidu. Mäsilän, jigirmä adämdin tärkip tapqan top üçün üç künlük tur bar. Äŋ ärzän paketniŋ bahasi 40 miŋ, biznes-paketniŋ – 59 miŋ, premium-klassniŋ – 125 miŋ täŋgä.

Şundaqla štkän jilda «EKSPO-2017» kšrgäzmisini uyuşturğuçilar Qazaqstanniŋ barliq regionlirida bolup, štküzülgän roud-şou nätiҗisi boyiçä turistik paketlar tärkividiki 220 miŋ biletni setişqa 44 memorandum imzalandi. Biyil 10-iyun'din etivarän turistik şirkätlär üçün bilet setiş başlandi. Ulardin 677 miŋ bilet setivelişqa 55 buyrutma kelip çüşti.

Çät äl turistlirini җälip qiliş üçünmu birqatar mämlikätlärdä roud-şoular štküzülüp, ottuzğa yeqin kelişim imzalandi. 77 turistik marşrutniŋ reestri tüzülüp, u Astanani, barliq milliy istirahät bağlirini, tarihiy-mädäniy җaylarni, «Bayqoŋur» kosmodromini vä başqimu diqqätkä sazavär orunlarni ziyarät qilişni šz içigä alidu. Uniŋdin taşqiri yüzdin oşuq çätällik turistik operator Qazaqstanda bolup, «Astana EKSPO -2017» marşrutliri bilän tonuşti.

Özlügidin çüşinişlikki, EKSPOğa turistlarni җälip qiliş mäsilisidä infraqurulumni häliqara ülgilärgä muvapiqlaşturuş muhim orunda turidu. Turistik ihtidarni tählil qiliş, transport mäsilisini täräqqiy ätküzüş, yäni yeŋi aviatsiya, tšmür yol vä avtobus qatnaşlirini eçiş, gidlarni oqutuş-ügitiş — häl qilinişi lazim bolğan mäsililärniŋ päqät bir türkümila.

Ändi qişliq Universiadiğa kälsäk, uniŋğa täyyarliq kšrüşmu җänubiy paytähtimizniŋ turistik sahasini täräqqiy ätküzüşkä җiddiy sür°ät qoşti. Yäni Dšlät rähbiriniŋ şähärniŋ 1000 jilliğiğa beğişlanğan täntänilik märasimda täkitlinigidäk, Almuta turistik klasteriniŋ täräqqiy etişi 90 miŋ şähärlikni iş bilän täminläydu.

Qisqisi, EKSPOni vä qişliq Studentlar oyunlirini štküzüş ihtisatniŋ başqa sahalirini tilğa almiğanda, mämlikättä turizm sektorini täräqqiy ätküzüşkä çoŋ imkaniyät yaritidu däydekänmiz, äynä şu mümkinçiliktin paydiliniş üçün mäzkür häliqara çarä-tädbirlärgä munasip täyyarlinişimiz keräk.

Şšhrät MÄSİMOV.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ