Meniŋ dostum

0
675 ret oqıldı

Panfilov nahiyäsi Pänҗim yezisida Yoldaş Beşirovni hämmä pähirliniş bilän tilğa alidu. Çünki ismi җumhuriyimizgila ämäs, uniŋ sirtiğimu mäşhur bolğan ilgärki Kalinin namidiki kolhoz, başqa egiliklär ohşaş, tarqilip kätkändä, u şähsiy dehan egiligini  qurup, uniŋ işini җanlanduruşni bildi. Däsläp pay hesaviğa alğan 40 gektar yärdä kšmüqonaq šstürgän Yoldaş jildin-jilğa uniŋ mäydanini käŋäytip, 100 gektarğa yätküzdi. Yeqinda etiz märdanisiniŋ kšmüqonaqni däsläpkilärdin bolup jiğişturuşqa kirişip, rekordluq hosul elivatqanliğini aŋliduqtä, uniŋ etizliğiğa qarap yol tuttuq.

Dehanniŋ onğa yeqin härhil markiliq tehnikisi tohtalsiz işlävetiptu.

«Җüҗini küzdä sana», däydu hälqimiz. Һäq gäpni eytqina, hosul qandağiraq? — däp soriduq uniŋdin.

— Biyil, hudağa şükri, gektariğa 120 tsentnerdin aylinivatidu. Öz vaqtida terip, suğirip, pärviş qiliveduq, ämgäk zayä kätmidi. Alla buyrisa, bügün-ätä toluği bilän jiğişturuvalimiz, — dedi dehan soalimizğa җavavän.

Dehan ävladi bolğan Yoldaşniŋ härbir gepi orunluq. Şähsän meniŋ uniŋğa bolğan izzät-hšrmitim alahidä. Çünki u käspi boyiçä agronom. İkkimiz bir yezida tuğulup, bir mäktäptä bilim alduq. Һazir bir mäşräp ähli süpitidä hoşalliğimiz bilän ğäm-qayğunimu billä kšrüp kelivatimiz. Şundaqla milliy mädäniyitimizniŋ җankšyäri, muhtaҗlarğa härqaçan yardimi täyyar. U här jili «Uyğur avazi» gezitiğa jigirmidin oşuq ailiniŋ muştiri boluşini täminläp kelivatidu. Munasivättä sämimiy, märt-märdanä dostumiz bu künlärdä älliginçi baharini qarşi elivatidu. Şu munasivät bilän biz uni sämimiy täbrikläp, mustähkäm salamätlik tiläymiz. Räpiqisi Rimma bilän altä pärzändiniŋ qiziğini kšrüp, bähitlik hayat käçürüşigä tiläkdaşliq bildürimiz.

Adilҗan ĞOҖAMBÄRDİEV, Pänҗim yezisiniŋ  çoŋ jigitbeşi.

 

Bälüşüş

Javap qalduruŋ