Novator muällim

0
587 ret oqıldı

Ötkändä «Kommunizm tuği» (hazirqi «Uyğur avazi») gezitiniŋ 1969-jili çiqqan sähipilirini va­raqlavetip, kšzüm süriti bilän berilgän «Yaş ustaz» särlävhilik maqaliğa çüşti. Qädinas ağinäm, yaş ustaz Ğälim Niyazbaqiev toğriliq yeziliptu. Şu jili Ğälim hayatiniŋ qiriğinçi davaniğa kštirilgän qiran jigit bolsimu, ismi mäktäpkila ämäs, nahiyägä tonulğan ülgilik ustazlar qatarida tonulğan ekän.

Ändi bilimän, uniŋ jüräk hahişi bilän tallavalğan märipättiki yoli qiriq jildin oşuq vaqitqa sozulup, ünümlük boldi, häqiqiy ustaz vä kšrnäklik tärğibatçi däriҗisigä kštirilip, käsip­daşliri vä yeza ahalisi arisida sämimiy hšrmät-işänçigä erişti. Buniŋğa yetiş yoli uniŋ üçün zadi yenik bolmidi.

Ğälim Pänҗimdä yättä jil bilim alğandin keyin heç ikkilänmäy Yarkänt şähiridiki pedagogika uçiliöesiğa oquşqa çüşüp, uni 1954-jili muvap­päqiyätlik tamamlidi. Andin härbiy borçini štäşkä atlinidu. Yezida tavlanğan jigitkä härbiy hizmätmu ançä eğirğa çüşmidi. Tärtip, intizamğa çapsan ügändi, šziniŋ yahşi täräpliri bilän kšzgä çüşti. Biraq hizmitiniŋ ahirqi jili mäşiqlärniŋ biridä ehtiyatsizliqtin oŋ puti helä eğir naka bolup qalidu. Davalanğandin ke­yinmu u sällimaza saqiyip kätkini yoq, hasa tayaq uniŋğa adaqqi künlirigiçä hämra bolup qaldi.

Ğälim Niyazbaqievniŋ ustaz­liq paaliyiti 1957-jilidin başlinidu, u tuğulğan juti – Avat yezisidiki mäktäptä başlanğuç sinip oquğuçiliriğa bilim beridu. Öz arminiğa yätkän u yaş ävlatniŋ süpätlik bilim vä tärbiyä elişi üçün barliq küç-mümkinçiliklirini säpär­­vär qilidu. U ata-anilar bilän yeqin alaqida tinimsiz iҗadiy iş elip bardi. Bu yärdä üç jil işläş mabaynida oquğuçilarniŋ toluq ülgirişini qolğa kältürüp, ismi kšpkä tonu­luşqa başlidi.

Ğälim Niyazbaqiev 1963-jili nahiyädiki çoŋ bilim därgahliriniŋ biri – Pänҗim yezisiniŋ A.Rozibaqiev na­mi­diki ottura mäktivigä işqa täklip qilinidu. Bu yärdimu helä jillar davamida başlanğuç sinip oquğuçilirini oqutidu. Özi­niŋ nämunilik işliri dairisini tehimu käŋäytişkä küç salidu. Buniŋ üçün mäktäptä şarait bar edi. Ğälim şu jilliri šz bilimini yetildürüş üçünmu imkaniyät tapti. Almutidiki Qazaq dšlät pedagogikiliq institutiniŋ tarih fakul'tetiğa oquşqa çüşüp, uni muvappäqiyätlik tamamlaydu. Yaş ävlatqa bilim vä tärbiyä beriştiki bay täҗribisi nahiyädila ämäs, vilayät boyiçä käsip­daşliriğa käŋ tärğip qilinidu.

İşbilärmän ustazğa na­hi­yälik bilim bšlümi rähbärligi juquri işänçä bildürüp, uni Pänҗim käçki yaşlar mäktivi mudiri hizmitigä tayinlaydu. Ğälim işligän on jilğa yeqin vaqit içidä mäktäpni onliğan kolhoz yaşliri tamamlap, qolliriğa şahadätnamä aldi, hämmisi ustaziğa minnätlarliğini izhar qildi.

Ğälim Niyazbaqievniŋ märi­pät sahasidiki nämunilik işliri barğansiri yarqin kšründi. U 1983-jili işi ançä oŋuşluq bolmayvatqan Avat toluq ämäs ottura mäktivigä mudirliq hizmätkä ävätilidu. Ähval bilän täpsiliy tonuşqandin keyin kollektiv arisidiki tärtip-intizamni mustähkämläydu, härbir muällimniŋ šz işiğa bolğan җavapkärligini kü­çäytidu, šzgimu, šzgigimu qät°iy täläpçan bolidu. Şundaqla mäktäp bilän ata-anilar arisidiki muna­sivätni yahşilap, barliq küç-mümkinçiliklärni oqutuş vä tärbiyä işliriniŋ näti­җidarliğini kštirişkä säpärvär qilidu. Nätiҗidä u yetäkçilik qilğan yättä jil içidä mäzkür mäktäp aldinqi säptin orun alidu.

Keyinki jilliri Ğälim ailä şaraitiğa bola, yänä A.Rozibaqiev namidiki mäk­täptä ustazliq işini davamlaşturup, uyğur vä qazaq sinipliriğa tarih pänidin däris beridu. U härbir savaqni qiziq vä täsirlik štküzüşkä aldin-ala härtäräplimä täyyarliq kšrüp, amillirini  izdäştürälidi. Mundaq eytqanda, birnäççä pändin däris beräläydiğan uni käsipdaşliri «Novator muällim», däp atatti.

Täҗribilik pedagog Ğ.Niyaz­baqievniŋ maarip sa­hasidiki uzun jilliq ünüm­lük ämgigi munasip bahalinip, u «Qazaqstan maaripiniŋ älaçisi» bälgüsi vä birqançä medal' vä kšpligän Pähriy yarliqlar bilän täğdirländi. Uniŋ qolidin bilim vä tärbiyä alğan yüzligän şagirtliri šzliri talliğan mutähässislikliri boyiçä häliq egiliginiŋ härhil sahalirida ästaidil ämgäk qilivatidu. Ular ustaz eqidisidin minnätdar.

Ğälim toğriliq gäpni moşuniŋ bilän çäklisäk, uniŋ härtäräplimilik ämgigigä etivar bärmigänlik bolumiz. U šmür boyi җämiyätlik işlarniŋ җankšyäri vä aktivisti boldi. Mäktäpiki paaliyätçanliğini eytmi­ğanniŋ šzidä, Ğ.Niyazbaqiev Kalinin namidiki kolhozi hayatidiki җämiyätlik işlarğa aktiv arilaşti, yäni ustazliq bilän җämiyätlik işlarni qatar elip bardi. U uzun jillar davamida egiliktiki «Bilim» җämiyitiniŋ räi­si väzipisini şäräplik atqurup käldi. Tärğibatçi bolup işläp, kommunistlar vä yeza ahalisi arisida aktual mavzularda sšhbätlär štküzüp, lektsiyalär oqudi. Ğälim mädäniyitimizniŋ, maaripimizniŋ, sän°i­timiz­niŋ häqiqiy җankšyäridin bolup, bu җähättinmu kšpligän bahaliq işlarniŋ täşäbbuskaridin boldi.

Ğälim şundaqla inaq ailiniŋ ğämgüzar atisi edi. Nadäklik gšzäl vä ämgäkçan qiz Mahinur bilän Ğälimni tonuşturup, toyini šzäm başqurdum. İkki yahşiniŋ yultuzliri yarişip, quvnaq ailidä yättä pärzänt – Bähitҗan, Mahmutҗan, Ma­hiräm, Raşidäm, Murat, Muhpulҗan vä Maynuräm duniyağa käldi. Ular oqup, haliğan mutähässisliklärni egiläp, šz işlirida şi­җaätlik ämgäk qilivatidu. Nävrä vä çävrilär sepimu kšpiyip, hazir Niyazbaqievlar ävladi ihçam bir mälini täşkil qilidu desäkmu, bo­lidu. Bir eçinarliği, ağinäm alämdin ätigän kätti. Һayat bolğinida Ğälimmu bu künliri hayatiniŋ şanliq 80-davaniğa kštirilip, uni täntänilik nişanlap štkän bolar edi…

Abdukerim TUDİYaROV.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ