Uluqlirim – uyğurum, Nurliqlirim – uyğurum

0
515 ret oqıldı

Bahar Rähimi (İdiqut)

Jillar vä uyğurlar

Kim bolğiniŋ uyğurlar,

Untidiŋlarmu jillar?Bilämsilär,  uyğurçä,

Çiqqanliğin tiliŋlar?

Muŋdişayli keliŋlar!

Şahiŋ bolğan uyğurlar.

Taҗiŋ bolğan uyğurlar.

Asminida tarihniŋ,

Ayiŋ bolğan uyğurlar,

Guva aŋa yultuzlar!

Yaziŋ bolğan uyğurlar,

Saziŋ bolğan uyğurlar.

Hantäŋrigä — Täŋriqut,

Haniŋ bolğan uyğurlar,

Qaziŋ bolğan uyğurlar!

Ğaliplarğa bayraqdar,

Pähriŋ bolğan uyğurlar.

Aliy altun dävriŋdä,

Rämziŋ bolğan uyğurlar,

Untumaŋlar uyğurlar!

Saq… Һunliriŋ uyğurlar,

Ahunliriŋ uyğurlar.

Bolğan danä-danişmän.

Baturliriŋ uyğurlar.

Qavullardin – qavullar!

Täŋrim qoyğan etiŋni,

Küngä oŋlap beşiŋni.

Uyğur bolmay, kim bolğan,

İҗat qilğan hetiŋni?

Eytqina, häq gepiŋni?!

Tän almisaŋ uyğurni,

Çaŋ basqini oyuŋni.

Pakla zäm-zäm süyidä

Ägitişkin boyuŋni,

Jiğival äs-hoşuŋni!

Äŋ-äŋ mutlaq, häq mutlaq –

Bu tarihi häqiqät.

İçkäsidin tarihniŋ,

Sšz başlidim män päqät,

Davamin sän davam ät!

Çoqup turup kšzüŋni,

Eyttim lilla sšzümni.

Kättiŋğu bäk ğadiyip,

Kšrsätmisäm šzämni,

Jumuvelip kšzüŋni!

Harlap, horlap bulbulni,

Han kštärdiŋ quzğunni.

Altun dävrin särdari,

Yäkläp kättiŋ uyğurni,

Bastiŋ milliy tuyğumni!

Tätür jillar päqirläp,

Kamsitsimu käsirläp.

Şillisidä şularniŋ,

Dävran sürgän dävirläp,

Uyğurlarğa şan-şäräp!

Zati uluq äslimdin,

Tilla taҗu-tähtimdin.

Vaz käçmäymän heçqaçan,

Milliy nomus-şänimdin,

Sadiğaŋketäy hälqimdin!

***

Qoçaq ämäs täğdirim,

Uyğurimän Täŋrimniŋ.

Ayan şuŋa Täŋrimgä,

Bar muddiasi ärizimniŋ,

Bändisimän Täŋrimniŋ!

Künlär külüp baqidu,

Altun taŋlar atidu.

Eriqlarda su aqqan.

Sular yänä aqidu,

Kätkän bahar qaytidu!

Uluqlirim – uyğurum,

Nurluqlirim – uyğurum.

Qiyanimän şiddätkar,

Qan yeşi därt qayğuŋniŋ!

Alğa, alğa, uyğurum!

Novät aläm bu şundaq,

Almişidu ğuyuldap.

Bu ispatsiz häqiqät,

İşänmisäŋ sanap baq!

Җahaniŋni çarlap baq!

Tünlär yerip çaqmaqlar,

Zulmät – tünni yaqmaqta.

Quçup qayta dävraniŋ,

Uyğur teŋi atmaqta,

Alvastilar qaçmaqta!!!

Bir sürätkä qarap…

İhtiyarsiz qar,

Başlap kättiŋ uzaqqa.

Kšrdüm mäҗruh äksiŋni,

Tağdiki bir bulaqta!

Jiğlap turar bääyni,

Bulbul-quşlar sayrimay.

Käs-käslängän här җayda,

Aq qeyin… kšk qariğay!

Ğazaŋ bop gül yaşliğiŋ,

Çuguluptu çaçliriŋ.

…Bulaq ämäs, u aqqan –

Seniŋ süzük yaşliriŋ!!!

…Eytqinä

Altun tilla sšzliriŋ,

Mšldür bulaq kšzliriŋ.

Һäq sšzüŋni eytqinä,

Rastmu meni sšyginiŋ?!

Näqişlängän hšsnüŋgä,

Rämzi bahar päsliniŋ.

Lal bop saŋa hiyalän,

İparhanni äslidim.

Җamaliŋğa täŋ ämäs,

Һurliri bu šlkiniŋ.

…Piraqiŋda kül bolsam,

Şäräp maŋa kütkinim!!!

… Kälmäydu

Tarayğandäk käŋ jutum,

Nem bop kätti uqmidim.

Һäҗäp eğir tuyuldi,

Bügün ahşam yoqluğiŋ.

Kälmidiŋ yar, kälmidiŋ,

Yä bir uçur bärmidiŋ.

Berip qoyup mäyliŋni,

Çin kšŋlüŋni bärmidiŋ!

Ot sep qoyup nazlinip,

Һalsizlattiŋ hallinip.

Gunalaymän šzämni,

Qalğinimğa haŋveqip!

Һšsnihättäk hätliriŋ,

Qeni şerin gäpliriŋ.

Maŋa җindäk yepişip,

Läppänşiydu därtliriŋ!

«Sänmu taşlap kät…» däydu,

Meniŋ kätküm kälmäydu.

…Miŋ vapasiz bolsaŋmu,

Sändäk bolğum kälmäydu!

…Pändiyät

Sšymigängä tavap qip,

Sovaviŋ qeni tapqan.

Sšymigänni sšygänniŋ,

Därt tartqini därt tartqan!

Sezimimgä yallinip,

Hari boldum sšyginin.

Mäs bop bäŋvaş hislardin,

Azap boldi kšyginim!

Män jiğlaymän amalsiz,

Sän jiğlaysän avazsiz.

İkkimizni şäpqätsiz,

Җazalidi gunamiz!

Va däriha,

Pändiyät

Bärdiŋ maŋa kšp savaq.

Tüzigiçä šzämni,

Solup kätti gül hayat!

Çaç-saqallar aqirip,

Kšplär kätti aziyip.

Qep qalğandäk mälämgä,

Rohlar meni çaqirip!

Ah, pändiyät-pändiyät,

Tarttim sändin җiq azap.

Bizdin keyinkilärni,

İskänҗäŋdin qil azat!

…Zindanlarni qil paçaq!

Ayriliş

Sänla ämäs ayrilğan,

Qanatliri qayrilğan.

Arman arman bolmatti,

Orunlansa bar arman!

Sänla ämäs ayrilğan.

Azaplanğan därt arman.

Asman asman bolmatti,

Büyük bolmisa asman!

Sänla ämäs ayrilğan,

Yalğuzluqqa tap bolğan.

Qedimdimu tolun ay,

Yalğuzluqtin sarğayğan!

Sänla ämäs ayrilğan,

Guva aŋa җa җahan.

Ayrilişniŋ җapasin,

Tartmiğan qoy, tirik җan?!

Kškrigidä җeni bar,

Tiriklärniŋ ğemi bar.

Sulardimu ğäm basqan,

Qara hiҗran çeŋi bar!

Kšrüşsäkmu kün-tüni,

Ayrilimiz bir küni.

Väsli visal… hiҗrankän,

Bu җahanniŋ tütüni!

Kšrüşsäkmu här küni,

Hoşlişimiz bir küni.

…Bu panida adämlär,

Bir-biriniŋ mehmini!!!

Kelidu

Hälqim seni qoşaqqa,

Qetivärgüm kelidu.

Atap saŋa nahşamni –

Eytivärgüm kelidu.

Tuğulup, šskän җaylarğa,

Gül bop üngüm kelidu.

Jutta qalğan dostlarni,

Qenip, sšygüm kelidu!

Mehriŋ bilän kškirip,

Yaşavärgüm kelidu.

Päqät saŋa tälmürüp,

Qaravärgüm kelidu!

Mänmu bahar-yaziŋğa,

Bulbul bolğum kelidu.

Därttin halas – bähtişat,

Uyğur bolğum kelidu!

Oŋum turmaq çüşümdä,

Seni kšrgüm kelidu.

…Didariŋğa bir qanmay,

Qandaq šlgüm kelidu?!

Çüşänsäŋ…

Qiyip gšzäl diyarni,

Kälginim yoq batnişip.

Җaraŋlatmay ğäzälni,

Yatqinim yoq datlişip!

Äl-jutumniŋ därdigä,

Dava izdäp jürimän.

«Һubbul Vätän – minäl häq» —

Şuniŋ üçün šlimän!

Pähirlängän «Oğlum…» däp,

Uyğur üçün uyğurmän.

Uyğuranä uyğurum,

Päqät seniŋ quluŋmän!

Bulaqqa qarap

Aldimda bulaq,

Sän yoqsän biraq…

Kälsäm här qetim,

Moşu bulaqqa,

Seni äsläymän,

Kätkän uzaqqa,

Pak sšygümizni,

Qetip qoşaqqa,

Җor bolğan eduq,

Moşu bulaqqa.

Ketättiŋ yayrap,

Bulaqqa qarap,

Çugulğan sumbul,

Çeçiŋni tarap…

Moşu bulaqtin,

Su içip qanğan,

Qoş jüräk eduq,

Bir otta yanğan,

Moşu bulaqta,

Eçilğan җüp gül,

Ayrilduq bevaq,

Kälgändä bir kün,

Moşu bulaqta,

Tepişip yayrap.

Moşu bulaqtin,

Hoşlaştuq jiğlap.

Kättiğu talay,

Ay-jillar kelip,

Bulaq beşidin,

Һalimni bilip…

…Aldimda bulaq,

Sän yoqsän biraq!

Aldiniş

Telip kätti kšzlirim,

Tola qarap yoluŋğa.

«Kelimän» däp kälmidiŋ,

Gülüŋ qaldi qolumda.

Şunçä eğir gunakar,

Boldummu yä aldiŋda.

Saŋa qilçä gunayim,

Yadimda yoq – yadimda.

Yaqmamdu yä sšygügä,

Halisanä ibadät.

Hiҗalätmän – hiҗalät,

Qip qoyğandäk җinayät.

 

Küttüm… talay kälmidiŋ,

Ümütümni yärlidiŋ.

Oynaydiğan ämäk qip,

Meni läqva däpmediŋ?!

Һeç gäp ämäs, han qizniŋ,

Dilni dağlap kätkini.

…Jiğlitidu işänçäm,

Meni aldap kätkini!

Bulbulum

(Ş…ğa)

Bulbulum sän – bulbulum,

Näğmä-nava uyğurum.

Saŋa til-kšz täkkänmu,

Җimip kättiŋ… nem  bolduŋ?!

Җanan ediŋ sazlarniŋ,

Baharidäk yazlarniŋ.

Bulbul-quşlar kinäydu,

İzdäp seni bağlardin!

Şahiyanä Taşkäntniŋ,

Şahidäsi sän°ätniŋ.

Bulbulanä qizisän,

Uyğur degän millätniŋ!

Sägitip Vätän ğemi,

Basmisun ğäplät çeŋi.

Qoğdisun quzğunlardin,

Qamçaŋ bop, güllär şehi!

Seğinip äl-dostliriŋ,

Äslişär Vätän-jutuŋ.

…Män qandaq җavap beräy,

Sorisa bulbulliriŋ?!

Muqamim

Uyğurumğa Allaniŋ,

Nusritidäk muqamim.

Tarqimaydu nemişkä,

Asminiŋdin tumaniŋ?!

Äl muddiamğa ğazatkar,

Pärvärdigar mädätkar.

Şairiŋmän şuŋlaşqa,

Bar-yoqumğa minnätdar!

Ya Alla, häq, ya Alla,

İn°amiŋğa şükürullah.

Bärgän därtmän uyğurğa,

Muqamiŋğa haşqalla!

Qeqilmiğan çotuŋ bar,

Yeqilmiğan otum bar.

Özini-šzi bäzläydu,

Muqamğa bay uyğurlar!

Bšşügidiŋ sän°ätniŋ,

Saz җahanin tävrättiŋ.

Eşip kätkändu

bälkim.

Päriyadliriŋ päläktin…

Abdureşit – Ultanim,

Amannisa – han Ayim.

Uyğurlarğa җännätkä,

Märhämät!.. Sän – muqamim!

Һurluqqa zar yoqsullar,

Muqamğa bay uyğurlar.

Mümkin ämäs bolmişi,

Kütkän uluq toyuŋlar!

…Ah, muqamlar, muqamlar!!!

Näyçi (Ballada)

Näy avazi çiqqan mähäl ävҗigä,

Bulbul-quşlar jiğlişatti mälidä.

Tuyulatti aläm ketip qalğandäk,

Qulaq selip bir därtmänniŋ qälbigä.

Näy avazi pärvaz qilsa päzada,

Җimi quşni jiğlitatti bağlarda.

Ğayibanä äslişättuq näyçiniŋ,

Yalğuz oğlin halak bolğan mäydanda!

Җudaliqniŋ gimnidäk qayğuluq,

Tunҗuqturğan zutni häsrät zar boğup.

Şum uruştin zärdap çäkkän yär-kškniŋ,

Paҗiäsin sšzlätti näy ah urup!

Musibätlär tarlini çäkkäldäk,

Mälimizgä häsrät yeğip kätkändäk.

Tälpünättuq şu näyçigä yan-yaqtin,

Huş bolarkin qandaq dava tapsaq, däp!

Bir ahşimi aŋlanmidi näy küyi,

Mälimizdä taŋ atmidi şu küni.

Һaza tutup mälimizniŋ här šyi,

Aŋlanmidi ğorazlarniŋmu üni!

Şu näyçini kštirip jut beşiğa.

Yärligändi suğirip kšz yeşiğa.

…Bulbul jiğlap… qonğan  näyniŋ süriti,

Һazirmu bar mundaq qäbir teşida!!!

Bälüşüş

Javap qalduruŋ