Vakalätliklärni qayta bšlüş mäsilisi muhakimä qilindi

0
566 ret oqıldı

Seşänbä küni Aqordida Dšlät rähbiri Nursultan Nazarbaevniŋ qatnişişi bilän dšlät hakimiyiti tarmaqliri arisidiki vakalätliklärni qayta bšlüş mäsililiri boyiçä işçi topiniŋ mäҗlisi štti.Mälumki, Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Prezidenti 11-yanvar' küni dšlät hakimiyitiniŋ tarmaqliri arisidiki vakalätliklärni qayta bšlüş mäsililiri boyiçä işçi topini quruş toğriliq buyruqqa qol qoyğan edi. Şuniŋdin keyin Prezident Mämuriyitiniŋ rähbiri Ädilbek Jaqsıbekov rähbärlik qilidiğan tärkivigä Parlament, Һškümät, Aliy sot vä başqimu dšlät organliriniŋ väkilliri, şundaqla yuristlar vä ekspertlar kirgüzülgän işçi topi qurulup, ular šzlirigä jüklängän väzipini sistemiliq räviştä ämälgä aşuruşqa kirişip kätkän edi.

Mäҗlistä Dšlät rähbiri, birinçi novättä, vaqit tälividin päyda bolğan birqatar mäsililärni häl qiliş mähsitidä işçi topiniŋ qurulğanliğini eytip, mustäqillikniŋ 25 jili içidä Konstitutsiyalik barliq qaidilärniŋ ämälgä eşişi nätiҗisidä Qazaqstanniŋ nurğun utuqlarğa qol yätküzgänligigä tohtaldi. Prezident dšlitimizni moşu yšniliştin çiqarmay täräqqiy ätküzüş üçün bäş institutsional islahat arqiliq elimizni demokratiyaländürüşniŋ muhim ekänligini eytti. Һazirqi ähvalda Prezidentniŋ birnäççä vakalätligini Һškümätkä štküzüş mäsilisi vaqit tälivi ekänligimu täkitländi.

Prezident Nursultan Nazarbaev mäҗlis davamida dšlät hakimiyitiniŋ tarmaqliri arisidiki vakalätliklärni qayta bšlüş mäsilisi elimizniŋ täräqqiyatiniŋ sistemiliq vä qanuniy basquçi ekänligigä alahidä kšŋül bšldi.

— Män täklip qilğan Bäş institutsional islahatniŋ birini ämälgä aşuruş Һškümätkä ihtisat sahasida qoşumçä iҗraiy vakalätliklärni berişni mähsät qilidu. Bu turğidin qariğanda mudapiä, taşqi säyasät, dšlätni başquruşniŋ, Konstitutsiyani himayä qilişniŋ vä dšlät hakimiyiti tarmaqliri arisidiki nätiҗidar işni täminläşniŋ asasiy mäsililiri Prezidentniŋ vakalitidä qalidu, — dedi Prezident.

Şuniŋdin keyin Nursultan Nazarbaev ilgiri Qazaqstan Җumhuriyiti Prezidentiniŋ alahidä vakalitigä kirgüzülgän vakalätliklärniŋ saniniŋ aziyidiğanliğini täkitlidi.

— Programmilarni bäkitiş, Һškümättiki kadrliq šzgirişlär mäsililiri, yeŋi başquruş organlirini quruş Һškümät vä Parlamentniŋ vakalitigä berilişi mümkin, — däp täkitlidi Nursultan Nazarbaev.

Şuniŋ bilän billä Dšlät rähbiri dšlätni başquruş sistemisida Parlamentniŋ rolini küçäytişniŋ muhimliğini täkitlidi.

— Bizniŋ şaraitta Һškümät ğalip çiqqan partiyadin yaki fraktsiyadin qurulidu. Demäk, nurğun mäsililär boyiçä Parlamentniŋ Һškümätkä munasivätlik roli qayta qarilişi haҗät, — dedi Dšlät rähbiri.

Nursultan Nazarbaev ämälgä aşuruluvatqan islahatlar bilän ularniŋ utuqluq ämälgä eşişiğa dšlät organliriniŋ җavapkärligi mäsilisigä alahidä tohtaldi.

Öz novitidä mäzkür işçi topiniŋ rähbiri Ädilbek Jaqsıbekov Prezidentqa dšlät hakimiyiti tarmaqliri arisidiki vakalätliklärni qayta bšlüş boyiçä täyyarlanğan täkliplärni tävsiyä qildi.

— Sizniŋ tapşurmiŋiz bilän qurulğan işçi topi qoyulğan väzipigä muvapiq, üç yšniliş boyiçä täkliplär täyyarlidi.

Birinçi. Konstitutsiyagä šzgirişlärni kirgüzüşlärni täläp qilmaydiğan, Dšlät rähbiriniŋ qanun bilän bälgülängän vakalätliklärni qayta bšlüş boyiçä täkliplär.

Moşuniŋğa munasivätlik dšlät organliriniŋ täklipliri bir sistemiğa kältürüldi. Umumän, täkliplär iҗtimaiy-ihtisadiy saha mäsililirini rätläydiğan vakalätliklärgä munasivätlik. Ular – ihtisatni, maliyäni, dšlät mülkini başquruş mäsililiri, mämuriy-regionluq qurulumniŋ ayrim mäsililirini häl qilişqa munasivätlik vakalätliklär.

İkkinçi. Aliy sot vä Baş prokuratura, sot vä hoquq qoğdaş sistemisiniŋ hizmitini tehimu rivaҗlanduruş boyiçä täkliplär berildi. Ular Konstitutsiyagä šzgirişlärni kirgüzüşni täläp qilmaydu. Bu sot nazaritini küçäytişkä, prokurorlarniŋ grajdanliq vä mämuriy җäriyanğa qatnişişini buniŋdin keyin çäkläşkä munasivätlik täkliplär. Umumän, sot-hoquq sahasi boyiçä konstitutsiyalik šzgirişlärni täläp qilmaydiğan 13 täklip bar.

Üçinçi. İşçi topi Konstitutsiya normilirini šzgärtişni mähsät qilidiğan qiriqqa yeqin täklipni alahidä qarap çiqti. Bu mäsilidä deputatlar korpusi, ilmiy-ekspertlar paaliyätçanliq kšrsätti. Täkliplär Parlament bilän uniŋ palatiliriniŋ vakalätliklirini käŋäytişni mähsät qilidu, şuniŋ içidä Һškümät tärkivini quruş mäsililirimu bar. Şuniŋ bilän billä Һškümätniŋ Parlament vä uniŋ palatiliri aldidiki hesavat berişini küçäytiş täklip qilindi, — dedi Ä.Jaqsıbekov.

Şundaqla u Һškümätniŋ mustäqilligi vä җavapkärligini küçäytiş  boyiçä täkliplärniŋ çüşkänligini eytip, sot-hoquq sahasini yeŋilaşqa qaritilğan täkliplärniŋmu bir qismi Konstitutsiyani šzgärtiş mäsilisigä munasivätlik ekänligini qäyt qildi.

— Mäsilän, u Aliy sotniŋ märtivisi vä funktsiyalirini eniqlaş mümkinçiligigä vä sud'yalarğa qoyulidiğan täläplärni eniqlaşqa munasivätlik. Prokuratura organliriniŋ märtivisi bilän vakalätligini eniqlaydiğan normilarğa tüzitiş kirgüzüş täklip qilinidu. Konstitutsiyalik nazarät mehanizmini küçäytiş toğriliq täkliplär kirgüzüldi.

İşçi topiniŋ äzasi, Prezident yenidiki Dšlät başquruş akademiyasiniŋ professori Zinaida Fedotova täklip qilinğan tüzitişlärniŋ mahiyitigä tohtaldi.

— Biz, asasän, Һškümät salahiyitigä kiridiğan täşkiliy-iҗraiy funktsiyalärni tävsiyä qilivatimiz. Bu Һškümätniŋmu җavapkärligi. Ändi Parlamentniŋ işini alsaq, biz Mäҗlisniŋ kšp ähvalda kelişim boyiçä vakalätkä egä ekänligini bayqavatimiz. Bügünki taŋda moşu mäsiliniŋ qolğa elinişi kšŋlümizdin çiqidu. Çünki dšlät başquruş işidiki Prezident vä Һškümätniŋ, Parlamentniŋ häm başqimu organlar arisidiki šzara munasivätlär vaqit tälivigä muvapiq bolğini toğra. Şuŋlaşqa biz moşu mäҗlistä Prezidentniŋ birqatar vakalitini Һškümätkä vä Parlamentqa beriş boyiçä täkliplärni muhakimä qilğinimiz toğra. Һäqiqätänmu, täşkiliy-iҗraiy işlar asasän Һškümätniŋ vakalitidä bolğini durus. Päqät şu vaqittila Һškümätniŋ häliq aldidiki җavapkärligimu šsidu. Şu vaqitta Һškümät šziniŋ җavapkärligi toğriliq täşvişlinidu, — dedi professor.

Şuniŋ bilän billä işçi topiniŋ äzasi Ädliyä ministri Marat Beketaev Prezidentniŋ vakalätligi bäkitilgän normilarni eniqlaş boyiçä Һškümät ämälgä aşurğan tählillärni tävsiyä qildi.

— 11 konstitutsiyalik qanun, 20 kodeks vä 298 qanun tählil qilindi. 11 kodeks vä 20 qanunda Prezidentniŋ vakalitini bälgüläydiğan normilar  bar. Һškümät işçi topi bilän birlişip, Dšlät rähbiriniŋ vakalitini qayta bšlüş boyiçä 32 täklip täyyarlidi. Bu täkliplär Konstitutsiyagä šzgirişlärni kirgüzmäyla, başqa qanunlarğa šzgirişlärni kirgüzüşni mähsät qilidu, — dedi ministr.

Mäҗlis davamida işçi topiniŋ başqimu äzaliri šz pikirlirini izhar qilip, dšlät hakimiyiti tarmaqliri arisidiki vakalätliklärni qayta bšlüş işiniŋ šz vaqtida qolğa elinğanliğini täkitläşti.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ